Lahden Veteraanisoittokunta

Lahden Veteraanisoittokunta (LVSK) on ainoa sotaveteraanijärjestöjen perustama soittokunta Suomessa.lähde? Sen alkuperäinen nimi oli Lahden Piirin Sotaveteraanien Soittokilta.

Soittokunnan perustamisasia käynnistyi vuonna 1973 ylimetsänhoitaja Mauno Uusitalon aloitteesta. Seuraava askel oli työryhmän perustaminen käytännön asioiden hoitamiseksi. Siihen kuuluivat Uusitalon lisäksi Kalevi Niemi, Arvo Nukarinen ja Mikko Vainio. Työryhmän aktiivinen puurtaminen johti nopeasti tuloksiin. Mauno Uusitalosta tuli ensimmäisen hallituksen puheenjohtaja.

Työkiireiden vuoksi hän luovutti puheenjohtajan tehtävät 1977 Kaino Jokiselle. Kiitoksena soittokunnan hyväksi tehdystä työstä Uusitalo kutsuttiin vuonna 1983 yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.

Alkuvalmisteluun kuuluneiden instrumenttien ja muun soittokaluston hankinnassa avustivat Mallasjuoma ja erityisesti siellä olleet yli-insinöörit Tauno Järveläinen ja Aarne Kalevala. Soittokunnan perustajajäsenistä on Aarne Kalevalan lisäksi mukana vielä Seppo Söyring ja Keijo Järvinen.

Soittokunnan ensimmäisissä harjoituksissa 4. helmikuuta 1976 oli läsnä jo 20 soittajaa. Ensimmäinen esiintyminen soittokunnalla oli Hollolan sotaveteraanien 10-vuotisjuhlassa 31. lokakuuta 1976.

Nykyisin soittokunta on tyypillinen puhallinorkesteri, jossa soittimina ovat vaskipuhaltimien ja lyömäsoittimien lisäksi huilut, klarinetit ja saksofonit. Soittajien kokonaismäärä on tätä nykyä hieman yli 30. Heidän ikäjakaumansa on opiskelijoista eläkeläisiin. Sotaveteraaneja on aktiivisesti mukana vielä kaksi eli Aarne Kalevala ja Reino Lahtinen. Soittajat ovat entisiä sotilassoittajia sekä musiikin harrastajia ja opiskelijoita.

Soittokunnan johtajina ovat olleet Arvo Nukarinen, Sanfrid Mäkitalo, Alvar Voutilainen, Tapio Korpela, Ari Tamminen ja nykyinen johtaja Jorma Alanne. Esiintymisiä ja konsertteja on ollut erityisesti Päijät-Hämeessä, mutta myös eri puolella Suomea. Lisäksi soittokunta on tehnyt konserttimatkoja muun muassa Norjaan, Tanskaan, Itävaltaan, Saksaan ja Viroon.

Soittokunta on osallistunut myös Karjalankannaksella, Laatokan Karjalassa ja Kostamuksessa sijaitsevien kenttähautausmaiden sekä sankaripatsaiden ja muiden muistomerkkien vihkimistilaisuuksissa. Edellä mainitut vuosille 1992–2000 ajoittuneet matkat toteutettiin Opetusministeriön kutsusta. Viimeisin matka Karjalankannakselle tehtiin 13. kesäkuuta 2004, jolloin Kivennavan Siiranmäellä vietettiin Siiranmäen taisteluiden 60-vuotismuistojuhlaa sekä paljastettiin taisteluiden muistomerkki.

Esiintymisiä soittokunnalla on viime vuosina ollut vuosittain 40–50 tapahtumassa. Omien tilaisuuksien juhlistamiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi yhdistykselle hankittiin oma kantolippu, joka vihittiin käyttöön yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa 25. maaliskuuta 2001.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.