Kuutsalo

saari Suomessa

Kuutsalo (aiemmin ruots. Kutsalö)[2] on saari ja kylä Suomenlahdella Kotkan kaupungissa. Saari sijaitsee kolme kilometriä kaupungin keskustasta Kotkansaarelta kaakkoon. Kuutsalon kylään kuuluu myös useita muita saaria, joista suurin on sen eteläpuolella sijaitseva Kirkonmaan saari.

Kuutsalo

Kuutsalon kappeli ja kellotorni

Sijainti
Merialue
Pinta-ala
7 km²
Väestö
Asukasluku
27[1]
Kartta

Kuutsalossa on 27 asukasta ja Rankki-Kirkonmaalla 17 asukasta (31.12.2012).[1]

Maantiede ja asutus

muokkaa

Kuutsalon pinta-ala on seitsemän neliökilometriä ja pituus kuusi kilometriä. Kuutsalon erottaa Tiutisen saaresta Ruotsinsalmi. Kuutsalon pohjoiskärjessä sijaitsee Santaniemi. Asutuksellisesti Kuutsalo on jakautunut Autionkylään, Mullinkylään, Sumarinkylään ja Suurkylään. Vakituisia asukkaita on 27 (31.12.2012)[1] ja kesäasukkaita noin 400. Vakituisia asukkaita Kuutsalossa oli enemmän kuin 400 vielä 1920-luvulla[3].

Historia

muokkaa

Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla kruunu kiinnostui luotsauksen virallisesta organisoinnista, jolloin Kuutsaloon perustettiin kaksi luotsitilaa. Kuutsalon talot olivat sidottuja kruunun intresseihin myös sotilaallisesti. Luotsilaitoksen maakirjassa 1862 kaikki Kuutsalon seitsemän maakirjatilaa on merkitty luotsitiloiksi. Nämä seitsemän perustilaa olivat Autio, Brunila, Mulli, Piipari, Seppälä, Suutari ja Vanhala,[3] joiden sukumerkit näkyvät Kuutsalo -viirissä.

Kuutsalosta otettiin tammikuussa 1900 Aleksandr Popovin järjestämä Suomen ensimmäinen radioyhteys Suursaareen Admiral Apraksinin pelastustoimia varten. Kuutsalon kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1893–1963. Kuutsalo kuului Kymin kuntaan vuoteen 1977 saakka. Saaren perinnettä vaalii 1979 Kuutsalon Saarimajalla perustettu Kuutsalo-Seura ry. Viljo Suutari on kirjoittanut omalaatuisen, Kuutsaloon sijoittuvan historiallisen romaanin Puu ui länteen (1976).

Elinkeinot ja liikenne

muokkaa

Elinkeinoja Kuutsalossa ovat olleet kalastus, merenkulku, hylkeenpyynti ja omavaraistalous.[4] Saarella on ollut kauppoja, joista viimeiset Autionkylän Saaristen kauppa 1960-luvun lopulla ja Suurkylässä Hauhian kioskikauppa 1970- ja 1980-luvuilla.[4] Saareen liikennöi Kotkasta yhteysalukset M/S Otava ja M/S Tekla I.

Nähtävyydet

muokkaa

Kuutsalon kappeli on arkkitehti Tuomo Hovin suunnittelema ja se siunattiin käyttöön vuonna 2003. Kappelin alttariristi on peräisin Ruotsinsalmen taistelun aikaisesta laivanhylystä. Aleksandr Popovin ottaman radioyhteyden muistoksi on pystytetty muistolaatta Kuutsalon eteläosassa sijaitsevalle Autionkylänvuorelle. Saarimaja toimii pääosin Kuutsalon juhlien ja tapahtumien järjestyspaikkana.

Yhdistystoiminta

muokkaa

Kuutsaloon perustettiin Kuutsalo-seura vuonna 1979, jonka tarkoituksena on edistää Kuutsalon saariston alueiden ja kylien kehitystä. Seura pyrkii myös herättämään kotiseutuharrastusta. Se on tallentanut saariston historiaa julkaisemalla kolme Kuutsaloa käsittelevää kirjaa. Kuutsalo-seuran puheenjohtajana toimii Matti Sulin[4]. Kuutsalossa toimii lisäksi Kuutsalon osakaskunta ja Kuutsalon Erämiehet -yhdistys.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Väestö ikäluokittain ja osa-alueittain 31.12.2012 (DOC) Kotkan kaupunki. Arkistoitu 3.2.2015. Viitattu 21.8.2013.
  2. Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 30.8.2013. (ruotsiksi)
  3. a b Veli-Matti Autio: Kuutsalo, saari Kotkan kupeessa. Kotka. Määritä julkaisija! ISBN 952-90107-8-8
  4. a b c Kuutsalo – saari Kotkan kupeessa Kotka: Kuutsalo-Seura ry. Viitattu 17.6.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Mullinlahti [1]
  • Sumarinkylän lahti ja Autionkylän lahti [2]
  • Suurkylän lahti [3]