Kustaa Aadolfin kirkko (Iisalmi)
Iisalmen Kustaa Adolfin kirkko eli Iisalmen vanha kirkko on 1780 käyttöön otettu puinen ristikirkko Iisalmessa. Museoviraston on luokitellut kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2] Ennen vuoden 1970 alussa tapahtunutta kunta- ja seurakuntaliitosta Kustaa Aadolfin kirkko oli Iisalmen maaseurakunnan kirkkona, kun taas kaupunkiseurakunta käytti vuonna 1934 valmistunutta uutta kirkkoa.
| Iisalmen Kustaa Adolfin kirkko | |
|---|---|
 Iisalmen Kustaa Adolfin kirkko |
|
| Osoite | Kirkkotie 20[1] |
| Sijainti |
 Iisalmi, Suomi |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1780 |
| Suunnittelija | Tukholman yli-intendentinvirasto |
| Rakennuttaja | Simon Jylkkä-Silvén[2] |
| Omistaja | Iisalmen ev.lut. seurakunta |
| Haltija | Iisalmen ev.lut. seurakunta |
| Käyttäjä | Iisalmen ev.lut. seurakunta |
| Runkorakenne | puu |
| Julkisivumateriaali | puu |
 |
|
Historia
muokkaa
Iisalmen kirkkopitäjä on muodostettu 1620 Kuopion emäseurakunnan pohjoisosista. Aluksi se käsitti koko Ylä-Savon alueet, mutta myöhemmin siitä on erotettu kappeleiksi nykyiset Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän seurakunnat.[2]
Iisalmen Kustaa Adolfin kirkko eli Iisalmen vanha kirkko on seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Ensimmäinen tuhoutui tulipalossa 1700 ja toinen, muodoltaan ristikirkko, purettiin huonon kuntonsa vuoksi nykyisen kirkon valmistuttua.[2]
Puista kirkkoa varten saatiin piirustukset Tukholman yli-intendentinvirastosta ja vuonna 1778 aloitetut rakennustyöt tehtiin kalajokelaisen kirkonrakentaja-rakennusmestari Simon Jylkkä-Silvénin johdolla vuosina 1779–1780.[3] Kirkko vihittiin käyttöön 5. maaliskuuta 1780.
Kellotapuliin kiinnitetyn Kustaa Adolfin kirkkojen muistolaatan mukaan kellotapuli on vuodelta 1700. Kellotapuli on toisen lähteen mukaan vasta 1700-luvun puolivälistä, mutta tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä. Vuonna 1752 tapuli tervattiin rakennusmestari Anders Brovallin johdolla, ja Mikael Toppelius maalasi sen vuonna 1756.[4]
Kirkkoa on kunnostettu useaan otteeseen. Vuonna 1876 kirkkoa kunnostettiin sisä- ja ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan arkkitehti F. A. Sjöströmin laatiman ehdotuksen mukaisesti, jolloin muun muassa sisäholvi purettiin. Vuonna 1927 kirkkoa muutettiin ja sisustusta uusittiin Rafael Blomstedtin suunnitelmien mukaan.[5] Sen jälkeen kirkossa tehdyt muutokset ovat vähäiset.[2]
Kirkon pohjoispuolella sijainnut kirkkoherranpappila siirrettiin Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon. Pappilasta jäi jäljelle koivukuja ja suuri kivinavetta.
Muistomerkkejä
muokkaa- Sankariristi sankarihautausmaalla[6]
- Katovuosista kärsineiden muistomerkki[6]
- A. I. Arwidssonin muistomerkki 1985[6]
- Petter Kumpulaisen muistomerkki 1925[6][7]
- Kauppis-Heikin hautamuistomerkki[6]
- Juhani Ahon hautamuistomerkki (Venny Soldan-Brofelt)[6]
Lähteet
muokkaa- Knapas, Marja Terttu: ”Iisalmen kirkot”, Ylä-Savon kirkot. Museovirasto, 1993. ISBN 951-9075-65-8.
Viitteet
muokkaa- ↑ http://www.iisalmenseurakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=toimitilat (Arkistoitu – Internet Archive) Iisalmen seurakunta, toimitilat
- ↑ a b c d e Museovirasto – Iisalmen vanha kirkko
- ↑ Knapas s. 14–15
- ↑ Knapas s. 22–25
- ↑ Knapas s. 45
- ↑ a b c d e f Iisalmen muistomerkit; Iisalmi.fi
- ↑ Valtiopäivämies Petter Kumpulaisen hautamuistomerkki - Muotokuvareliefi; Autuaitten asunnoilla – Eemil Halosen hautaveistotaidetta (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa Aadolfin kirkko Wikimedia Commonsissa
- Iisalmen seurakunta
- Iisalmen vanha kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Rafael Blomstedt : Kirkkotaiteen elpyminen. Iisalmen maaseurakunnan kirkko uudessa hahmossa, Suomen Kuvalehti, 20.12.1927, nro 51-52, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot