Lääketieteen opiskelu Suomessa

Lääketieteen opintojen päämäärä Suomessa on vähintään lääketieteen lisensiaatin (lyh. lääket. lis. ja LL[1]) tutkinnon suorittaminen, jonka jälkeen suomalaista terveydenhuoltoa valvova Valvira voi myöntää ammatinharjoittamiseen vaadittavat lääkärinoikeudet tutkinnon suorittaneelle henkilölle [2]. Suomessa käytetty ammattinimike lääkäri viittaa Valviran laillistamaan terveydenhuollon ammattilaiseen.

Lääkärin opinnot SuomessaMuokkaa

Lääkärikoulutusta annetaan Suomessa Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen (Kuopion kampus) ja Oulun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Lääkärin peruskoulutus Suomessa on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Koulutus kestää kuusi vuotta ja sen laajuus on vähintään 360 opintopistettä (250 opintoviikkoa), joka on käytännössä lähes kokonaisuudessaan pakollista opetusta. Valinnaisia opintoja on tiedekunnasta riippuen enimmillään muutamia kymmeniä opintopisteitä.

Prekliiniseksi vaiheeksi kutsuttu vaihe suoritetaan koulutuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana. Prekliinisen vaiheen opintotavoitteisiin kuuluu muun muassa terveen ihmiskehon rakenteen ja toiminnan, farmakologiaan, biokemiaan, kehitysbiologiaan, histologiaan sekä solu- ja molekyylibiologiaan opiskelua.lähde? Prekliininen vaihe on luonteeltaan melko teoreettista ja tapahtuu pitkälti irrallaan potilaskontakteista.kenen mukaan? Ensimmäisten kahden tai kahden ja puolen vuoden jälkeen opiskelija saa arvonimen lääketieteen kandidaatti (lyh. lääket. kand. ja LK), mutta ei tutkintoa. Opintojen toisessa vaiheessa (kliininen vaihe) opiskellaan käytännön lääkärin työssä tarvittavia taitoja, potilastyötä ja sairauksien diagnosointia ja hoitoa käytännössä. Kliininen koulutus ja harjoittelu tapahtuu lähinnä opetussairaalassa.

Peruskoulutuksen rakenne vaihtelee hieman eri tiedekuntien kesken: osassa on käytössä perinteisempi malli, jossa eri oppiaineet ovat omia kokonaisuuksiaan, kun taas toisissa tiedekunnissa opetusta on integroitu oppiaineiden ja kliinisten ja prekliinisten opintojen välillä. Helsingin yliopistossa on maan ainoa ruotsinkielinen opintolinja, jolle hyväksytään 5 % lääkärikoulutukseen otettavien opiskelijoiden määrästä.

LisäkoulutusMuokkaa

Peruskoulutuksen jälkeen lääkäri anoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) laillistamista eli oikeutta harjoittaa ammattia laillistettuna lääkärinä toisen johdon ja valvonnan alaisena. Jotta lääkäri voisi harjoittaa ammattiaan itsenäisesti, hänen tulee EU-säännösten mukaan suorittaa peruskoulutuksen lisäksi kolmivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus (eurovaihe).

Lisäkoulutukseen kuuluu käytännön lääkärinä työskentelyä sairaalassa ja terveyskeskuksessa sekä pieni määrä terveydenhuollon hallinnon koulutusta. Toukokuun alusta 2011 lähtien valmistuneen lääkärin on tullut suorittaa yleislääkärin erityiskoulutus eli YEK. Se vastaa entistä perusterveydenhuollon lisäkoulutusta eli ns. eurovaihetta ja mahdollistaa lääkärinä toimimisen EU/ETA-alueella. Tämä YEK kestää Suomesta tai Belgiasta valmistuneille lääketieteen lisensiaateille kaksi vuotta, kun taas muille kolme vuotta. Vuoden ero johtuu tutkintojen välisestä erosta. Esimerkiksi Latvian (Riian) tai Tarton yliopistojen lääketieteellisestä valmistunut on tutkinnoltaan maisteria vastaava MD ("Medical Doctor"), joka vastaa Ruotsin yliopistojen lääketieteellisestä valmistuneen läkarexamenia. EU/ETA-alueelta valmistuneet lääkärit ovat muuten samalla viivalla Suomesta valmistuneiden kanssa.

LähteetMuokkaa

  1. Lyhenneluettelo: L Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.10.2016.
  2. Ammattioikeudet Valvira. Viitattu 12.10.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.