Kuusenleppärousku
Kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus) on rouskuihin kuuluva syötävä sieni.
| Kuusenleppärousku | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Russulales |
| Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
| Suku: | Rouskut Lactarius |
| Laji: | deterrimus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Sisällysluettelo
Koko ja ulkonäköMuokkaa
Kuusenleppärouskun lakki on 5–15 cm leveä ja oranssinkeltainen, vanhemmiten lakin väri tosin vihertyy. Jalka on yksivärinen, eikä siinä ole täpliä. Jalka on pitkä ja hoikka.[2]
Samankaltaiset lajitMuokkaa
Maitiaisnesteen vahvan värin vuoksi kuusenleppärouskua ei ole helppo sekoittaa muihin lajeihin, vaikka lakin väri yksilöiden välillä vaihtelee paljon. Sen harvinaisempi lähilaji männynleppärousku (Lactarius ☀deliciosus) on kuitenkin hyvin samankaltainen.[2][3] Männynleppärouskun maitiaisneste on kuitenkin aluksi porkkananpunaista ja kuivuessaan vihertyvää, kuusenleppärouskun maitiaisneste taas on aluksi porkkananpunaista, sitten viinipunaista ja lopuksi vihreää.[3] Kuusenleppärouskun jalassa ei myöskään ole männynleppärouskulle tyypillisiä oransseja täpliä ja kuusenleppärouskun jalka on männynleppärouskua pidempi ja ohuempi.[2]
Kasvuaika ja -paikkaMuokkaa
Kuusenleppärousku kasvaa tyypillisesti tuoreissa kuusi- ja kuusivaltaisissa sekametsissä ja korvissa. Erityisesti paksusammaleiset tai istutetut kuusikot ovat sen kasvupaikkoja.[2]
Käyttö ravinnoksiMuokkaa
Kuusenleppärousku on hyvä ruokasieni, mutta varsinkin alkusyksyisin usein täynnä sienisääskien toukkia. Sienen voi valmistaa suoraan ruuaksi, eikä sitä tule ryöpätä.[2]
Nimen taustaMuokkaa
Sana leppärousku on muinaissuomalainen eikä tarkoita sitä, että leppärouskut eläisivät symbioosissa lepän kanssa, vaan sana leppä tarkoittaa verta, jolloin kyse on verirouskusta.[4] Kuusenleppärousku on kuusen juurisieni.[2][4]
LähteetMuokkaa
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 21.8.2008
- ↑ a b c d e f Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 106. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
- ↑ a b Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 39-40. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
- ↑ a b Leppärouskut Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 17.10.2009.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Laji.fi: kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus)
- Arktiset Aromit: Leppärouskut (Lactarius deterrimus ja L.deliciosus)
- Luontoportti: Kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus)
- Puutarha.net: Leppärousku
haaparousku | kalvashaaparousku | haavanpunikkitatti | herkkutatti | isohapero | kangasrousku | kangastatti | karvarousku | kantarelli | kartiohuhtasieni | koivunpunikkitatti | korvasieni | kosteikkovahvero | kuusenleppärousku | lampaankääpä | mustatorvisieni | männynherkkutatti | männynpunikkitatti | männynleppärousku | suppilovahvero | tammenherkkutatti | rusko- ja vaaleaorakas | siitake | tryffelit