Lällättäminen
Lällättäminen tai lällättely on usein riimimuotoista, lorumaista tai säveleistä kiusoittelua, härnäämistä tai kiusaamista,[1] joka on yleistä erityisesti pienten lasten keskuudessa.[2][3][4] Sanaa käytetään myös aikuisten vahingoniloisesta toiminnasta.[5]
Huudahdukset lällällää, ähäkutti ja ähäpiti ilmentävät tyypillisesti vahingoniloa, sitä että niiden lausuja on voittanut kuuntelijan, tai sitä, että hän on tätä parempi jossakin.[6] Lällättelyn pelkkä sävel ilman sanallista selvennystä riittää ilmaisemaan lausujan tarkoitusperän hyvin universaalisti ja kulttuurista riippumatta. Sävel on sama kuin englanninkielisen tuutulaulun, Bye Baby Bunting.[7]
Lällätyslorut ovat myös suullisen kansanperinteen muoto.[8]
Tavallisia muotoja lällättämisloruille Suomessa ovat:
- ”Läl-läl läl-lä lie-ru”
- ”Läl-lä läl-lä lie-ru, et saa mua kiinni”
- ”Läl-lä läl-lä lie-ru, sulta pääsi pieru”
- ”Matti patti pakana, istuu oven takana” (”Liisa piisa pakana...”)
- ”Matti patti pakana, istuu oven takana, mitä siellä tekemässä, kissanpoikia pesemässä”[9]
- ”Matti (patti pakana) istui puussa tutti suussa nenä räässä järki jäässä potta päässä.”[10]
Lällättely muissa kielissä muokkaa
- ”Skvallerbytta bing bång” tai ”Du kan inte ta mig” (”Et voi saada minua kiinni”) ruotsiksi
- ”Ædda bædda buse” norjaksi
- ”Nyah nyah nyah nyah nyah nyah” Itä-Yhdysvalloissa ja Britanniassa
- ”Nanny nanny boo-boo”, jota jatketaan sanoilla ”Et saa minua kiinni” Etelä-Amerikassa
- ”Na na, banana” tai ”Na-na-na banana” hepreaksi
- ”Nananananère” ranskassa
- ”Ulovi me, ulovi me, kupit ću ti novine. Novine su skupe, poljubi me u dupe.” kroatiassa (”Ota kiinni, ota minut kiinni, ostan sinulle sanomalehden. Sanomalehdet ovat kalliita, suutele peppuani.”)
- ”Lero lero” Meksikossa
Kiusoitteleva lällättely muokkaa
Lällättelyn hyväntahtoista kiusoittelua, ja sitä saatetaan käyttää esimerkiksi hippaleikissä takaa-ajajan motivoimiseen pakenevien lasten toimesta.
Seksuaalissävytteinen lällättely muokkaa
Kahta lasta, joiden saatetaan arvella olevan ihastunut toisiinsa, saatetaan myös kiusoitella laulamalla eräänlainen lällätysloru: ”Matti ja Maija ne yhteen sopii, huomenna pannaan pussauskoppiin”.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Lällättää Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ Kiusaamisen ennaltaehkäisy sekä toimintatavat kiusaamistilanteessa Inkereen päiväkodissa Salon kaupunki. Arkistoitu 18.2.2013. Viitattu 6.2.2019.
- ↑ Päiväkoti Suursuon kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma Helsingin kaupunki. Viitattu 6.2.2019.
- ↑ Laakso, Laura; Päkkilä, Marjo & Roininen, Piia: Myllyojan päiväkodin kiusaamiselta suojaamisen toimintamalli Theseus. Viitattu 6.2.2019.
- ↑ Ossi Rajala: Kommentti: Liikkumisrajoitusten raakuus ja puutteet ovat selviä, mutta niistä lällätellessä epidemian epätoivoinen tila uhkaa unohtua Mtv-uutiset. 25. maaliskuuta, 2021. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja kielitoimistonsanakirja.fi.
- ↑ Daniel Albright: Untwisting the serpent: modernism in music, literature, and other arts, s. 94. University of Chicago Press, 2000. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Mikä se on se pussauskoppi? Monissa loruissa ja lauluissa sellainen on, mutta onko sellaista koskaan ollut olemassa, mistä siis sana tulee? Kirjastot: Kysy Kirjastonhoitajalta. 2. toukokuuta, 2018. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ Heidi Vahakallio: Leikin aluksi -lorut Neothemi. Arkistoitu 7.5.2020. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ "...Istu puussa, tutti suussa, potta päässä ja järki jäässä." Missä lastenkirjassa esiintyy tämä katkelma? Kirjastot: Kysy kirjastonhoitajalta. 25. syyskuuta, 2007. Viitattu 4.11.2021.