Wikipedia

Kuopion kauppakoulu

Kuopion kauppakoulu eli Kopis, perustettu vuonna 1887, oli ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu[1]. Se otti perustamisestaan lähtien oppilaikseen sekä miehiä että naisia[1].

Kuopion kauppakoulu
Kuopion kauppaopisto
Kuopion kauppaoppilaitos
Perustettu 1887
Sijainti Kuopio, Suomi
Osoite Presidentinkatu 1

Kauppakoulun ohjesäännössä vuonna 1887 määriteltiin opiskelijain sukupuolisen tasa-arvon lisäksi myös perustetun oppilaitoksen tarkoitus[1]:

»Kuopion kauppakoulun tarkoitus on antaa opetusta sekä tavallisissa konttoritöissä kuin muissa sivistyneelle kauppiaalle tarpeellisissa tieteissä»
(Kuopion Kauppakoulun ohjesääntö, 1887.)

Kauppakoulu nousi elinkeinoelämän tarpeista, ja johtokunnassa istui alueen tunnetuimpia liikemiehiä ja sivistyneistöä. Muun muassa Minna Canth toimi johtokunnassa koulun perustamisvuodesta aina kuolemaansa vuonna 1897 asti. Canthin suvun panos korostui myöhemmin kun myös Jussi Canth toimi johtokunnassa 1920-luvulla ja Aune Canth opetti koulussa saksan ja ruotsin kieltä 1925–1930. Minnan tytär Maiju Westerlund puolestaan oli koulussa oppilaana.[2]

Kauppakoulun työ jatkuu samassa rakennuksessa vielä nykyisin sijaitsevien Savon ammatti- ja aikuisopiston merkonomi- ja datanomikoulutuksen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun tradenomikoulutuksen myötä. Rakennuksen ohella kauppakoulun aikaisia perinteitä edustaa vuonna 2007 115 vuotta täyttänyt opiskelijajärjestö Kuopion kauppaopiskelijat.

Perustaminen muokkaa

16. tammikuuta 1886 ilmestyneen Savo-lehden numerossa 7 kuvaillaan otsikolla "Kouluja Kuopioon" kauppakoulun syntymistä edeltänyttä tilannetta.[3]

»Kuopio on jo kau'an ollut "koulukaupunki". Harva maamme kaupungeista vetää vertoja Kuopiolle siinä suhteessa, mutta vieläkin lisää toivotaan. Teollisuuskoulua on kau'an katsottu tarpeelliseksi ja nyt onkin syytä toivoa, että se piankin täällä saadaan toimeen. Kauppakoulua ei juuri sanottavasti ole osattu toivoa, lienee arveltu: "ei kaikkia yht'aikaa", mutta me emme luule, että meillä kumminkaan on syytä tahi halua muuten kuin ilolla tervehtiä hiljattain tapahtunutta ilmoitusta, joka sanoo hallituksen olevan taipuisan tänne perustamaan kauppakoulun jos kunta ottaa suorittaakseen neljänneksen kustannuksista.»
("Kouluja Kuopioon". Savo, nro 7. 16.1.1886.)

Opetusaineiksi määriteltiin perustamisen yhteydessä julkaistussa ohjesäännössä suomi, ruotsi, venäjä, saksa, englanti, kauppamaantiede ja historia, yleinen ja kauppalaskuoppi, luonnontiede ja tavaratieto, kauppatiede ja kauppalaki, kansantaloustiede ja Suomen valtio- sekä yhteiskuntalaitoksien pääpiirteet, kirjanpito ja konttorityöt sekä kaunokirjoitus.[1]

Ensimmäiselle luokalle valittiin 51 hakijan joukosta 36 oppilasta; 24 tyttöä ja 12 poikaa[4].

Koulun johtajat muokkaa

Ensimmäiseksi koulun johtajaksi valittiin Kaarlo Brofeldt. Lukioaikana Brofeldt oli opettanut latinaa Minna Canthin tyttärille ja ystävystyi myös kirjailijarouvan kanssa. Brofeldt toimi rehtorina 10 vuoden ajan (1888–1898) ja oli myös porvarissäädyn edustajana valtiopäivillä.[5] Brofeldt siirtyi vuoden 1897 päätteeksi Helsinkiin johtamaan ensimmäisenä Suomen liikemiesten kauppaopistoa (p. 1898) toimien samalla myös Kauppalehden (p. 1897) ensimmäisenä päätoimittajana.

Brofeldtin seuraaja K. A. Widenius oli Herman Saastamoisen luottomies ja palveli monissa rooleissa tämän perheyrityksessä[6]. Widenius perusti myöhemmin, vuonna 1926 Edvin Sederholmin ja Juho Somerin kanssa nykyisen KPMG -tilintarkastusyhtiön. Saastamoisen suvun jäsenet olivat myöhemminkin mukana Kauppakoulun taustalla, mm. kansanedustaja ja diplomaatti Armas Herman Saastamoinen toimi kauppakoulun johtokunnassa vuodesta 1913 ja vuodesta 1922 lähtien puheenjohtajana aina kuolemaansa vuonna 1932 asti.

Nimi Kausi
Kaarlo Brofeldt 1887–1898
K. A. Widenius 1898–1908[7]

Johtokunta muokkaa

Ensimmäisenä vuonna johtokunta koostui seuraavista henkilöistä:[8] kuvernööri, kenraalimajuri Alexander Järnefelt,[9] kauppaneuvos Jaakko Jernberg,[10] kauppaneuvos Hugo Lignell,[11] lääkäri R. Fabritius,[12] varatuomari August Herckman,[12] rovasti U. W. Telén[13] (erosi marraskuussa 1887, tilalle Minna Canth[14]) ja kapteeni C. Sundman.[15]

Opettajakunta muokkaa

1887–:

1888–[17]:

1890–[20]:

1907–1923:

Toiminta muokkaa

Kauppakoulun vahva tausta paikallisessa elinkeinoelämässä kävi ilmi monin tavoin. Esimerkiksi koulun johtaja markkinoi valmistuneitavuosittain Savo-lehden etusivulla.

»Herrat Liikemiehet,

jotka haluavat Kuopion Kauppakoulun läpikäyneitä joko mies- tahi naisoppilaita palvelukseensa, pyydetään kääntymään vaatimuksillaan ja tarjouksillaan allekirjoittaneen puoleen.
Vuosikertomus lukuv. 1887-89 on halullisten saatavana 31 p:stä t. k. Kuopiossa Toukokuulla 1889.

Kaarlo Brofeldt.

Kauppakoulun johtaja.»
(Savo, nro 60. 23.5.1889.)

Tilat muokkaa

Kuopion kauppakoulu on toiminut vuosien saatossa useassa eri paikassa. Varsinkin alkuvuosina muuttoja tehtiin paljon.

Ensimmäinen lukuvuosi aloitettiin Kirkkokadun ja Vuorikadun kulmassa nykyisen Maria Jotunin koulun paikalla, mutta jo samana syksynä koulu muutti torin laitaan, Puijonkadun ja Kauppakadun kulmaan. Tämän tilan vuokrankorotus ajoi kauppakoulun Kuopion kaupungintalon yläkertaan. Lukukaudella 1903–1904 anottiin kauppakoululle omaa koulutaloa[22], koska haluttiin päästä pois ahtaista kaupungintalon tiloista, joissa oli oltu syksystä 1889 lähtien. Koulutaloa perusteltiin muun muassa tavattoman suurella viikkotuntimäärällä verrattuna muihin, 43 tuntia, joista tosin usea luki vain pakolliset 38. Koulutalo myönnettiin vuonna 1905[23]. Omalle tontille Maaherrankadun ja Suokadun kulmassa alettiin rakentaa uutta koulurakennusta ja uuteen rakennukseen muutettiin vuonna 1907[4].

Koulurakennusta laajennettiin kahteen otteeseen, vuosina 1926 ja 1937. Tämän jälkeen katsottiin, että laajentamiset olivat tulleet tiensä päähän ja tarvittiin uusi rakennus. 1950-luvulla Presidentinkatu 1:een, niin kutsutulle Mölymäelle, aivan Keskuskentän viereen nousi nykyinen rakennus. Tätäkin rakennusta jouduttiin laajentamaan kerran vuosikymmenessä (1963 ja 1977). Seuraavaa remonttia odotettiin kuitenkin jo pitempään.[4] Alkuperäinen, ns. vanha puoli remontoitiin täysin 1990-luvun lopussa. Uuden puolen remontti aloitettiin pakon sanelemana vuonna 2007.

Keväällä 2009 valmistuneen peruskorjauksen myötä rakennuksen omistaja Savon ammatti- ja aikuisopisto ja osavuokralainen Savonia-ammattikorkeakoulu vaihtoivat tiloja 2009 syyslukukauden alkuun mennessä. Tradenomikoulutus siirtyi ammattikorkeakoulun omistamiin tiloihin – tekniikan yksikköön. Toisen asteen sosiaali- ja terveysalan koulutus puolestaan siirtyi ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä amk-liiketaloudelta vapautuneisiin tiloihin Presidentinkadulle. Kyse on ammattikorkeakoulun kannalta väliaikaisesta ratkaisusta, sillä tradenomikoulutuksen on tarkoitus siirtyä ensimmäisenä, heti tilojen valmistuttua Kuopion yliopistokampukselle Savilahdessa.[24]

Alumnit (opiskeluaika) muokkaa

Elinkeinoelämä:

Jalkapalloilijat:

Kirjailijat:

Toimittajat:

Poliitikot:

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Brofeldt, Kaarlo: Suomenkielinen kauppakoulu Kuopioon. Savo, 30.4.1887, nro 49, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  • Kuopion kauppakoululla oli ensimäinen wuositutkinto. Savo, 2.6.1888, nro 64, s. 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Neilimo, Kari: 120 vuotta kaupallista koulutusta Kuopiossa (pdf) (juhlapuhe) savonia-amk.fi. 3.10.2007. Viitattu 5.5.2008.
  2. ↑ Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Koulutus- ja ammattijana Minna Canthin jalanjäljillä -verkkomateriaali. mcanth.fi. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 5.5.2008.
  3. ↑ Kouluja Kuopioon. Savo, 16.1.1886, nro 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  4. ↑ a b c LiKu-Info / Historiaa 2000-l. alku. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.5.2008.
  5. ↑ Kaupungin elämää 1897 Kuopion koulutuslaitos 125 vuotta. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Arkistoitu 2.1.2008. Viitattu 5.5.2008.
  6. ↑ Paaskoski, Jyrki: Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä.. Saastamoisen säätiö, 2005. ISBN 951-95627-3-7.
  7. ↑ a b Toim. Iisakki Laati, Yrjö Blomstedt, Ilmari Havu ja Lauri Poijärvi: Kuka kukin oli. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.5.2008).
  8. ↑ a b c d e f g Kuopion kauppakoululla oli ensimäinen wuositutkinto
  9. ↑ Valtuuskunnan kokouksessa. Tapio, 4.5.1887, nro 35, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  10. ↑ Johtajan virka. Savo, 16.4.1887, nro 43, s. 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
    Jaakko Jernbergin kuolinilmoitus. Savo, 28.5.1889, nro 62, s. 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  11. ↑ Kauppakoulun johtokunnan jäseneksi kauppaneuvos H. Lignell vainajan sijaan valittiin kauppias R. Lindqvist. Viite: Kaupungin valtuusmiesten kokouksesta.... Savo, 29.5.1890, nro 62, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  12. ↑ a b Julkunen, Jutta: Pikkukaupungin parempi väki – Elisabet Järnefelt ja sivistyneistönaisten sosiaaliset verkostot Kuopiossa 1884-1888. pro gradu. Helsingin yliopisto, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 5.5.2008). (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Telén, Uno Vilhelm (Uno Wilhelm) SKS Kansallisbiografia. Viitattu 5.5.2008.
  14. ↑ Kuopiosta: Yleinen tärkeä kokous. Savo, 17.11.1887, nro 132, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  15. ↑ Brofeldt, Kaarlo: Kauppakoulun johtokunnasta. Savo, 7.7.1888, nro 79, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  16. ↑ Strang, Martti: Eeli Granit-Ilmoniemi gw1.geneanet.org. Geneanet. Viitattu 5.5.2008. [vanhentunut linkki]
  17. ↑ Kauppakoulu. Tapio, 25.8.1888, nro 67, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  18. ↑ Järnefelt, Kasper (1859 - 1941) SKS Biografiakeskus. Viitattu 5.5.2008.
  19. ↑ Salminen, Anja: Merkittävä kirjailija ja taistelija paremman yhteiskunnan puolesta Kuopiolainen. helmikuu 2004. Kuopion kaupunki. Arkistoitu 18.11.2005. Viitattu 5.5.2008.
  20. ↑ Kaunokirjoitus oppia opettajille ja opettajattarille. Savo, 29.11.1890, nro 140, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2008.
  21. ↑ Eetu Vaarama Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  22. ↑ K. A. Widenius, koulun johtaja: Kertomus Kuopion kauppakoulun vaikutuksesta 17. lukuvuotena 1903-1904. K. Malmströmin kirjapaino, 1904.
  23. ↑ K. A. Widenius: Kertomus Kuopion kauppakoulun vaikutuksesta 18. lukuvuotena 1904-1905. K. Malmströmin kirjapaino, 1905.
  24. ↑ Yhteinen kampus tukee käytännön yhteistyötä 5.12.2007. uku.fi: Kuopion yliopisto & Savonia-ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 9.4.2008. Viitattu 5.5.2008.
  25. ↑ Osk. Huttunen Osk. Huttusen säätiö. Arkistoitu 3.7.2007. Viitattu 5.5.2008.
  26. ↑ Heiskanen, Markku: Ossi palasi Turolle. Viikkosavo, 25.11.2006, s. 13. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 2.11.2009. [vanhentunut linkki]
  27. ↑ Aulis Rytkönen Goool.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 5.5.2008.
  28. ↑ Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004, s. 149. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  29. ↑ Aapa, Uula Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Kuopion kaupunginkirjasto. Viitattu 5.5.2008. [vanhentunut linkki]
  30. ↑ Ollikainen, Jorma Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Kuopion kaupunginkirjasto. Arkistoitu 22.9.2007. Viitattu 5.5.2008.
  31. ↑ Simojoki, Aili Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Kuopion kaupunginkirjasto. Viitattu 5.5.2008. [vanhentunut linkki]
  32. ↑ Tiainen, Marja-Leena Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Kuopion kaupunginkirjasto. Arkistoitu 21.9.2007. Viitattu 5.5.2008.
  33. ↑ Vepsäläinen, Erkki J. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Kuopion kaupunginkirjasto. Arkistoitu 15.12.2007. Viitattu 5.5.2008.
  34. ↑ Pekkarinen, Aino Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Kuopion kaupunginkirjasto. Arkistoitu 23.9.2007. Viitattu 5.5.2008.
  35. ↑ Tuula Peltonen / Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Nykyiset kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 5.5.2008.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopion_kauppakoulu&oldid=21138755”