Neliliiton sota
Neliliiton sota käytiin vuosina 1718–1720 Iso-Britannian, Ranskan, Itävallan ja Hollannin muodostaman neliliiton eli kvadrupelallianssin ja Espanjan välillä. Espanja yritti palauttaa hallintaansa Espanjan perimyssodassa menetetyt alueet Italiassa, mutta vastaan noussut liittouma torjui yritykset.
| Neliliiton sota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Cape Passeron meritaistelu. Richard Patonin maalaus, 1767
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Utrechtin rauhassa 1713 Espanja oli joutunut muun muassa luopumaan Napolin kuningaskunnasta, Sardiniasta ja Sisiliasta.[1] Espanjan kuningas Filip V ryhtyi ministerinsä Giulio Alberonin yllyttämänä suunnittelemaan italialaisalueiden palauttamista ja espanjalaiset miehittivät Sardinian ja Sisilian vuonna 1718.[2]
Brittiläiset ja itävaltalaiset joukot löivät espanjalaiset Sisiliassa ja ranskalaiset marssivat Pohjois-Espanjaan. Haagin rauhassa 17. helmikuuta 1720 Espanja luopui aluevaatimuksista Italiassa ja Savoijin hallussa ollut Sisilia siirtyi Itävallalle, joka luovutti Savoijille Sardinian korvaukseksi.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Peace of Utrecht Infoplease. Viitattu 15.8.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Quadruple Alliance britannica.com. Viitattu 15.8.2018. (englanniksi)