Kuusistonlahti
Kuusistonlahti on Kaarinassa Kuusiston saaren itäpäässä sijaitseva merenlahti, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon SPA-alueena. Kuusistonlahdella on monipuolinen ruovikko-, vesi- ja rantaniittyjenlinnusto. Lahti on merkittävä lintujen pesimä- ja levähdyspaikka Varsinais-Suomessa.[1]
.JPG)
.JPG)
.JPG)
Kuusistonlahden Natura-alueeseen kuuluu 351 hehtaarin alue, jonka muodostavat Kuusiston ja Lyhytholman väliin maankohoamisen seurauksena umpeenkasvanut salmi, sen molempien päiden matalat ja ruovikkoiset merenlahdet, sekä pohjoisosan Piikkiönlahti. Myös erillinen Kuusistonjärvi kuuluu Kuusistonlahden Natura-alueeseen. Lyhytholman ja Kuusiston välinen maankohoamisalue on laajaa ruovikko- ja rantaniittyaluetta, joka on paikoin vielä hyvin kostea. Fiskarinsuntti, eli itse Kuusistonlahti on reunoiltaan hyvin ruovikkoinen, mutta ulompi osa siitä on avovettä. Kiinni kuroutuneen salmen eteläpäässä sijaitseva Torpansuntti on voimakkaammin ruovikoitunut. Alueen rantaniityillä on laidunnusta, mutta osa niistä on ruovikoitunut.[1]
Viereinen Piikkiönlahti on melko laaja ruovikkorantainen ja matala merenlahti, jonka avovesialue on kuitenkin laajempi kuin muilla alueilla. Lahden rannoilla on jonkin verran rantaniittyjä, ja lahden linnusto on melko samanlaista kuin Kuusistonlahdella.[1]
Alue kuuluu osittain luonnonsuojelualueeseen. Fiskarinsuntin-Torpansuntin alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen. Läheinen Piikkiönlahti on seutukaavassa rajattu ohjeellisesti linnustonsuojelualueeksi. Alue on suojeltu lintudirektiivin perusteella.[1] Lisäksi 74 hehtaarin alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja on suojeltu luonnonsuojelualueena.[2]
Kasvillisuus muokkaa
Lahden kasvillisuustyypit esiintyvät rannansuuntaisina vyöhykkeinä, kuten rantakasveilla on usein tapana. Koko Kuusistonlahden ranta-alueita hallitsee järviruoko. Laidunalueilla on matalaruohoisia niittyjä, kun taas laiduntamattomilla alueilla ruovikko on vallannut elintilaa. Laidunniittyjen yläpuolisilla kuivemmilla osilla kasvillisuuden muodostavat heinät kuten punanata, nurmilauha, luhtakastikka, luhtarölli ja runsas rönsyrölli. Heinien joukossa kasvaa myös muun muassa niittyleinikki, syysmaitiainen, ketohanhikki ja valkoapila. Niittyjen alapuolisen kosteamman osan lajiston muodostavat merenrantojen halofyyttikasvit. Tämän alueen valtalajeina ovat meriluikka ja suolavihvilä. Harvemmassa kasvavat meriratamo, suolamaltsa, merirannikki, isomaltsa, rönsyrölli ja luhtakastikka. Alueilla joissa ei ole paljoa kasvillisuutta tavataan suolasolmukkia. Laiduntamattomien niittyjen kuivemmat osat ovat nurmilauhavaltaisia ja kosteat osat luhtakastikkavaltaisia. Fiskarinsuntin luoteisrannalla kasvaa laajahko ja tiheä luhtavillaesiintymä. Laidunrantojen harvemman ruovikkoreunuksen seassa kasvaa melko runsaana sinikaislaa ja vesikuusta. Kuusiston saaren koillispäässä Kuusiston linnan raunioilla kasvaa alueellisesti uhanalainen isotakiainen.[1]
Linnusto muokkaa
Kuusistonlahden linnusto on monipuolinen ja se on hyvin edustettuna etenkin ruovikko- ja vesilintujen osalta. Lahti kuuluu Varsinais-Suomen tärkeimpiin lintujen pesimä- ja levähdysalueisiin.[1] Vuonna 2004 tehdyssä linnustoselvityksessä Kuusistonlahden Natura-alueelta löytyi pesiviä vesi- ja rantalintuja yhteensä 40 lajia ja 598 pesivää paria.[3]
Suurin osa Fiskarinsuntin vesilinnuista pesii lahden eteläpäässä, kuten myös silkkiuikku ja naurulokki. Runsain laji on naurulokki noin 90 parilla. Myös silkkiuikku pesii noin 20 parin voimin alueella. Muita melko runsaana alueella esiintyviä vesilintuja ovat sinisorsa, nokikana, lapasorsa, tavi ja telkkä. Rantojen ruovikkolinnustoon kuuluvat ruokokerttunen (17 paria), rytikerttunen (4 paria) ja pajusirkku (8 paria). Lisäksi lahdella tavataan säännölisesti kirjokerttu, pensassirkkalintu, pikkulepinkäinen, punavarpunen ja pensastasku. Laidunniittyjen matalakasvuiset alueet ovat sopiva elinympäristö useille kahlaajille ja alueella tavataankin isokuovi, punajalkaviklo, töyhtöhyyppä, suokukko ja taivaanvuohi. Niittylajistoon kuuluvat niittykirvinen, kiuru ja keltavästäräkki.[1] Lisäksi lahdella tavataan muun muassa kaulushaikara, rastaskerttunen ja harmaasorsa.[2]
Ruovikon valloittaman Torpansuntin valtalaji on yli 20 parin voimin pesivä ruokokerttunen. Myös pajusirkku, pensastasku ja rytikerttunen kuuluvat Torpansuntin lajistoon. Niityillä ja ruovikoilla voi havaita ruskosuohaukan ja harvinaisemman ruisrääkän.[1]
Kuusistonlahdella tavattuja harvinaisuuksia ovat muun muassa amerikantukkasotka, kapustahaikara, avosetti, palsasirri ja sitruunavästäräkki.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Kuusistonlahti 23.10.2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.4.2010.
- ↑ a b Lintuvesille seitsemän uutta luonnonsuojelualuetta Lounais-Suomeen 10.1.2008. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.4.2010.
- ↑ Kuusistonlahden linnustoselvitys 2004 (tiivistelmä) (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 4.4.2010.
- ↑ RK:n hyväksymät havainnot Suomesta BirdLife Suomi. Arkistoitu 22.5.2010. Viitattu 4.4.2010.
Aiheesta muualla muokkaa
- Oja, Jyrki et al.: Kuusistonlahden linnustoselvitys 2004. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, 2006.
