Lahden Paita
Lahden Paita Oy (vuoteen 1931 Lahden Paita- ja Esiliinatehdas Oy) oli Lahdessa vuosina 1900–1974 toiminut tekstiilitehdas. Sen Möysän kaupunginosassa toiminut tehdas oli valmistuessaan vuonna 1927 tuotantomäärältään Suomen suurin tehdasrakennus.[3]
| Lahden Paita Oy | |
|---|---|
| Perustettu | n. 1900 (Lahden Paita- ja Esiliinatehdas)<nr>1931 (Lahden Paita)[1] |
| Perustaja | Wilhelmiina Virtanen[1] |
| Lakkautettu | 1974 (konkurssi)[2] |
| Toimitusjohtaja | Niilo H. Virtanen |
| Kotipaikka | Lahti |
| Henkilöstö | 500 (1920-luku)[1] |
| Tytäryhtiöt | Elpee Oy |
Yritys sai alkunsa Wilhelmiina Virtasen 1800- ja 1900-luvun vaihteessa aloittamasta kotiompelutoiminnasta, jossa hän ompeli esiliinoja myytäväksi suoraan asiakkaille muun muassa tehtaiden porteilla. Pian Virtanen ryhtyi ompelemaan myös miesten työpaitoja ja alushousuja. Vuonna 1911 hän osti tehdasrakennuksen Hämeenkatu 4:stä, mutta se kävi pian pieneksi kun ompelijoita oli jo viitisen sataa[1]. Toinen, suuri nelikerroksinen tehdas valmistui Möysän kaupunginosaan vuonna 1927 ja päätuotteeksi muodostui puuvillaperkaalista ommeltu miesten paita. Vuonna 1931 Lahden Paita- ja Esiliinatehdas Oy koki konkurssin[4] ja liiketoiminta siirtyi Keskon edeltäjälle Kauppiaiden Keskuskunnalle ja toimi alkuna Keskon Vaatetustehtaalle[1]. Wilhelmiinan poika Niilo H. Virtanen jatkoi osaltaan toimintaa perustamalla uuden yhtiön josta vuonna 1938 tuli Lahden Paita Oy. Hän myös laajensi Hämeenkadun tuotantotiloja. Sotavuosina Lahden Paita palveli lähinnä Suomen puolustusvoimia. 1950-luvun taitteessa tehdasta laajennettiin jälleen niin, että kokonaispinta-ala oli 3 555 neliömetriä.[3][1]
Lahden Paita oli vain yksi Virtasen perheen tekstiiliyrityksistä. Konkurssin jälkeen lähes 70-vuotias Wilhelmiina Virtanen perusti Paitavalmiste Oy:n. Wilhelmiinan ex-miehen tytär Hellin Mikkonen, os.Virtanen, joka oli 14 v. aloittaessaan Helmi Virtasen yrityksessä, osti Paitavalmisteen ja jatkoi toimintaa puolisonsa Martti Mikkosen kanssa. 1960-luvun lopulla perustettiin naistenvaatteita Kuusankoskella valmistanut sisaryritys Mintop Ky. Mintop ja Paitavalmiste työllistivät parhaimmillaan pari-kolmesataa ihmistä, kunnes toiminta päättyi konkurssiin 1977. Wilhelmiina Virtasen toinen poika Evald Virtanen tuli hänkin tunnetuksi paitatehtailijana, jonka perustama Ewald Oy työllisti parhaimmillaan nelisen sataa ompelijaa.[1]
1940-luvun lopulla Lahden Paidan toimitusjohtaja Harri Niilo Birger Virtanen, myyntipäällikkö Toivo Hokkanen ja tukkukauppias August Marttila tuomittiin kukin noin vuoden kuritushuonerangaistukseen sodanjälkeiseen tuotesäännöstelyyn liittyvistä talousrikoksista.[5]
Möysän tehtaan toiminta jatkui 1950-luvulle asti, kunnes toiminta keskittyi Hämeenkadulle ja Riihimäellä toimineeseen Elpee-tytäryhtiöön. Sittemmin Möysän tehdasrakennus toimi paloasemana, ja nykyisin se on muutettu asuinkäyttöön loft-tyylisine huoneistoineen.[6][7]
Lahden Paita ajautui konkurssiin vuoden 1974 paikkeilla[2].
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Lappalainen, Piippa – Almay, Mirja: Kansakunnan vaatettajat, s. 69, 140. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20864-7
- ↑ a b Julkisella konkurssihuutokaupalla. (Ilmoitus Kuulutuksia-osastossa.) Helsingin Sanomat, 18.3.1974, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Lahden Paita Oy täyttää tänään puoli vuosisataa. Helsingin Sanomat, 3.12.1950, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Konkurssihuutokaupalla. (Ilmoitus Huutokauppoja-osastossa) Helsingin Sanomat, 23.10.1931, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Lahden Paita Oy:n juttu ratkaistu. Korkeimman oikeuden päätös. Helsingin Sanomat, 30.1.1949, s. 3. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Mustonen, Maija-Riitta: Paloasemasta asunnoiksi! 58-neliöinen loft-asunto Lahdessa todistaa, että tilankäyttö on taiteenlaji Meidän Talo / Meillä kotona -sivusto. 20.6.2022. A-lehdet. Viitattu 12.8.2024.
- ↑ Työnopastajaksi. (Elpee Oy:n työpaikkailmoitus.) Helsingin Sanomat, 7.4.1972, s. 46. Näköislehti (maksullinen).