Wikipedia

Kuopion maantiede

(Ohjattu sivulta Kuopion maantiede, ympäristö ja ilmasto)

Kuopio on sisämaan satamakaupunki, jota ympäröivät suuret vesialueet. Kallavesi rajaa Kuopionniemellä sijaitsevaa kaupungin keskustaajamaa kaikissa muissa ilmansuunnissa paitsi lounaassa. Maastolle ovat ominaista lajistoltaan runsaat metsät sekä suuret maaston korkeusvaihtelut.

Maastonmuodot muokkaa

Veden ympäröimässä kaupungissa on vaihtelevia maastonmuotoja. Puijon mäen lisäksi Neulamäki on varsin korkealle veden tasosta nouseva kaupunginosa.

Talvella jäätyvästä Kallavedestä tulee muun muassa hiihdon sekä luistelun harrastamispaikka ja talviset jäätiet lyhentävät myös välimatkoja naapurikuntiin.

Jääkauden jäljet muokkaa

Viime jääkautta seuranneen ja Itämerta edeltäneen Yoldiameren jäljiltä löytyy muinaisrantoja jopa 140 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelta (nykyinen Kallavesi 82 m merenpinnasta).[1] Tällainen muinaisranta löytyy esimerkiksi Neulamäen rinteestä nykyisen mikroautoradan kohdalla.[1] Puijolta vastaavia muodostumia on vaikeampi löytää. Yoldia-vaiheen jälkeen painunut maankamara on noussut, nykyään tosin enää noin 4 millimetrin vuosivauhdilla.[1] Noin 6500 eaa. muodostuneen muinaisen Suursaimaan rannoista löytyy jälkiä 100–102 metrin korkeudesta merenpinnasta. Tällöin vesi ulottui nykyisen Tuomiokirkon tasalle asti.[1]

Puijo muokkaa

 
Puijon mäet
Pääartikkeli: Puijo

Puijon suurelta osin suojeltu metsäalue sijaitsee keskustan kupeessa, kaupungin pohjoispuolella. Puijon laella sijaitsevien Puijon tornin ja majan lisäksi alueella on urheilu- ja liikuntakeskus mäkihyppyreineen ja latuverkostoineen. Lisäksi alueella on 9-reikäinen harjoitusgolfkenttä.

Puijo on ollut aikoinaan Suomen virein talviurheilukeskuslähde?. Mäkihyppytoiminta Puijon Hiihtoseurassa on erittäin menestyksekästä ja seuran kasvattivalmentajia on myös useita kansainvälisissä tehtävissä. Mäkimontun lähistöllä sijaitsee myös Puijonlaakson pesäpallokenttä.

Pääosa Puijosta on luonnonsuojelualuetta. Puijon naapureina on muutamia kaupunginosia, kuten Puijonlaakso (lännessä), Rypysuo (länsirinteellä), Julkula (Rypysuon jälkeen pohjoiseen päin mennessä), Päiväranta (pohjoisessa) sekä Antikkalan laskettelurinteet, jotka sijaitsevat itärinteellä (mäkimonttu on länsirinteellä).

Luonto muokkaa

Maastolle on ominaista lajistoltaan runsaat metsät. Kuopion lehtokeskus sijaitsee pääosin Kuopion, Nilsiän ja Siilinjärven alueella.[2][3] Varsinkin vuonna 2008 Puolustusvoimien varikkokäytöstä vapautuneelta Pienen Neulamäen alueelta on löytynyt luontoarvoiltaan erittäin merkittäviälähde? lehtoja.

Kaupunkirakenne muokkaa

Kuopion kaupunkirakenne on suomalaisessa mittakaavassa tiheää, ja Kuopion keskustaajama onkin väestötiheydeltään Suomen tiheimmin asutettu taajama[4] . Tämä on seurausta sekä pitkäjänteisestä kaavoituksesta että kaupungin maantieteellisistä olosuhteista. Ruutukaavaan perustuva Kuopion keskusta on melko suuri ja tiiviisti rakennettu useine puistoineen ja kapeine rännikatuineen[5]. Kaupunkirakennetta myös kehitetään jatkuvasti. Samalla, kun sataman alueelle on valmistunut useita uusia asuinkerrostaloja, on Kuopion viime aikojen suurin investointi, Saaristokaupunki, edennyt kaupungin etelälaidalla.

Tori muokkaa

 
Toripöytiä, taustalla Kauppahalli.
Pääartikkeli: Kuopion tori

Kuopion tori on alueena suuri, mikä yhdistettynä sen ajoittaiseen hiljaisuuteen talvisaikana sai aikoinaan Kuopion kaupunginjohtajana toimineen Kari Häkämiehen vertaamaan sitä venäläiseen lentokenttäänlähde?. Torilta löytyvät perinteiset savolaiset kalakukkoineen, joskin kaupunki ympärillä on nykyaikaistunut. Muun muassa vanhoja puutaloja on hävinnyt uusien ja suurempien liikerakennusten tieltä.

Tori on pinnoitettu pääosin nupukivillä, joskin sen läpi kulkee itä–länsi-suunnassa tasainen kävelykuja. Pintana tori on hieman kalteva. Torin alla oli pysäköintihalli, jota laajennettiin alatori-hankkeen yhteydessä.

Torin pohjoispäädyssä kulkevan tulliportinkadun toisella puolella sijaitsee kaupungintalo. Vastakkaisessa päädyssä toria sijaitsee kauppahalli ja sen laidoilla Siskotyttö- ja Veljmies-patsaat.

Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen päätepysäkit on keskitetty torin ympärille. Kaukoliikenne kulkee linja-autoasemalta, joka sijaitsee rautatieaseman takana, noin puoli kilometriä torilta pohjoiseen.

Saaristokaupunki muokkaa

Pääartikkeli: Saaristokaupunki

Saaristokaupunkiin liittyvä Saaristokatu oli yksi suurimmista tähän suurhankkeeseen liittyvistä investoinneista. Saaristokatu kulkee siltoja myöten muutaman saaren kautta yhdistäen kaksi kaupunginosaa ja lyhentää matkaa saaristokaupungista keskustaan noin 10 kilometriä ja lähin osa Saaristokaupunkia jää vain 2,5 kilometrin päähän keskustasta. Ensimmäinen silta pohjoisesta päin on nimeltään Ellen Thesleffin silta, ja se on 280 metriä pitkä. Fridolf Weurlanderin sillan pituus 30 metriä, Anton Lindforsin silta 22 metriä ja Unto Koistisen sillan pituus on 160 metriä. Saaristokadun eteläpäähän on rakennettu kaksi 15-kerroksista tornitaloa kanavan rannalle. Saaristokaupunki sijaitsee erittäin otollisella paikalla järvimaisemien suhteen, sillä kaikki tontit ovat kävelymatkan päässä rannasta.

Alueella järjestettiin vuoden 2010 asuntomessut. Kuopiossa on järjestetty asuntomessut myös vuonna 1980.

Aluejako muokkaa

Kaupunginosat muokkaa

Kuopiossa on 71 kaupunginosaa ja lukuisia kyliä[6].

Suuralueet ja niihin kuuluvat tilastoalueet muokkaa

[7]

  • Keskusta lähialueineen: Keskusta, Niirala, Haapaniemi, Rönö ja sen lähisaaret, Siikalahti
  • Läntinen Puijo: Puijonlaakso–Taivaanpankko, Julkula, Niuva–Länsipuijo–Rypysuo, Puijonsarvi (Päiväranta)
  • Itäinen Puijo: Puijo (Inkilänmäki), Itkonniemi–Männistö–Linnanpelto, Saarijärvi–Rahusenkangas, Kettulanlahti, Kelloniemi–Likolahti
  • Neulamäki: Savilahti, Neulamäki, Kolmisoppi–Vuorilampi
  • Särkiniemi – Särkilahti
  • Jynkkä ja Levänen: Levänen, Pieni Neulamäki, Jynkkä,
  • Petosen puistokaupunki: Litmanen, Pitkälahti, Pirtti (pl. Savolanniemi)
  • Saaristokaupunki: Savolanniemi, Lehtoniemi–Keilankanta, Rautaniemi
  • Hiltulanlahti: Kiviharju, Vanuvuori, Hiltulanlahti
  • Sorsasalo
  • Eteläinen maaseutualue: Puutossalmi, Pellesmäki, Kurkimäki
  • Länsiranta: Haminalahti, Hirvilahti
  • Itäinen maaseutu ja Riistavesi: Ranta-Toivala, Jännevirta, Kurkiharju, Länsi-Riistavesi, Itä-Riistavesi, Melalahti
  • Vehmersalmi
  • Karttula: Itä-Karttula, Syvänniemi, Karttula
  • Nilsiä: Tahko, Pajulahti, Murtolahti, Palonurmi, Nilsiä
  • Maaninka: Käärmelahti, Pulkonkoski, Kinnulanlahti, Tuovilanlahti, Maaninka

Suunnittelualueet muokkaa

[8]

Maarekisterikylät muokkaa

lähde?

401 Neulaniemi, 404 Niuvanniemi, 405 Puijo, 406 Julkula, 407 Kuopio, 408 Hatsala, 409 Hakkarala, 410 Haminalahti, 411 Hiltulanlahti, 412 Hirvilahti, 413 Hirvimäki, 414 Koivusaari, 415 Jynkkä, 416 Jännevirta, 417 Kaislastenlahti, 418 Kurkiharju, 419 Lamperila, 420 Leväinen, 421 Muuruvesi, 422 Niemisjärvi, 423 Pappila, 424 Pellesmäki, 425 Pieksä, 426 Puutossalmi, 427 Ritisenlahti, 428 Ritoniemi, 429 Rytky, 430 Savilahti, 431 Savisaari, 432 Sotkanniemi, 433 Toivala, 434 Vaajasalo, 435 Vehmasmäki, 440 Kotasalmi, 441 Kuopion-Pelonniemi, 442 Leppäranta, 443 Lohilahti, 444 Melalahti, 445 Ohtaanniemi, 446 Pelonniemi, 448 Pölläkkä, 449 Riistavesi, 451 Ryönä, 452 Syrjänsaari, 453 Rissala, 454 Hakunila, 455 Iivarinsalo, 456 Enonlahti, 457 Enonsalo, 458 Hormastenlahti, 459 Juonianlahti, 460 Jänissalo, 461 Litmaniemi, 462 Miettilä, 463 Niinimäki, 464 Putroniemi, 465 Puutosmäki, 466 Roikansaari, 467 Räsälä, 468 Ukonlahti, 469 Vehmersalmi, 470 Vuorisalo

Muut kylät muokkaa

Asuma, Kortejoki, Niittylahti, Savulahti, Sikoniemi, Vartiala, Vehka

Ilmasto muokkaa

Kuopion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −7 −7 −2 4 12 17 21 18 11 4 0 −4 ka. 5,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −12 −12 −9 −2 3 8 12 11 5 0 −3 −9 ka. −0,7
Vrk:n keskilämpötila (°C) −9 −9 −5 1 7 12 16 14 8 2 −1 −6 ka. 2,5
Sademäärä (mm) 40 40 30 40 40 60 50 80 70 60 50 30 Σ 590
Sadepäivät (d) 5 5 4 5 5 6 5 7 7 6 5 4 Σ 64
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−7
−12
−7
−12
−2
−9
4
−2
12
3
17
8
21
12
18
11
11
5
4
0
0
−3
−4
−9
S
a
d
a
n
t
a 		40
40
30
40
40
60
50
80
70
60
50
30


Lähde: Weatherbase[9]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Katainen, Milla: Huipulla, vaikka oikeasti joen pohjalla. Sunnuntaisuomalainen, 8.6.2008, s. 38.
  2. ↑ Pohjois-Savon metsä- ja ympäristökertomus 2007, s. 9. Metsäkeskus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.5.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Ihantola, Anna-Riikka: Lähes kaikki Kuopion lehtotyypit luokiteltiin uhanalaisiksi Savon Sanomat. 15.6.2008. Viitattu 13.5.2009. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 20.10.2019. Viitattu 11.10.2019.
  5. ↑ Kuopion rännikaduista tehdään nykyaikaa mennyttä kunnioittaen Yle uutiset, Kulttuuri. 2.10.2009. Viitattu 7.12.2009.
  6. ↑ ”Asuntomessut Kuopiossa 2010”, Kuopio 2009 suunnittelee ja rakentaa, s. 13. Kuopion kaupungin tekninen virasto, 2009.
  7. ↑ kuopio.fi, Kuopion väestö alueittain[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Kuopio.fi Suunnittelualuejako 2005[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Weatherbase: Historical Weather for Kuopio, Finland Weatherbase.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopion_maantiede&oldid=21702591”