Kuuluisia miehiä (Nepos)

Cornelius Nepoksen teos

Kuuluisia miehiä (lat. De viris illustribus; joskus myös Vitae, ”Elämät”) on Cornelius Nepoksen kirjoittama elämäkertateos, joka sisälsi alun perin roomalaisten ja ei-roomalaisten kuninkaiden, sotapäälliköiden, lainoppineiden, puhujien, filosofien ja kirjailijoiden elämäkertoja. Se on säilynyt nykyaikaan vain osittain.[1]

Kuuluisia miehiä
De viris illustribus
Teoksen alku Modenan käsikirjoituksessa vuodelta 1460–1480. Biblioteca Estense Universitaria, Q.4.15 (= Cod. Lat. 437), fol. 1r.
Teoksen alku Modenan käsikirjoituksessa vuodelta 1460–1480. Biblioteca Estense Universitaria, Q.4.15 (= Cod. Lat. 437), fol. 1r.
Alkuperäisteos
Kirjailija Cornelius Nepos
Kieli latina
Genre elämäkerta
Julkaistu ennen 35 eaa.
Suomennos
Suomentaja Marja Itkonen
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1963
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia muokkaa

Cornelius Nepos eli noin vuosina 100–25/24 eaa. Hän kirjoitti lukuisia teoksia, elämäkertojen lisäksi myös muun muassa runoutta sekä anekdoottikokoelmia. Elämäkerran alalla Nepos kirjoitti ensin Cato vanhemman ja Ciceron elämäkerrat ystävänsä Atticuksen kehotuksesta. Ilmeisesti tämän jälkeen hän päätti kirjoittaa laajan kreikkalaisten ja roomalaisten merkkihenkilöiden elämäkertakokoelman, Kuuluisia miehiä. Se oli osoitettu suurelle yleisölle ja valmistui ilmeisesti ennen Atticuksen kuolemaa vuonna 35 eaa. Noin vuonna 30 eaa. siitä ilmestyi uusi laitos, johon oli lisätty ei-kreikkalaisia henkilöitä.[1]

Nepoksen teosta luettiin antiikin aikana paljon, ja se sai myös jäljittelijöitä. Nykyaikana teoksen osia on käytetty paljon koulujen latinanopetuksessa. Elämäkerroista on julkaistu latinankielisiä koulupainoksia myös Suomessa. Teoksen ensimmäinen K. M. Forsbergin tekemä suomennos ilmestyi vuonna 1856. Uudempi Marja Itkosen tekemä suomennos julkaistiin vuonna 1963.[1]

Sisältö muokkaa

Teoksen alussa on johdanto, jossa Nepos omistaa sen Atticukselle ja samalla puolustelee keveää kirjoitustapaansa ja kreikkalaisten tapojen esittelyä. Tämän jälkeen seuraa joukko eri otsikoiden alle ryhmiteltyjä elämäkertoja. Osiot kokoavat yhteen vuorotellen kreikkalaisia (tai muita ei-roomalaisia) ja roomalaisia henkilöitä eri aloilta. Elämäkerrat on tarkoituksella kirjoitettu lyhyiksi ja myös viihdyttäviksi.[1]

Alkuperäinen kokoonpano muokkaa

Teos käsitti alun perin 16 kirjaa,[1] jotka olivat (alkuperäinen järjestys epävarma):[2]

  1. Muunmaalaisten kuninkaista (De regibus exterarum gentium)
  2. Roomalaisten kuninkaista (De regibus Romanorum)
  3. Muunmaalaisten sotapäälliköistä (De excellentibus ducibus exterarum gentium)
  4. Roomalaisten sotapäälliköistä (De excellentibus ducibus Romanorum)
  5. Kreikkalaisista lainoppineista (De juris consultis Graecis)
  6. Roomalaisista lainoppineista (De juris consultis Romanis)
  7. Kreikkalaisista puhujista (De oratoribus Graecis)
  8. Roomalaisista puhujista (De oratoribus Romanis)
  9. Kreikkalaisista runoilijoista (De poetis Graecis)
  10. Latinalaisista runoilijoista (De poetis Latinis)
  11. Kreikkalaisista historioitsijoista (De historicis Graecis)
  12. Latinalaisista historioitsijoista (De historicis Latinis)
  13. Kreikkalaisista filosofeista (De philosophis Graecis)
  14. Latinalaisista filosofeista (De philosophis Latinis)
  15. Kreikkalaisista grammaatikoista (De grammaticis Graecis)
  16. Latinalaisista grammaatikoista (De grammaticis Latinis)

Mikäli jokainen kirja on ollut yhtä laaja kuin säilyneet osat, koko teos on voinut käsittää jopa noin 350–400 elämäkertaa.[1]

Säilyneet osat muokkaa

Teoksesta on säilynyt vain sen osa, joka käsitteli ei-roomalaisia sotapäälliköitä (23 elämäkertaa), sekä kaksi elämäkertaa roomalaisia historioitsijoita käsittäneestä osasta; eli yhteensä 25 elämäkertaa. Kaikki nämä ovat mukana myös teoksen suomennoksessa. Säilyneet elämäkerrat ovat:

Muunmaalaisten sotapäälliköistä (De excellentibus ducibus exterarum gentium)

Latinalaisista historioitsijoista (De historicis Latinis)

Arviointeja muokkaa

Historioitsijana Neposta pidetään epäluotettavana ja epäobjektiivisena. Elämäkerrat ovat ylimalkaisia, hänen aineistossaan korostuvat anekdootit, hänen kronologioissaan on suuria ongelmia, ja hän sortuu usein läpinäkyvään liioitteluun pyrkiessään kuvamaan jokaisen henkilön ainutlaatuisena sankarina. Näin hän on enemmän ajanvietekirjailija kuin varsinainen historioitsija.[1][2] Hänen kirjallista tyyliään on luonnehdittu toisaalta selkeäksi,[2] toisaalta yksitoikkoiseksi ja värittömäksi.[1] Kielenkäyttö poikkeaa usein hyvästä latinasta. Toisaalta on huomautettu, etteivät kaikki tasavallan lopun roomalaiset kirjailijat voineet kirjoittaa yhtä kaunista proosaa kuin Cicero. Näin Nepoksen teos tuo esiin ajan toisenlaista kielenkäyttöä.[1][2]

Nepos ei selvästikään perustanut teostaan kovinkaan syvälliseen lähteidentutkimukseen, vaan poimi tietonsa aikaisemmista elämäkerroista. Hän ei pyri ratkaisemaan lähteidensä ristiriitoja, ja harvoin edes huomauttaa niistä. Teos on kuitenkin arvokas, koska alkuperäiset lähteet ovat suureksi osaksi kadonneet, ja näin se on säilyttänyt paljon tietoa, joka muutoin olisi kadonnut. Suomennoksen esipuheen kirjoittanut Jaakko Suolahti arvioi arvokkaimmiksi osiksi Caton ja Atticuksen elämäkerrat, joista jälkimmäinen perustui vieläpä Nepoksen omaan kokemukseen.[1] Vaikka Nepos ei olekaan omaperäinen kirjailija, hänet voidaan nähdä kreikkalaisen oppineisuuden popularisoijana aikansa roomalaisille.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Suolahti, Jaakko: ”Cornelius Nepoksen elämä ja teokset”. Teoksessa Nepos 1962, s. 5–10.
  2. a b c d e Browning, Oscar: Cornelius Nepos, s. x–xii. BoD – Books on Demand, 2020. ISBN 9783752514384. Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta muokkaa

Suomennokset muokkaa

  • Nepos, Cornelius: Kuuluisia miehiä. Suomentanut Marja Itkonen. Johdannon kirjoittanut Jaakko Suolahti. Antiikin klassikot. Porvoo: WSOY, 1963. ISBN.
  • Nepos, Cornelius: Jalojen sankarien elämäkertoja. Suomentanut K. M. Forsberg. (Vitae excellentium imperatorum.) Suomalainen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 19. Suom. Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa, 1856. 2. painos 1876.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia muokkaa

  • Cornelii Nepotis Vitae cum fragmentis. Edidit Peter K. Marshall. Bibliotheca Teubneriana. Leipzig: Teubner, 1977. 4. painos München/Leipzig, 2001.
  • Cornelius Nepos: On Great Generals. On Historians. Translated by J. C. Rolfe. Loeb Classical Library 467. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1929.
  • Cornelius Nepos: Berühmte Männer. De viris illustribus. Lateinisch–deutsch. Herausgegeben und übersetzt von Michaela Pfeiffer unter Mitarbeit von Rainer Nickel. Sammlung Tusculum. Düsseldorf: Artemis und Winkler, 2006.

Muuta kirjallisuutta muokkaa

  • Bradley, James Robert: The Sources of Cornelius Nepos’ Selected Lives. Harvard: –, 1967.
  • Geiger, M. J.: Cornelius Nepos and Ancient Political Biography. Stuttgart: Steiner Verlag Wiesbaden, 1985.
  • McCarty, Thomas Gordon: Cornelius Nepos. Studies in his Technique of Biography. Ann Arbor: –, 1970.
  • Marshall, P. K.: The Manuscript Tradition of Cornelius Nepos. London: Institute of Classical Studies, 1977.
  • Stem, Stephen Rex: The Political Biographies of Cornelius Nepos. University of Michigan Press, 2012. ISBN 9780472118380.

Aiheesta muualla muokkaa