Kyklooppi (Euripides)
Kyklooppi (m.kreik. Κύκλωψ, Kyklōps, lat. Cyclops) on Euripideen kirjoittama antiikin kreikkalainen satyyrinäytelmä, joka kertoo Odysseuksen joutumisesta kykloopin vangiksi harharetkillään.[1]
| Kyklooppi | |
|---|---|
| Κύκλωψ | |
 Odysseus sokaisee kykloopin. |
|
| Kirjoittaja | Euripides |
| Alkuperäiskieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Tyylilaji | satyyrinäytelmä |
| Tapahtumapaikka ja -aika | Aitna-vuori, Sisilia |
| Kantaesitys | n. 408 eaa. |
| Kantaesityspaikka | Dionysoksen teatteri, Ateena |
| Henkilöt | |
| Henkilöt |
|
| Kuoro | satyyrejä |
Historia muokkaa
Euripideen Kykloopin kantaesitys oli noin vuonna 408 eaa. Antiikin Kreikan juhliin kuuluneissa näytelmäkilpailuissa oli tapana esittää tragediat ja satyyrinäytelmät ryhmissä niin, että ensin esitettiin samalta näytelmäkirjailijalta kolmen tragedian trilogia ja sen lopuksi yksi satyyrinäytelmä. Kyklooppi on ainoa nykyaikaan säilynyt satyyrinäytelmä,[1] siinä missä tragedioita (samoin kuin komedioita) on säilynyt useita.
Sisältö muokkaa
Kykloopin aiheena on Homeroksen Odysseiasta paremmin tunnettu kertomus, jossa Odysseus jää harharetkillään Troijan sodasta palatessaan kykloopin vangiksi, ja vapautuu vankeudestaan neuvokkuutensa ansiosta. Kertomuksen juoni on kokonaan peräisin Homerokselta, ja ainoastaan sivuhenkilöt, sileeni ja satyyrit, ovat Euripideen lisäyksiä. Näytelmä koostuu 709 runosäkeestä, eli se on selvästi tyypillistä tragediaa lyhyempi. Satyyrinäytelmänä sen tyyli muistuttaa burleskia.[1]
Juoni muokkaa
Näytelmä sijoittuu Aitna-vuorelle Sisilian saarelle. Se alkaa sileenin avauspuheenvuorolla. Tämä kertoo tarinan siitä, kuinka hän ja hänen satyyrinsä, jotka ovat hänen jälkeläisiään ja apulaisiaan, ovat joutuneet jättimäisen kykloopin uhreiksi. Satyyrit joutuvat nyt työskentelemään kykloopin hyväksi ja paimentamaan hänen lammaslaumaansa. Tämä estää satyyreitä elämästä normaalia iloitsevaa ja kepeää elämää metsissä Bakkhoksen tai Dionysoksen suojeluksessa.[2]
Odysseus, joka on eksynyt paluumatkalla Troijasta, saapuu nälkäisine miehistöineen. He tapaavat sileenin, ja tarjoavat tälle vaihtokauppaa, viinin vaihtamista ruokaan. Dionysoksen palvelijana sileeni ei voi vastustaa viiniä, vaikka ruoka ei olekaan hänen omaansa. Kyklooppi saapuu pian, ja sileeni syyttää Odysseusta ruoan varastamisesta. Nuorempi satyyri, joka on hänen poikansa, yrittää kertoa totuuden Odysseusta auttaakseen.[2]
Odysseus alkaa väitellä kykloopin kanssa, ja syyttää tätä raakalaismaiseksi ja puhuu moraalin, lakien, oikeuden ja vieraanvaraisuuden puolesta. Kyklooppi puhuu henkilökohtaisen hyödyn ja nautinnon puolesta, ja pitää ajatusta yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta huijauksena, jonka heikot ovat keksineet turvakseen vahvoja vastaan. Kyklooppi sanoo, että ainoa palvomisen arvoinen asia on vauraus. Tämän jälkeen kyklooppi vie Odysseuksen ja tämän miehet luolaansa, ja syö osan miehistä. Odysseus onnistuu livahtamaan ulos. Hän juonii suunnitelman, jossa juottaisi kykloopin humalaan ja sen jälkeen sokeuttaisi tämän ainoan silmän polttamalla sen jättimäisellä hiilihangolla.[2]
Kyklooppi ja sileeni juovat yhdessä, sileenin yrittäessä omia viinileilin itselleen. Kykloopin tultua juovuksiin tämä sanoo näkevänsä jumalia ja alkaa kutsua sileeniä Ganymedeeksi (kauniiksi nuorukaiseksi, josta Zeus teki juomanlaskijansa). Tämän jälkeen kyklooppi vie sileenin luolaansa selvästi aikomuksenaan tehdä tälle jotakin seksuaalista. Odysseus päättää toteuttaa suunnitelmansa toisen osan. Satyyrit lupaavat aluksi auttaa häntä, mutta tosipaikan tullen alkavat pelätä ja keksivät toinen toistaan hullumpia selityksiä sille, miksi eivät voikaan auttaa. Odysseus suuttuu ja pyytää miehistönsä apuun sen sijaan. Yhdessä he sokeuttavat kykloopin.[2]
Odysseus oli aiemmin kertonyt kykloopille, että hänen nimensä on ”Ei kukaan” (kreik. ūtis tai mētis), joten kykloopin huutaessa syytöksiään, se kuulostaa siltä kuin kyklooppi huutaisi ”Kukaan ei sokeuttanut minua”. Lisäksi mētis viittaa kreikan kielessä neuvokkuuteen. Satyyrit pilkkaavat kyklooppia. Odysseus tekee kuitenkin lopussa virheen, ja lipsauttaa oikean nimensä. Vaikka hän pääseekin pakoon, kotimatkan loppuosan hän joutuu taistelemaan erilaisia vastoinkäymisiä vastaan, sillä kyklooppi pyytää apuun isänsä Poseidonin.[2]
Lähteet muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
Suomennos muokkaa
- Euripides: Kyklooppi: satyyrinäytelmä. Suomennos Pentti Saarikoski. Teoksessa Bergholm, Eija-Elina & Bergholm, Timo (toim.): Tehdään teatteria – yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja. Tammi, 1967.
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia muokkaa
- Euripides: Cyclops. Teoksessa Euripidis fabulae. Vol. I (Cyc., Alc., Med., Heracl., Hip., And., Hec.) Toim. James Diggle. Oxford Classical Texts. Oxford University Press, 1984. ISBN 978-0-19-814594-3. Kreikankielinen alkuteksti.
- Euripides: Cyclops. Teoksessa Euripides: Euripides Volume I. Cyclops. Alcestis. Medea. Loeb Classical Library 12. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1994. ISBN 9780674995604. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
- Euripides & Seaford, Richard (toim.): Cyclops of Euripides. Classic commentaries on latin and greek texts. Bristol Classical Press, 1999. ISBN 1853995665. Englanninkielinen käännös ja kommentaari.
Aiheesta muualla muokkaa
- Εὐριπίδης: Κύκλωψ. Wikisource. (muinaiskreikaksi)
- Euripides: Cyclops. Perseus. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
| Säilyneet |
Alkestis · Andromakhe · Bakkhantit · Elektra · Foinikian naiset · Hekabe · Helena · Herakleen lapset · Herakles · Hippolytos · Ifigeneia Auliissa · Ifigeneia taurien mailla · Ion · Kyklooppi · Medeia · Orestes · Troijan naiset · Turvananojat · (Rhesos) |
|---|---|
| Kadonneita ja katkelmallisia |