Kuurin kynnäs

pitkä niemimaa Liettuan ja Venäjän rajalla

Kuurin kynnäs[1] (liett. Kuršių nerija, ven. Куршская коса, Kuršskaja kosa, saks. Kurische Nehrung) on 98 kilometrin pituinen kapea niemimaa, jonka pohjoisosa kuuluu Liettuaan ja eteläosa Venäjän Kaliningradin alueeseen.

Curonian Spit NP 05-2017 img17 aerial view at Epha Dune.jpg
Kuurin kynnäs erottaa Kuurinhaffin Itämerestä

MaantiedeMuokkaa

Hiekkadyynien luonnehtima Kuurin kynnäs erottaa Kuurinhaffin Itämerestä. Kynnään leveys vaihtelee noin 400 metristä 3,8 kilometriin. Aikanaan Kuurin kynnäs kuului Saksan Itä-Preussiin.

Niemi työntyy etelästä pohjoiseen. Pohjoispäässä kapea salmi yhdistää Kuurinhaffin Itämereen Klaipėdan kaupungin kohdalla. Klaipėdasta on niemelle kaksi lauttayhteyttä, uusi ja vanha.

Kuurin kynnäällä sijaitsee Kuurin kynnään kansallispuisto. Kynnäs hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2000. Se on Liettuan ja Venäjän yhteinen kohde, joka on suojeltu luonnon- ja kulttuuriarvojensa takia esimerkkinä alueesta, jolla ihminen on vaikuttanut maisemaan.[2]

Liettuan-puoleinen osaMuokkaa

Kuurin kynnään pohjoinen eli Liettuan-puoleinen osa on yhteydessä mantereeseen Venäjän-puoleisen osan kautta. Koko kynnään suurin taajama on Nida, entinen kalastajakylä, joka elää nykyään pääasiassa turismista. Toinen matkailukylä on Juodkrantė. Niemen muut entiset kalastajakylät eivät ole yhtä kaupallistuneita.lähde?

Liettuan puolella kynnäs kuuluu kahteen kuntaan: Klaipėdan kaupunkiin ja Neringan kuntaan. Kylistä pohjoisin on Klaipėdaan kuuluva Smiltynė. Kylän nähtävyyksiä ovat delfinaario, Liettuan merimuseo, saksalaisen rannikkotykistön linnoitusmuseo, kalastusalusten näyttely ja kalastajakylää esittelevä ulkomuseo.lähde?

Noin 10 kilometriä etelään on Neringan kuntaan kuuluva Alksnynėn kylä ja kahdeksan kilometrin päässä suurehko Juodkrantė, sitten Agila. Sieltä 15 kilometriä etelään sijaitsevat Pervalka, Karvaičiai, Nagliai ja Preila. Kuuden kilometrin päässä ovat Neringan kuntakeskukseen Nidaan kuuluva Purvynė ja Skruzdynė. Nidassa on esimerkiksi Nobel-kirjailija Thomas Mannin huvila, jossa hän vietti kesää kolmena vuonna 1930–1932.lähde?

Venäjän-puoleinen osaMuokkaa

Venäjän puoleinen kynnäs kuuluu Kaliningradin alueen Zelenogradskin piirin Kuršskaja kosan maalaiskuntaan.[3] Tässä maalaiskunnassa asui väestönlaskennan 2010 mukaan yhteensä 1 309 henkeä. Siellä on kolme taajamaa: Morskoje (ent. Pillkoppen), Rybatši (Rossitten) ja Lesnoi (Sarkau).[4][5] Myös kynnään Venäjän-puoleinen osa on kansallispuistoa.[6]

LähteetMuokkaa

  1. Kuurin kynnäs Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.4.2022.
  2. Curonian Spit Unesco. Viitattu 27.4.2012.
  3. Munitsipalnyje obrazovanija Kaliningradskoi oblasti (Kalininingradin alueen paikallishallinnon jako (suuremmat eli toisen tason yksiköt)) Kaliningradin alue, gov39.ru. Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)
  4. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto): Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)
  5. Новый Атлас автомобильных дорог 2006–2007. Россия – Страны СНГ – Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В. Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  6. Kuršskaja kosa Natsionalnyi park. Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuurin kynnäs.
Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.