Wikipedia

Kuopion jalkapallo

 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Paljon sekalaista korjattavaa, osaksi lähteetöntä tekstiä

Kuopion jalkapalloilu alkoi jonkinlaisena koululaispelinä vuonna 1905. Paikallisista urheiluseuroista muun muassa Kuopion Reipas otti jalkapalloilun ”harrastusalakseen” samalla vuosikymmenellä. Kuopion jalkapalloilun varsinaisena lähtöpisteenä voidaan pitää 12.6.1910 Väinölänniemellä pelattua ottelua VPK:n Osmo vastaan Kuopion Riento.[1]

Vuonna 1982 pääsarjassa pelasi samanaikaisesti kolme kuopiolaisseuraa (KuPS, KPT ja Elo). Vastaavaan on pystytty aikojen saatossa Kuopion lisäksi vain Helsingissä ja Turussa; myös Vaasassa, kun vuoden 1945 kaksilohkoinen Mestaruussarja otetaan mukaan laskuihin.[2]

Pääsarjatasolla jalkapalloa naisten sarjassa kuopiolaisseuroista ovat pelanneet KPT (ensimmäinen pääsarjakausi oli 1974), KMF eli Kuopion MimmiFutis (2003), Pallokissat (2012) ja viimeisin on KuPS (alkoi naisten liigassa 2019).[3]

Suomessa jalkapallon pääsarjaa on pelattu kaikkiaan 85 kautena alkaen 1930 ja 2016 mukaan lukien. Kuopiosta ainakin yksi seura on ollut mukana miesten pääsarjassa 65 eri kauden aikana. Helsingistä ja Turusta on ollut seura mukana joka kerta. Kuopio on pääsarjaseura paikkakunnalla kaudet –listalla kolmantena, seuraavana tulevat Valkeakoski (62), Vaasa (59), Tampere (52) ja Lahti (51).[4]. Kahtena kautena ainoa kuopiolaisseura, joka on pelannut lajin pääsarjassa on pelannut naisten sarjaa (KMF 2004 ja -07).[5]

Suomen Palloliitossa on 917 jäsenseuraa (2017)[6]. Kuopiossa seuroja on 14 (seurat piirissä 2017): AC BARCA, FC Tarzan, JuPy, Kings SC, KJK, KuPS, KuKi, LiPa, NP-H, Pallokissat, PuPa, SC KuFu-98, SC Zulimanit ja Voimistelu- ja Urheiluseura Männistön Elo.[7]

Naisten ja tyttöjen osalta heidät käsitellään artikkelissa Kuopion jalkapallo (naiset).

Jalkapallon tulo Suomeen ja Kuopioon muokkaa

Jalkapalloharrastus tuli Suomeen vuonna 1890, jolloin Turussa järjestettiin ensimmäiset pelit. Vuonna 1907 perustettiin Suomen Palloliitto. Seuraavana vuonna ryhdyttiin järjestämään cup-kilpailua Suomen mestaruudesta.[8]

Vuosisadan vaihteessa Kuopio oli oloiltaan maalaismainen. Asukasluku kasvoi vajaasta 9000:sta 16000:een 1890-1910 välisenä aikana. Lähinnä torin ympärillä olevat kivitalot ilmensivät kaupunkimaisuutta. Kuopioon tuli sähkö 1892, viemäri 1907 ja vesijohtoverkosto 1915.[9] 1920-luvulla Kuopiossa rikkoontui 20000 asukkaan raja.[10]

Kuopion ensimmäisten jalkapallojen esitetään ponnahdelleen lajiharrastusmielessä kansakoulujen pihamailla syksyllä 1908[8]. Ensimmäiseksi Kuopiossa pelatuksi seurojen väliseksi jalkapallo-otteluksi esitetään 12.6.1910 Väinölänniemellä pelattua ottelua VPK:n Osmo vastaan Kuopion Riento, jonka Riento voitti.[1]

Kuopion Riento ja Kuopion Reipas ottivat jalkapallon virallisesti toimintaansa vuonna 1915. Seuraavina vuosina mukaan tulivat VPK:n urheiluseura Osmon Pojat, 1919 perustettu Männistön Elo, 1920 perustettu Kuopion Urheilu-Veikot ja 1923 perustetut Kuopion Palloseura ja Savon Sisu. Palloliiton toimintaan kuopiolaisseurat tulivat 1919, kun Reippaalla oli edustaja paikalla liiton vuosikokouksessa.[8]

Riento, Elo ja 1928 perustettu Kuopion Kisa-Veikot olivat TUL:n seuroja ja siten Palloliiton toiminnan ulkopuolella. Urheilu-Veikot, Sisu ja Reipas olivat puolestaan yleisseuroja, joissa jalkapallo oli vain yksi monista lajeista.[11]

Työläisnuoriso perustaa Elon muokkaa

Pääartikkeli: Kuopion Elo

Männistön työläisnuoriso oli 1919 ensimmäisenä perustamassa Kuopioon seuraa[12], joka oli päätyvä valtakunnan ylimmälle tasolle. Kuopion Elo (tunnetaan myös Voimistelu- ja Urheiluseura Männistön Elona) perustettiin 27. toukokuuta 1919 rautatieläisten talossa Maaherrankadulla. Elo on Kuopion vanhin toimiva jalkapalloseura (tilanne kauden 2018 jälkeen).[13] Elolle löytyy virallinen rekisteröinti vuodelta 1947.[14]

(Elon perustamispäivä voi olla eo. aikaisemmin tai myöhemmin, koska Savon Kansa –lehden uutinen 27. toukokuuta 1919 (s3-4) kertoo: ”Männistön työläisnuoriso on perustanut äskettäin v- ja u-seuran nimellä ”Elo” ja samalla valittiin 3-henkinen toimikunta, jonka tehtävä on neuvotella Kuopion työväen v- ja u-seura Riennon kanssa seuran liittymisestä haaraosastona Rientoon. Elon jäsenluku on jo vähän yli sadan.”)

Elo on pelannut pääsarjassa kolmena kautena (1969-70 ja 1982). Paras sija on ollut yhdeksäs 1969.

10. huhtikuuta 1991 Elon yleiskokous teki päätöksen luopua ykkösen kauden 1991 sarjapaikastaan.[15][16] Luopumisen syy oli ex-puheenjohtaja Tuomo Yläkorholan aiheuttama taloudellinen umpikuja.[17] Elo oli kuukautta aikaisemmin kerennyt voittaa ykkösdivisioonan hallimestaruuden Oulussa.[18]

Toiminnan loppumisen jälkeen seurasi fuusioyritelmä FC Kuopio (KPT:n kanssa). Missään vaiheessa 1990 sarjapelaamisen loppumisen jälkeen seuraa ja yhdistystä ei lakkautettu. 2011 syksyllä valittiin uusi johtokunta ja nukkuvaa seuraa alettiin herätellä. Seuraavana vuonna Elo palasi jalkapallon pariin Itä-Suomen piirin Viitosessa 2012. Elo sai pelaajat Etelä-Kuopion Ilvekseltä[19][20]. Paluuottelu Elo-Kings SC (2-2) pelattiin 5. toukokuuta 2012 Keskuskentällä.[21]

Kuopion Riento TUL:n finaalissa 1920 muokkaa

Kuopion Riennossa jalkapalloa alettiin pelata 1907. Työväen urheiluseuroista Rientoa aikaisemmin jalkapalloilun olivat aloittaneet vain Kotkan Riento ja Helsingin Ponnistus (1906). Samoihin aikoihin Riennon kanssa alkoivat Turun Pyrkivä ja Tampereen Yritys.[22]

Työväen Urheiluliitto (TUL) perustettiin 26. tammikuuta 1919. Jalkapallo ei ollut alussa liiton ohjelmassa; jalkapallojaosto perustettiin 16.10. 1919.[23]

TUL:n kilpailutoiminta alkoi 1920. Pohjois-Savon ja Kainuun piirin mestaruusottelussa pelasivat Kuopion Riento ja Männistön Elo (6 – 0).[24] Piirien mestarit pääsivät osallistumaan liiton mestaruuskilpailuihin. Finaali pelattiin 10. lokakuuta 1920 Eläintarhan Urheilukentällä Helsingissä, ja paikallinen Kullervo voitti Kuopion Riennon 13 – 1.[25]

TUL lopetti oman jalkapallotoimintansa 1956, ja sen 115 seuraa liittyivät jalkapalloilun osalta SPL:oon. Vuonna 1960 TUL otti jalkapalloilun uudelleen ohjelmaansa.[26]

Kuopion Palloseura perustetaan muokkaa

Pääartikkeli: Kuopion Palloseura

Kesällä 1922 jalkapalloa Kuopiossa pelasivat ainakin paikallisista seuroista Kuopion Reippaan Palloilijat, Osmon Pojat, Urheilu-Vaikot[27], Elo ja Riento[28].

1920-luvulla Reippaasta alkoi erota lajijaostoja tarkoituksenaan perustaa omia seuroja. 7. maaliskuuta 1923 kuusitoista henkilöä piti Kuopion Seurahuoneella kokouksen, jonka tavoitteena oli jalkapallon erikoisseuran perustaminen. Yhdeksän päivää myöhemmin pidettiin 25 hengen voimin samassa paikassa varsinainen Kuopion Palloseuran perustamiskokous, jossa puhetta johti varatuomari Lauri Backman. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi.[11]

 
KPS:n joukkuekuva seuran alkuvuosilta. Kuva esitetään mm. Savo-lehdessä 20.7.1930 s. 5 ja 23.8.1930 s. 5.

Antti A. Arposen toimittamassa ensimmäisessä kuopiolaisen jalkapalloilun kokonaisesityksessä[29] esitetään uudesta seurasta (Kuopion Palloseura), että sillä oli ”innostusta, mutta paljon puutteita: kenttäolot olivat 1920-luvulla alkeelliset, pelaajien sääntötuntemus oli heikko, valmennusopeista ei ollut tietoakaan, Palloliiton organisaatio oli puutteellinen ja seuran taloudelliset mahdollisuudet olivat hyvin vähäiset.”[30]

Kuopion Palloseuran nimi lyhennettiin alkuvuosina KPS:ksi, kunnes Hufvudstadsbladet keksi 1934 lyhenteen KuPS.[31] Vuonna 1935 KuPS otti käyttöön keltamustan peliasun.[32]

KuPS on saavuttanut kausi 2019 mukaan lukien yhteensä kuusi Suomen mestaruutta (1956, -58, -66, -74, -76 ja 2019), 10 hopeaa (1950, -54, -64, -67, -69, -75, -77, -79, 2010 ja -17) ja kaksi pronssia (1953 ja 2018). Suomen cupin voittoja KuPS:lla on kaksi (1968 ja 1989) ja Liigacupin voittoja yksi (2006).[33] Kaikkien aikojen maratontaulukossa KuPS on 63 pääsarjakaudellaan (2019 kausi laskettu mukaan) neljäs, edellään HJK, TPS ja Haka.[34]

KuPS piti pitkään hallussaan ennätystä pelata putoamatta peräkkäisiä kausia pääsarjassa, 44 (1949-92). Ennätys rikkoontui vasta 2008, kun HJK pelasi 45:nnen peräkkäisen kautensa.[35][36]

Palloliiton Savon piiri syntyy muokkaa

2. toukokuuta 1926 Kuopiossa pidettiin Suomen Palloliiton Savon piirin perustamiskokous. Kuopiolaisseuroista mukana olivat Kuopion Palloseura ja Osmon Pojat, muut olivat Kajaanin Palloilijat, Warkauden Sk:n (Suojeluskunnan) Palloilijat ja Iisalmen Palloilijat.[37]

Savon piiri kattoi aluksi alueen, jolla sijaitsivat muun muassa kaupungit Kajaani, Iisalmi, Kuopio, Varkaus, Mikkeli, Jyväskylä ja Savonlinna. Piirin mestaruudesta (”Savon-malja”) pääsivät ottelemaan Suomen Palloliittoon kuuluneet piirin alueen seurat. Ensimmäinen kilpailu pelattiin kesäkuussa 1926. Kilpailuun ilmoittautui 6 seuraa, joista kaksi Kuopiosta. K.P.S. voitti ensin Kuopion Osmon, sitten Iisalmen Palloilijat ja hävisi loppuottelussa Väinälänniemellä 27. kesäkuuta Warkauden sk:n Palloilijoille 2-3.[38]

Vuosien 1926-29 Savon-malja –kilpailuun osallistunut kolmas kuopiolaisseura oli Savon Sisu (1929).[39] Kuopion Palloseura hävisi myös 1927-29 Savon-malja –loppuottelut. Voittajana oli kolme kertaa peräkkäin Mikkelin Kilpa-Veikot.[40]

Kuopion Pallo-Toverit perustetaan muokkaa

Pääartikkeli: Kuopion Pallotoverit

Kuopion Palloseurassa oli 1930-luvun alussa sisäisiä ristiriitoja, jotka puhkesivat julkiseksi hajaannukseksi syksyllä 1931.[41] Riita ratkesi kun 18. lokakuuta 1931 kaupunkiin perustettiin toinen jalkapalloseura, Kuopion Pallo-Toverit (KPT).[42] Seura hyväksyttiin Suomen Palloliiton jäseneksi 23. tammikuuta 1932 pidetyssä SPL:n edustajakokouksessa.[43]

Kuopion Pallotoverit (K.P.T.) ry on rekisteröity 18.3.1933[44]. Yhdistys on edelleen elossa. KPT:n nimi oli Koparit pari viikkoa tammikuussa 1982. Seuran yleinen kokous päätti, että seuran uudeksi nimeksi tulisi Koparit ry. Nimen muuttaminen vaati sääntöjen mukaan kuitenkin vielä toisen yleisen kokouksen hyväksynnän. Kokous päätettiin pitää kahden viikon kuluttua. Seuran vanhempi polvi vetosi vanhan nimen puolesta voimakkaasti sekä jäsenistöön että seuran johtoon. Johtokunta päätti perääntyä. Vanha nimi säilyisi virallisena nimenä, mutta käyttöön lanseerattaisiin ”markkinointinimi” Koparit, jota käytettäisiin myös kilpailutoiminnan yhteydessä.[45]

28. syyskuuta 1991 pelattiin Kakkosdivisionnan pohjoislohkossa Seinäjoella Sepsi-78 vastaan KPT. Kotijoukkue voitti kauden viimeisen ottelun 4 – 0. KPT ei pystynyt uusimaan sarjapaikkaansa kauden peleistä saadulla yhdellä tasapelipisteellään.[46] ”Viimeiset (toistaiseksi?) ottelunsa vihreäpaidat pelasivat vuonna 1991” kirjoittaa seurahistorian esipuheessa 18.10.2011 Jussi Tuovinen[47].

KPT ja Elo fuusioituivat 1991 (ks. FC Kuopio); fuusioseura ei toiminut kauaa. KPT ei ole osallistunut kilpailutoimintaan 1991 jälkeen. Seuraa ei kuitenkaan haluta lakkauttaa. KPT aikoo pitää 2016 loppuvuoden aikana vuosikokouksen pysyäkseen jatkossakin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyslistalla ja pitääkseen optionsa kilpailutoimintaan osallistumiseen avoimena.[48]

Kuopion jalkapallo 1930-luvulla muokkaa

Kuopiolaisseuroista Palloliiton jäseniä olivat 30-luvulla KuPS:n ja KPT:n lisäksi vain Kuopion Osmo (1932, seuraavana vuonna se ei löydy enää jäsenseuraluettelosta).[49][50].

KuPS voitti ensimmäisen Savon piirin mestaruutensa vuonna 1930, ja tämä merkitsi nousua Palloliiton B-sarjaan (myöhemmin Suomensarja). Vuosina 1930-1935 B-sarjaan joukkueet valikoituivat piirien sarjoista, Savosta B-sarjaan pääsi piirinsarjan paras (2 parasta 1934 ja -35). Kuopiolaisseuroista KuPS:n lisäksi vain KPT oli mukana em. karsinnoissa B-sarjaan (vuosina 1932-35).[51]

Piirinsarjojen rooli karsintasarjana 2-tasolle eli B-sarjaan päättyi, kun Palloliitto päätti vuosikokouksessaan 25. tammikuuta 1936 siitä, että kaudesta 1936 alkaen B-sarja vakiinnutetaan: edellisen kauden huonoimmat putoavat.[52] SPL:n liittohallitus teki (1.3.-36) nimimuutokset sarjoille: A-sarjan nimeksi tulee Mestaruussarja, B-sarja on Itä-länsi -sarja ja C-sarja Maakuntasarja.[53]

Kaudelle 1936 2-sarjatasolla Savon piiristä sarjapaikkansa säilyttivät edellisvuodelta KuPS ja KPT. Savon sarjaa pelattiin kolmessa eri luokassa, I-luokassa pelasivat Kajaanin Palloilijat, KPT, KuPS, Mikkelin Palloilijat, Savonlinnan Pallokerho ja Warkauden Pallo 35.[54] Savon sarja toimi 1936 sarjana, josta oli mahdollisuus nousta kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle Maakuntasarjaan.[55]

KPT kehitti ensimmäisenä seurana kunnollisen nuorisotoiminnan ja kaupunginosasarjojen avulla seura nousi pian KuPS:n ohi. KPT:n tunnetuin kasvatti oli maajoukkuemaalivahti Thure Sarnola.[56]

KuPS oli voittanut piirin sarjan vuosina 1930 – 34, mutta kaupungin valtikka siirtyi KPT:lle 1935, jolloin se voitti ensimmäisen piirin mestaruutensa.[51] KPT:n voimahahmona alkuvuosina oli seuran sihteeri Hannes Hiltunen, joka oli myös joukkueen manageri eli pelaajien valitsija ja valmentaja, ja myös laitahyökkääjä[56] (pelasi Mestaruussarjaa vuosina 1938 ja -39[57]).

Syksyllä 1937 KPT nousi ensimmäisenä sisämaan seurana Suomen pääsarjaan.[56]

8. toukokuuta 1938 Väinölänniemellä pelattiin Kuopion ensimmäinen pääsarjaottelu, KPT-HJK 1-5, yleisöä 1300. Kuopiolaisseuran ensimmäisen pääsarjamaalin teki Onni Lappalainen.[58]

Kuopion jalkapallo 1940-luvulla muokkaa

KPT taisteli ja pysyi Mestaruussarjassa aina vuoteen 1940 asti, jolloin seura tipahti B-sarjaan kun hävisi heinäkuussa karsintaottelussa Kiffenille 1-2[59].

Sota-aikanakin pelattiin jonkin verran jalkapalloa. Palloliitto järjesti muun muassa 1943–44 ns. sotasarjan, jossa pelasi myös KPT Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 lopetti sarjat.[60]

Toiminta aloitettiin uudestaan keväällä 1945, jolloin Palloliitto järjesti kaksilohkoisen SM-sarjan, jonka parhaista koostettiin syksyksi 1945 varsinainen SM-sarja[60]. KPT selvitti tiensä mestaruussarjaan, mutta se osoittautui jälleen liian kovaksi. Sarjasta tipahdettiin heti[61].

KPT:n jälkeen seuraavat kuopiolaiset Palloliittoon kuuluneet seurat, jotka tulivat kilpailutoimintaan olivat 1945 Sortavalan Palloseura, jonka nimi muuttui KalPa:ksi ja 1946 Puijon Pallo, PuPa.[62]

KuPS alkoi samaan aikaan nousta kohta huippua. KuPS:n taustahahmona oli Aaro Heikkinen, joka pelasi edustusjoukkueessa 1929 – 47 ja keskittyi sitten valmennukseen vuoteen 1967 asti. KuPS:n ensivierailu pääsarjassa 1947/48 päättyi putoamiseen, mutta KuPS palasi sinne heti seuraavana vuonna.[56]

1945 Kuopioon ensimmäinen nuorten mestaruus (A-pojat) KPT:lle. A-poikien mestaruuksia on ratkottu 1942 alkaen. KTP sai vielä toisenkin mestaruuden 1950. KuPS sai ensimmäiset juniorimestaruutensa A-pojissa 1955, B-pojissa 1971 (B:n mestaruuksista Suomessa on pelattu 1971 alkaen), C-pojissa 1977 (C:n mestaruuksista on pelattu 1971 alkaen), D-pojissa 1972 (D:n mestaruuksista pelattiin 1971 – 98) ja nappuloissa, E-pojat 1964 (nappulamestaruuksista pelattiin 1964 – 93).[63]

Kuopion jalkapallo 1950-luvulla muokkaa

Aaro Heikkinen kehitti kuopiolaisen nopean lyhytsyöttöpelin. Kuopion jalkapallon tavaramerkiksi tuli ”Elä laakase naatitaan”. Heikkinen opetti Aulis Rytkösen huippupelaajaksi. Rytkönen oli nostamassa KuPS:aa ensimmäisen kerran SM-sarjaan: Hän lähti Ranskaan ammattilaiseksi joulukuussa 1952.[64]

Kuopion ensimmäinen SM-kulta tuli 1956 (KuPS). 30 vuoden ajanjaksolla 1950 – 79 KuPS voitti viisi Suomen mestaruutta ja oli kahdeksan kertaa hopealla. Melkein kaikki KuPS:n pelaajat noina vuosina olivat juuriltaan kuopiolaisia.[64]

Kuopion jalkapallo 1960-luvulla muokkaa

1966 kuopiolaiselle ensimmäinen pääsarjan maalikuninkuus: Markku Hyvärinen, KuPS, 16 maalia.[65]

1967 kuopiolaisseura pelasi ensimmäisen Eurocup-ottelun. KuPS:n vastustajana oli ranskan mestari St. Etienne, joka voitti ensin kotonaan 2-0, ja sitten Väinölänniemellä 3-0.[66]

1968 kuopiolaisseuralle ensimmäinen Suomen cupin voitto: KuPS-KTP 2-1. Suomen cupista kilpailtiin ensimmäisen kerran 1955. Vuosi 2014 mukaan lukien Kuopioon on tullut kaksi voittoa (toisen kerran 1989 KuPS-Haka 3-2) ja viisi kertaa kuopiolainen on ollut finaalin häviävänä osapuolena. Ensimmäisenä 1957 KPT (hävisi Drott:lle 1-2 ja.) ja 1978 KPT hävisi Reippaalle kaksiosaisessa finaalissa yhteismaalein 2-4 (tulokset ensin kotona 1-3, sitten vieraissa 1-1). KuPS on hävinnyt kolme kertaa (2011 – 13 häviöt HJK:lle 1-2 ja., Hongalle 0-1 ja RoPS:lle 1-2).[67]

Kuopion jalkapallo 1970-luvulla muokkaa

Viking cup -nimistä kilpailua pelattiin vuosina 1972-76. Kuopiolaisseuroista kilpailuun osallistuivat KuPS ja KPT. KuPS osallistui kilpailuun sen jokaisena vuonna ja oli parhaimmillaan häviäjänä välierä-ottelussa (1973, jolloin tuli Kuopion paras saavutus ko. kilpailussa, 0-1 jatkoaika-häviö Reippaalle). KPT oli mukana kolmesti. Kuopion seurat pelasivat kilpailussa vastakkain kaksi kertaa: 1973 KuPS voitti 3-0[68] ja 1974 KPT voitti 2-1[69].[70]

Kuopion jalkapallo 1980-luvulla muokkaa

Vuosina 1981 – 83 pelattiin kaukalojalkapallon suomenmestaruuksista.[71] SPL:n julkaisemissa jalkapallokirjoissa kilpailua nimitettiin SM-hallisarjaksi. KuPS ei selviytynyt kilpailussa alkulohkoista mitaliotteluihin. Kuopiolaisseuroista myös Elo osallistui kilpailuun. Elo oli mukana 1982, jolloin se jäi kuopiolaisten alkulohkossa kolmanneksi KPT:n ja KuPS:n jälkeen.[72]

Ensimmäinen SM-hallisarja järjestettiin talvella 1981 (joulukuu 1980 – 15. maaliskuuta 1981). Kyse oli kaukalojalkapallosta, jonka idea oli saatu Yhdysvalloista. KPT voitti 4 joukkueen alkulohkon (KuPS jäi kolmanneksi). Alkulohkon pelit pelattiin Kuopion jäähallissa ja Lahden suurhallissa (siellä pelattiin normaalilla jalkapallokentällä). Mitaliottelut pelattiin Helsingin jäähallissa, jossa KPT voitti finaalissa Hakan 5-1. Seuraavana vuonna KPT tuli hopealle ja 1983 pronssille. Kaukalojalkapallon taru virallisella tasolla Suomessa päättyi talvella 1983. KPT ehti tehdä historiaa voittamalla kolmessa vuodessa kaikki mahdolliset mitalit.[71]

Kesällä 1982 miesten pääsarjassa pelasi kolme kuopiolaista jalkapalloseuraa: Elo, Palloseura ja Pallotoverit.[73]

1983 KuPS:lla oli ensimmäistä kertaa ulkomainen valmentaja; Boguslaw Hajdas, joka oli ollut Puolan Valmentajana MM-turnauksessa 1982.[74]

1984 Elo saavutti Työväen Urheiluliiton jalkapallomestaruuden. Toisen kerran Elo voitti TUL-tittelin 1988. Elo on ainut kuopiolaisseura, jolle ko. mestaruus on mennyt 2014 vuosi mukaan lukien. TUL:n mestaruuksista pelaaminen alkoi vuonna 1920.[75]

1980-luvulla KuPS ei enää menestynyt (1979 oli vielä tullut hopeaa). Edessä oli taistelu sarjapaikasta. 1980-luvun paras saavutus oli cupmestaruus 1989.[74]

1983 pelasi pääsarjaa ensimmäinen kuopiolainen kolmannen polven pääsarjapelaaja Joni Hiltunen (s. 1963, KuPS[76]). Jonin isä Matti (s. 1933) pelasi pääsarjassa muun muassa KPT:ssa 1954 ja KuPS:ssa 1958-63, 1965[76]. Matin isä Hannes (s. 1907) pelasi KPT:ssa 1934-39[57]. Hannes edusti ennen KPT-uraansa KuPS:aa.[77][78]

Kuopion jalkapallo 1990-luvulla muokkaa

1990-luvulla jalkapallon asemesta jääkiekko ja Kalevan Pallo nousi kuopiolaisyleisön suosikiksi (KalPa saavutti jääkiekkoliigassa SM-hopean 1991).[74]

1991 (10. maaliskuuta) Elo voittaa Ykkösen hallisarjan (Ykköscup) lopputurnauksen Oulussa.[79] KuPS oli kilpailussa parhaimmillaan toinen; hävisi vuoden 1995 finaalissa Pallo-Iiroille.[80]

1991 kuopiolaisseura mukana ensimmäistä kertaa järjestetyssä Neste Charity shield –kilpailussa, edelliskauden cupin ja sarjan voittajat vastakkain ennen tulevaa kautta, KuPS hävisi Kuusysille 0-1.[81]

1991 Elo joutui luopumaan Ykkösestä, kun paljastui monien miljoonien markkojen talousepäselvyydet. Seuran puheenjohtaja oli sotkenut siviilitoimensa pankinjohtajana ja luottamustoimensa Elon johdossa keskenään.[82]

Syksyllä 1991 Elo ja KPT yhdistyvät FC Kuopioksi, mutta siitä ei ollut kaupungin ykkösseura KuPS:n todelliseksi haastajaksi.[83]

17. lokakuuta 1992 KuPS-MP 0-1; KuPS putoaa Veikkausliigasta.[84] Kausi 1992 oli KuPS:n 44:s peräkkäinen pääsarjakausi (putki alkoi 1949), mikä oli ennätys Suomessa. Toiseksi eniten peräkkäisiä pääsarjakausia sarjapelaamisen alusta 1930 kauden 1992 loppuun oli saavuttanut HJK, 29 (1964 – 92). KPT oli pysynyt pääsarjassa parhaimmillaan 10 peräkkäistä kautta (1978 – 87).[85]

Kuopion jalkapallo 2000-luvulla muokkaa

Syksyllä 2000 KuPS varmisti nousunsa takaisin pääsarjaan.[74]

2006 KuPS saavutti Liigacupin voiton; finaalissa FC KooTeePee hävisi 2-1[86]. Liigacup-niminen kilpailu oli alkanut Suomessa vuonna 1994.[87]

Kuopion jalkapallo 2010-luvulla muokkaa

Regions’ Cup perustettiin vuonna 2012 Suomen cupin rinnalle vain piirien sarjoissa pelaaville seuroille. Finaali korvasi aikaisemmin pelatun Pikkufinaalin. 2013 SC KuFu-98 voitti finaalissa FC Kiiston rangaistuspotkuilla 4-2 (1-1).[88]

Toisen Regions’ Cup -voittonsa SC KuFu-98 sai 2015 syksyllä voittamalla Valkeakoskella pelatussa finaalissa Turun Pallokerhon 2-1. Voitolla KuFu ansaitsi paikan Eurokentille UEFA:n Regions´ cupiin. Yksi voittajajoukkueen pelaajista oli Tero Taipale, joka sai suomalaisessa jalkapallossa harvinaisen triplan täyteen; hän on voittanut Regions´ cupin lisäksi myös Suomen mestaruuden ja Suomen cupin.[89]

UEFA:n Regions Cup pelataan joka toinen vuosi. KuFu-98 2015 Suomen voittajana osallistui 2016 Unkarissa 24. – 28. lokakuuta pelattuun lohkovaiheen turnaukseen, jossa oli mukana kolme muuta eri maan alueellista joukkuetta. Kilpailussa ei voi pelata pelaaja, joka on pelannut pääsarjaottelun. Voittajat 8 vastaavasta lohkovaiheen turnauksesta jatkavat lopputurnauksessa ensi vuonna. KuFu esiintyi nimellä Finland East District Team (joukkueessa oli myös pelaajia KuPS:n A-junioreista, Kurkimäen Kisasta ja Warkus JK:sta). KuFu sijoittui turnauksessa kolmanneksi.[90]

Kuopiolaisseurat Euro-kilpailuissa muokkaa

Euro-kausi 2013/14 mukaan lukien KuPS on osallistunut 10 kertaa Euroopan cupeihin, KPT kaksi kertaa.

Kuopiolaisseurojen vastustajat Euro-cupeissa[91]:

  • Mestarijoukkueiden cup, nyk. Mestareiden liiga (alkoi 1955/56)

KuPS: 1959/60 KuPS luopui, 1967/68 St. Etienne, 1975/76 Ruch Chorzow, 1977/78 FC Brügge

  • Cup-voittajien cup (pelattiin 1962/63 – 1998/99)

KuPS: 1969/70 Academica Coimbra, 1990/91 Dynao Kiev

  • UEFA cup, nyk Eurooppa liiga (alkoi 1957/58)

KuPS: 1976/77 Östers IF, 1978/79 B 1903, Esbjerg, 1980/81 St. Etienne, 2011/12 Gaz Metan, 2012/13 Llanelli, M. Netanya, Bursaspor

KPT: 1979/80 Malmö FF, 1982/83 Anderlecht

  • Intertoto-kilpailuun ei osallistunut kuopiolaisseuroja.
  • Naisten Euro-kilpailuissa ei ole esiintynyt kuopiolaisseuraa.
  • UEFA Regions cup (kyse on amatöörijoukkueiden kilpailusta, johon jokainen UEFA:n jäsenmaa saa lähettää yhden joukkueen; Suomessa kilpailuun saavat osallistua piiritason joukkueet kolmosesta alaspäin): SC KuFu-98 voitti 2012 kilpailun Suomen finaalissa Jyväskylän Säynätsalossa Pallokerho Keski-Uusimaan 4-2 ja pääsi edustamaan Suomea Italian karsintaturnaukseen lokakuun 4. – 10. päivinä.[92] Turnaus pelattiin Trevisossa. Joukkueet edustivat alueitaan, KuFu Itä-Suomen piiriä; voittivat virolaiset, hävisivät italialaisille ja puolalaisille ja sijoituksensa oli kolmas[93][94]

Kuopiolainen jalkapallon juniorityö muokkaa

KPT oli varsinainen edelläkävijä jalkapallon nuorisotoiminnassa Kuopiossa ja koko maassa[95]. KuPS aloitti poikajaostonsa nimissä nuorisotoiminnan jo vuonna 1928. KPT otti kuitenkin heti perustamisestaan lähtien aloitteen käsiinsä ja hallitsi aina 1950-luvulle saakka Kuopion ja koko Savon piirin juniorisarjoja. KuPS palasi nuorisotyön kärkeen 1950-luvulla.[96]

Varsinkin 1950- ja 60-luvuilla puhuttiin yleisesti kalakukkokaupungin jalkapalloinstituutiosta, Savon jalkapallosammosta tai jalkapalloakatemiasta. Tuhansia nuoria opetettiin järjestelmällisesti jalkapallon saloihin jo alle 10-vuotiaina. Menestyksen tavoittelussa mentiin kuitenkin liian pitkälle, sillä jo A-nuorten iässä monet lopettivat jalkapallon kokonaan.[97]

Kuopion jalkapalloilun suurhenkilöitä muokkaa

Henkilöt esitetään tässä sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä

Olavi Rissanen, kaapunnin poeka muokkaa

Pääartikkeli: Olavi Rissanen

”Olli” Rissanen on syntyperäinen kuopiolainen (s. 26.3.1947). Ollin pelaajaura edustustasolla alkoi 1965, kun valmentaja Martti ”Mörkö” Räsänen nosti hänet Elon edustusjoukkueeseen 1965 Elon pelatessa Maakuntasarjaa. Olli oli nostamassa Eloa pääsarjaan. Olli pelasi pääsarjassa 403 ottelua ja teki 185 maalia: Elo 1969 (16 maalia), KuPS 1970-81 (125) ja KPT 1982-87 (44).[98] Pääsarjakausia Ollille kertyi siis 19, ja vain Ilkka Mäkelä on pelannut Suomessa urallaan useampia pääsarjakausia, 22 (kausi 2018 mukaan lukien tilanteen perusteella[99]).

Suomalaisessa jalkapalloilussa on 60 pelaajaa valittu kunniagalleria Hall Of Famen jäseneksi. Olli kutsuttiin jäseneksi 25. kesäkuuta 2019. Mm. Aulis Rytkönen ja Thure Sarnola ovat myös Hall of Famen jäseniä.[100]

Aulis Rytkönen, ensimmäinen suomalainen jalkapalloammattilainen muokkaa

Pääartikkeli: Aulis Rytkönen

Aulis ”Alis” Rytkönen oli kaikkien aikojen paras kuopiolainen - kenties suomalainen - jalkapalloilija[101]. Hän sai syksyllä 1950 armeijassa ollessaan ensimmäisen ammattilaistarjouksen. Kyseessä oli pariisilainen Stade Français -seura, jossa oli entuudestaan yksi ruotsalainen pelaaja. Suomen Palloliitto katsoi kuitenkin, ettei tarjous ollut asiallinen. Oikeana syynä saattoi olla kuitenkin se, että Rytkönen haluttiin pitää maajoukkueessa Helsingin kesäolympialaisten yli.[102]

Rytkönen siirtyi lopulta 1952 syksyllä Ranskan Toulouse FC:hen ja teki ensimmäisenä suomalaisena jalkapalloilijana ammattilaissopimuksen.[103]

Thure Sarnola muokkaa

Pääartikkeli: Thure Sarnola

Thure ”Tysse” Sarnola oli ensimmäinen kuopiolainen A-maajoukkueessa (1939); B-maajoukkueeseen oli jo edellisenä kesänä päässyt KPT:n Pentti Leskinen. Sarnola on KPT:n kasvatti. Kun KPT aloitti 1932 keväällä omien juniorisarjojen peluuttamisen, niin Thure oli 15-vuotiaana mukana seuran ensimmäisessä juniorijoukkueessa.[104]

Sarnola (s. 30.4.1917, alk. Stråhl, suomensi nimensä 18-vuotiaana) oppi jalkapallotaidot Kuopion Pallotovereiden junioreissa, pääsi 17-vuotiaana edustusjoukkuueen maalivahdiksi 1934 ja oli 1937 nostamassa KPT:ta mestaruussarjaan. Siirtyi KPT:sta 1941 Helsingin Palloseuraan ja kruunasi uransa 1950 ensimmäisellä Suomen mestaruudellaan Ilves-Kissoissa. "Tysse" oli kooltaan 188 cm / n. 70 kg. Hän toimi valmentajana aktiiviuransa jälkeen (keskittyi lähinnä maalivahtivalmennukseen maajoukkueessa ja HJK:ssa).lähde?

Sarnolan erinomaisuutta maalivahtina todistellaan lähinnä sillä, että hän pelasi Suomen kaikkien aikojen parhaissa peleissä ja kunnostautui niissä. Silloinen kuopiolainen veturinlämmittäjä debytoi A-maajoukkueessa Kööpenhaminassa 1939, jossa Suomi hävisi Tanskalle 5-0, mutta joukkueen paras oli Sarnola, joka torjui muun muassa rankkarin. Heinäkuussa 1939 Olympiastadionille Suomea vastaan tuli Italia parhaalla mahdollisella joukkueellaan. Italia oli voittanut MM:n 1934 ja 1938 ja Olympiakullan 1936. Suomi hävisi 2-3 ja ottelun sankari oli maalivahti Sarnola, jonka mainitaan torjuneen ottelussa noin 80 italialaisten laukausta ja pukkausta. Sarnola oli maalissa myös toisen ääripään ennätyksessä, Leipzigin 13-0 Saksalle häviössä.lähde?

Suomi hävisi vuonna 1949 Olympiastadionilla Englannille 0-4, mutta Englannin lehdet ylistivät Sarnolaa, joka on muistellut, että Englannista tehtiin todella hyvä ammattilaistarjous, mutta hän oli tuolloin mielestään liian vanha (32 v) ja perheellinen. Sarnola myös kertoo, että syksyllä 1939 hän olisi päässyt Ruotsin mestaruussarjaan, mutta sota oli estänyt tuon mahdollisuuden. Oli siis lähellä, ettei Sarnolasta tullut Suomen ensimmäistä ammattilaisjalkapalloilijaa.[105][106]

Thure ”Tysse” Sarnola pelasi A-maajoukkueen maalilla 9 eri vuotena aikavälillä 1939 – 1950. Useampina vuosina tai pitemmän ajanjakson huipulla eli A-maajoukkuetasolla ovat suomalaismaalivahdeista pelanneet vain Olli Huttunen (1980 - 1992), Kari Laukkanen (1985 - 1997), Antti Niemi (1992 - 2004) ja Jussi Jääskeläinen (1998 - 2010). Kuopiolaisseuroja edustaessaan A-maaottelussa maalivahdeista ovat pelanneet Sarnolan ja Laukkasen (KuPS) lisäksi Keijo Hurri (KuPS), Pekka Hieta (KPT) ja Jari Poutiainen (KuPS).[107][108]

 
Jalakapallo-Peijjaisten logo.

Jalakapallo-Peijjaiset muokkaa

Jalakapallo-Peijjaiset "King of The Games" on Kuopio-hallissa vuosittain marras-joulukuun vaihteessa järjestettävä, Suomen suurin jalkapallon pienpelitapahtuma. Peijjaiset järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1992.

UEFA palkitsi Jalakapallo-Peijjaiset vuoden 2006 Veteran Grassroots –tapahtumana Suomessa.[109]

Jalkapallokentät muokkaa

Väinölänniemi muokkaa

Pääartikkeli: Väinölänniemen stadion

Väinöläniemellä pelattiin jalkapallo-ottelu jo vuonna 1910[1]. Väinölänniemi oli pitkään Kuopion ainoa virallinen kenttä. Urheilukentän alue toimi aluksi juhlakenttänä. Kenttä alkoi muotoutua urheilukeskuksen suuntaan, kun 1906 tehtiin päätös 25x50 m kokoisesta voimistelualueesta ja 130 m pitkästä juoksutiestä. Varsinainen urheilukenttä rakennettiin 1916. Yleisurheilun SM-kilpailujen 1923 alla kentälle tehtiin peruskorjaus, jossa juoksuradalle saatiin lisää mittaa, ratakierros tuli 350 m:ksi. Jalkapallokenttäalue ei täyttänyt sääntöjen minimimittoja, ja pelikentän jatkona täytyi käyttää juoksuratoja. Kenttää uudistettiin ajanmukaiseksi 1950 alkaen. Jalkapallokenttä korjattiin täysimittaiseksi nurmikentäksi vuonna 1951 Helsingin olympialaisten karsintapelit mielessä. Katettu katsomorakennus valmistui kesäkuussa 1952.[110][111] Katsomorakennus vihittiin 8.7.1952[112]. Nurmikenttää laajennettiin uudelleen vuonna 1973, ja samalla korjattiin myös juoksuradat kansainvälisiin mittoihin ja päällystettiin kumiasfaltilla [110].

Viimeinen pääsarjan ottelu Väinölänniemellä ennen siirtymistä uudelle Keskuskentän stadionille KuPS:lla oli 15. kesäkuuta 2005 KuPS-Inter 0 – 3. Veikkausliigassa ”Vänärille” paluun KuPS teki kauden 2009 alussa, jolloin KuPS pelasi siellä neljä ensimmäistä kotiotteluaan. 13. kesäkuuta 2009 KuPS-MyPa -ottelun[113] jälkeen KuPS pelasi seuraavan kerran Veikkausliigaa Vänärillä 2016 (19.6. KuPS-Inter)[114][115].

Keskuskenttä muokkaa

Pääartikkeli: Kuopion keskuskenttä
 
Keskuskentän jalkapallostadion.

Keskuskenttä rakennettiin alun perin raviradaksi vuonna 1906. Kentän yhteyteen rakennettiin jalkapallokenttä 1931. Alueelle valmistui 1939 Kuopion ensimmäinen jalkapallon ruohokenttä, sen yhteydessä oli yleisurheilukenttä 400 m juoksuratoineen (sijaitsi nykyisen jalkapallostadionin paikalla). Ruohokenttää laajennettiin 1952 Helsingin olympialaisten mahdollisia karsintaotteluita ajatellen. Yleisurheilu- ja nurmikenttää uudistettiin 1962. Viimeiset ravit Keskuskentällä järjestettiin 1980, jolloin Sorsasaloon valmistui uusi ravirata. Uusi jalkapallostadion Keskuskentälle valmistui 2005.[110]

Vanha stadion muokkaa

Keskuskentän stadionin alkuajankohdan voi esittää olevan 28. lokakuuta 1930, jolloin Kuopion kaupunginhallitus päätti ryhtyä viipymättä rakennuttamaan kaupunkiin normaalikokoista jalkapallokenttää. Paikaksi valikoitui silloinen Kilpa-ajorata, koska asiantuntijoiden mielestä Väinölänniemen urheilukentän laajentaminen normaalikokoiseksi ei ollut mahdollista. Kentän tasoitustöiden aloittaminen oli tarkoitus aloittaa viipymättä.[116] Rakentamispäätös eteni valtuustoon kesäkuun 3. 1935, jolloin hyväksyttiin vuosikausia vireillä olleet suunnitelmat rakentaa urheilukenttä kilpa-ajoradalle. Konaiskustannukset olivat n. kolme miljoonaa silloista markkaa. Etemisjärjestykseksi päätettiin, että ensimmäisenä vuonna hanketta viedään eteenpäin 254000 mk:lla, ja loppujen sisällön ja rahoituksen päättää valtuusto tilanteen mukaan.[117]

Vanhan stadionin vihkiäisottelussa 29.5.1939 pelasivat KuPS ja TUL:n Kuopion seuroista (Kuopion Kisa-Veikot, Kuopion Työväen Urheilijat, Männistön Urheilijat[118]) koottu joukkue (ottelun tulos 2-0). Kentän ensimmäinen pääsarjaottelu oli KuPS-HIFK (1947).[119]

Kenttää kutsuttiin paikallisessa Savo-sanomalehdessä ensin keskusurheilukentäksi kunnes kentän ensimmäisessä sarjaottelussa (Itäsarjaa KuPS-JyP 18. kesäkuuta 1939, tulos 5-0, yleisöä n. 300) nimeksi alkoi vakiintua Keskuskenttä. Kuopio oli siirtynyt ruohokenttäaikaan, ja pääsyliput oikeuttivat istumapaikoille.[120][121][122]

Hiekkakentät muokkaa

1931 valmistuneen hiekkakentän pohjoispuolelle rakennettiin vuonna 1958 toinenkin sorakenttä.[110]

Kesällä 1931 hiekkakenttää kutsutaan paikallisessa lehdessä Kilpa-ajoradan uudeksi pallokentäksi, jossa mm. KPS järjestää harjoituksiaan.[123]

Hiekkakentällä pelattiin pääsarjaotteluita niinä keväinä, kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia, Kaudelle 1984 Keskuskentän hiekka-aluetta kunnostettiin rakentamalla nurmikentän pohjoispuolelle uusi hiekkakenttä. Sen suunta oli poikittain aikaisempaan kenttään verrattuna; kenttä oli kooltaan 105x62 m ja sinne oli tehty kunnollisia katsojatiloja n. 3500 hengelle.[124]. Uuden kentän avausotteluna pelattiin SM-sarjan avauskierroksen ottelu 29.4 KuPS-Ilves (0-2, yl. 2673).[125] Kauden 1983 avaus Koparit-KTP oli pelattu hiekalla, jolla kentän suunta oli 90 astetta uuteen verrattuna.[126]

Ylipainehalli (kuplahalli) muokkaa

Suomen aikanaan suurin ylipainehalli (kuplahalli) otettiin käyttöön 2.1.1984. Sijainti oli ruohokentän pohjoispuolella. Kuplan sisällä oli täysimittainen jalkapallokenttä 100x60 m (pinta kivituhkaa) ja sen sisäkorkeus oli 18 m.[127]

Jalkapallostadion muokkaa

Keskuskentän uuden stadionin avausottelu vuonna 2005 pelattiin 3. heinäkuuta, KuPS-Haka = 0 – 0, ottelun yleisömäärä oli 4416.[113] Stadionin uusi yleisöennätys 4457 syntyi vuonna 2016 Veikkausliigan ottelussa KuPS-HJK (tulos 0-0, ottelu pelattiin 29. toukokuuta).[128]

Stadionin Veikkausliigan käyttövaatimustason menettänyt vanha tekonurmi vaihdettiin (ensimmäisen kerran uudistetun Keskuskentän tekonurmi oli vaihdettu kesällä 2009[129]) uuteen 29. toukokuuta 2016 pelatun KuPS-HJK –ottelun jälkeen. Pelit jatkuivat uudella päällysteellä (tyypiltään Fifa Star 2) heinäkuussa.[130][131][132] Syksyllä 2019 pelialusta ei täyttänyt enää liigalisenssissä sille asetettuja kaikkia vaatimuksia. Pinta ollaan uusimassa kaudelle 2020.[133]

Keskuskentän jalkapallostadionilla on ollut nimisponsori kausilla 2006-2009 (Magnum Areena) ja 2012-2019 (Savon Sanomat Areena).[134] Kaudella 2021 kesäkuussa Keskuskentän jalkapallostadionin nimi muuttui taas, kun se sai kolmannen nimisponsorin, joka on Väre[135]

Harjoitushalli Minna Canthin koulun kentällä muokkaa

Kaupunki rakennutti Minna Canthin koulun kentälle maapohjahallin. Halli oli kooltaan 50x30 m ja se valmistui 1979. Halli oli Kuopion ensimmäinen sisätila, jossa pelaaminen talvisin vastasi kentän pinnan osalta kesäolosuhteita. Hallin käyttö loppui marraskuussa 2020. .[136]

Kuopio-halli muokkaa

Pääartikkeli: Kuopio-halli

Kuopio-halli avattiin 1992.[137] Hallissa on neljäs kenttä jolla Kuopiossa on pelattu pääsarjaottelu (miesten jalkapalloilussa). Siellä on pelattu muun muassa kauden 1994 avausottelu KuPS – MyPa 24. huhtikuuta.[113]

Lippumäen ylipainehalli muokkaa

Pääartikkeli: Lippumäen ylipainehalli

Kun Keskuskentän kupla suljettiin luppuvuodesta 2019, sen tilalle avattiin 15. marraskuuta 2019 Lippumäen kuplahalli, jossa kenttäaluetta on 64 x 140 m, ja kenttä voidaan lohkoa kolmeen osaan.[138]

Suurimmat yleisömäärät muokkaa

Väinölänniemellä pelattujen jalkapallo-otteluiden suurin yleisömäärä on 7007 maaottelusta Suomi – Sveitsi (1-0, 19.5. 1975)[139]. Seurapelien ennätys on 6787 paikallispelistä KuPS – Elo (1-1, 27.5.1969[140]).

Keskuskentän ja Kuopion jalkapallo-otteluiden yleisöennätys on 7412 paikallispelistä 29.6.-81 KPT-KuPS (4-1)[141].

Jalkapallostadionin uusi yleisöennätys tehtiin 6. lokakuuta 2019 ottelussa KuPS-Honka (1-1), jonka yleisömäärä 7114 nousi toiseksi suurimmaksi Kuopiossa pelattujen jalkapallo-otteluiden listalla.[142]

Muita kuopiolaisseuroja Elo:n, KuPS:n ja KPT:n lisäksi muokkaa

Seura on laskettu kuopiolaiseksi, kun sen kotikunta pelaamiskautena on Kuopio. Kuopion kaupunkiin liitettiin pääosa[143] Kuopion maalaiskunnasta vuonna 1969, Riistaveden kunta vuonna 1973, Vehmersalmi 2005, Karttula 2011, Nilsiä 2013, Maaninka 2015 ja Juankoski 2017.[144][145]

Kuopion muita kuin pääsarjassa miesten edustusjoukkuepelaamista harrastaneita seuroja ja lyhyitä koosteita niiden historioista on kerätty tähän artikkeliin. Seurat ovat aikajärjestyksessä niiden perustamisvuosien mukaan. Kuopion ulkopuolelta kotoisin olleiden seurojen osalta aikajärjestys tulee siitä, milloin ko. seurasta on tullut kuopiolainen. Jokaisesta seurasta on esittely, jos on tiedossa, että se on pelannut edustusjoukkueellaan SPL:n tai sen paikallisen piirin järjestämissä virallisissa sarjoissa. Ennen sarjapelaamisen alkamista 1930 toimineista seuroissa jokin muukin peruste kelpaa. Niitä seuroja, joissa jalkapalloa ovat pelanneet myös naisjoukkueet, on mainittu luettelon lopussa. Seurojen pelaamiset eri sarjatasoilla tietojen lähteet esitetään alla kohdassa ”Kuopiolaisseurojen pelaaminen virallisissa sarjoissa”.

Kuopion Reipas muokkaa

Pääartikkeli: Kuopion Reipas

Reipas perustettiin 1906 yleisseuraksi, kun Kuopion Voimistelijat, Kuopion Raittiusseuran Voimistelijat ja Rautatieläisten Voimisteluseura liittyivät yhteen.[9] Jalkapallo otettiin seuran ohjelmaan 1915[146]. Reippaasta irtautui 1922 palloiluun keskittyväksi jaostoksi Kuopion Reippaan Palloilijat, josta käytettiin K.R.P. -lyhennettä.[147] K.R.P:n perustava kokous pidettiin 18. huhtikuuta. Jaostolla oli tarkoitus liittyä Suomen Palloliittoon ja pelata kesäisin jalka- ja pitkäpalloa, talvisin jääpalloa.[148] Kun ristiveto eri urheilulajien välillä Reippaassa voimistui vähitellen niin, että seuran jalkapalloilijat eivät nähneet enää mahdollisuuksia kehittää lajiaan seuran alaosastona, he irrottautuivat Reippaasta perustaakseen oman seuran, KuPS:n. Reipas hajosi ja siitä oli vuoden 1924 jälkeen jäljellä vain Kuopion Reippaan Naisvoimistelijat.[149]

Kuopion Riento muokkaa

Pääartikkeli: Kuopion Riento

Kuopion Riennon perustava kokous pidettiin Kuopiossa 7. joulukuuta 1907. Riennon lajivalikoimaan ovat kuuluneetyleisurheilu, hiihto, voimistelu, palloilu (etenkin jalkapallo ja lentopallo) ja eri voimailulajit sekä nyrkkeily ja paini.[150]

Riento perustettiin työväen yleisseuraksi SDP:n nuorisoliiton yhteyteen[9][151]. Jalkapallo otettiin seuran ohjelmaan 1915[146]. Riennon ainut esiintyminen SPL:n kilpailuissa on vuodelta 1948, jolloin se osallistui 15 muun TUL-seuran ja 16 Maakuntasarjassa pelanneen SPL-seuran kanssa karsintaan 1949 vuoden Suomen sarjaan (neljä seuraa nousi, Riento putosi cup-muotoisen kilpailun ensimmäisellä kierroksella). Riennon jalkapalloilu jatkui Kuopion Pallo -48 -seurana (ks. KP-48).

Osmon Pojat muokkaa

Osmon Pojat oli Kuopion vapaapalokuntaan (V.P.K.) vuonna 1907 perustetun voimisteluseuran yksi osasto, joka syntyi pari vuotta em. seuran perustamisen jälkeen.[152] Jalkapallo tuli Osmon poikien ohjelmaan pian vuoden 1915 jälkeen[146]. Osmon Pojat ja Riento pelasivat keskenään Kuopion ensimmäiseksi mainitussa jalkapallo-ottelussa 12.6.1910[1]. KuPS:n lisäksi kuopiolaisseuroista vain Osmon Poikien tiedetään pelanneen vuosina 1908 – 1929 järjestetyissä cup-muotoisissa SM-kilpailuissa (hävisi KuPS:lle 1926[140]). Viimeisen kerran Osmon Pojat oli mukana Savon piirin mestaruuskilpailussa vuonna 1928.[153] Seuran toiminta hiipui 30-luvulle tultaessa[154].

Kuopion Urheilu-Veikot (KUV) muokkaa

Seura perustettiin 1920 (perustava kokous pidettiin 21.10).[8][155]

Savon Sisu muokkaa

Seura perustettiin 1923 (perustava kokous pidettiin 16.12.).[8][156]

Kuopion Kisaveikot (KKV) muokkaa

25.5.1928 perustetussa KKV:ssa jalkapallo oli ohjelmassa 1945 syksystä vuoteen 1962.[157] Parhaimmillaan KKV pelasi jalkapalloa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 1956 silloisessa Maakuntasarjassa.

Kalevan Pallo (KalPa) muokkaa

Sortavalan Virityksestä irtaantuivat vuonna 1929 Sortavalan Palloseura (nykyinen KalPa) ja 1930 Sortavalan Palloilijat. Molemmat seurat pelasivat jää- ja jalkapalloa, Sortavalan Palloseura lisäksi pesäpalloa (kaksi kautta pääsarjaa. 1930[158] ja 1934[159]). Sodan jälkeen seurat yhdistyivät Sortavalan Palloseuran lipun alle ja siirtyivät Kuopioon. Vuonna 1946 seuran nimi muuttui KalPaksi[160]. Maakuntasarjaseuran nimenä kauden 1945/46 otteluiden otteluohjelmassa oli SoPS ja seuran osoite Kuopiossa[161], seuran nimi kauden lopputuloksissa oli KalPa, ja seuran puheenjohtana jatkoi jo SoPS:ssa puheenjohtajana toiminut Z. Nuorivaara[162].

50-luvun alussa KalPa alkoi KuPS:n sisarseuraksi.[163] KalPa pelasi 10 peräkkäisen kauden ajan Maakuntasarjaa (3. korkein sarjataso). 1974 seura oli lopettanut jalkapallotoiminnan ja eronnut SPL:sta[164], eli fokus oli siirtynyt jääkiekkoon.

Jääkiekkoilun KalPa aloitti 1947; muut kuopiolaiset jääkiekkoa pelaavat seurat olivat tuolloin KuPS, Eräveikot ja PuPa. KuPS lopetti jääkiekon pelaamisen (taloudelliset syyt) keväällä 1956 ja antoi KalPalle sarjapaikkansa (Suomen sarja), jääkiekkovarusteensa ja perusvaroiksi rahaa 75000 mk. Seurojen sisarsuhteesta johtuen järjestely sujui kivuttomasti.[163]

Puijon Pallo (PuPa) muokkaa

PuPa[165] perustettiin 1946 Kuopion Pallotovereiden sisarseuraksi. Perustamisen jälkeen Pupa pelasi muutamia vuosia Maakuntasarjassa (kaudet 1946/47 ja 47/48). Toiminta käynnistyi uudelleen 60-luvun loppupuolella, jolloin seura pelasi aluesarjassa (1967 – 69). Toiminta sammui 70-luvulla alkaakseen taas uudestaan 80-luvulla (piirin Viitosessa). Suomen Palloliitto järjesti ensimmäisen ikämiesten (eli yli 35-vuotiaat) SM-turnauksen 1982. PuPa Kultakoevet otti osaa ensimmäisen kerran v. 1984 voittaen Suomen mestaruuden.[166].

2013 alkaen PuPa on osallistunut ikämiestoiminnan lisäksi Viitoseen.

Kuopion Pallo -48 (KP-48) muokkaa

Kuopion Pallo -48[167], nimi lyheni 1978 Kuopion Palloksi (KP), syntyi sodan jälkeen, kun Kuopion Riennon jalkapalloilijat eriytyivät omaksi seurakseen. KP-48 liittyi TUL:oon[168]. KP-48 oli parhaimmillaan Kuopion kolmanneksi paras seura (kaudella 1978 KP sijoittui II divisioonassa 8:ksi[169]). Seuran saavuttama korkein sarjataso oli kolmas, jossa se pelasi yhteensä 17 kauden ajan (1955-68, 70 ja 77-78).

Seura joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja päätti lopettaa toimintansa helmikuussa 1979 ja fuusioitui Eloon. Palloliitto myönsi fuusioitumisesta vapautuneen sarjapaikan Elo:lle, joka oli sijoittunut edellisvuoden III divisioonassa toiseksi, mikä ei olisi riitänyt sarjanousuun.[168]

Kurkimäen Kisa (KuKi) muokkaa

Kurkimäen Kisa on perustettu 1948[170]. Jalkapallo on ollut mukana seuran toiminnassa lähes alusta alkaen. Kuopiolaiseksi seura muuttui kuntaliitoksessa 1969. 1966-87 KuKi:n jalkapallotoiminta oli osa E-KI:n jalkapalloa.[171] Sarjoissa KuKi on pelannut keskeytymättä alkaen 1994 (Viitonen). Korkeimmillaan KuKi on ollut Kolmosessa (4-taso), jossa se pelasi ensimmäistä kertaa kaudella 1992.

Etelä-Kuopion Ilves (E-KI) muokkaa

Pääartikkeli: Etelä-Kuopion Ilves

Kuopiolaiseksi seura muuttui kuntaliitoksessa 1969. Etelä-Kuopion Ilves (E-KI) on vuonna 1966 perustettu urheilun yleisseura[172]. Jalkapalloilun osalta Vanun Veikot, Kuhasten kiri ja Kurkimäen Kisa yhdistivät voimansa uuteen seuran. Kurkimäen Kisa erosi seuraliittymästä v. 1987.[171] E-KI:llä on tällä hetkellä (2014) toimintaa salibandyssa ja lentopallossa.[173] Parhaimmillaan E-KI pelasi jalkapalloa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 1969-72. Tuona aikana sarja oli nimeltään Maakuntasarja (1969), ja III divisioona (1970-72). 1973 E-KI jatkoi pelaamista III divisioonassa, mutta nyt sarjataso oli yhtä alempi eli neljäs, kun Suomessa oli tehty sarjauudistus.

Riistaveden Urheilijat (RiU) muokkaa

Riistavesi tuli osaksi Kuopiota 1973. Jo seuraavana vuonna IV divisioonaa pelasi RiU ollen kuopiolaisen seurarankingin kuudenneksi paras seura. Parhaimmillaan (1984) RiU oli Kuopion seurojen listalla nro 4 heti pääsarjaa pelanneen kolmikon jälkeen. Ennen kuopiolaisuutta RiU oli jo tullut ikämiesikäiseksi, se on perustettu 1937[174].

FC Tarzan muokkaa

FC Tarzan on ollut rekisteröity yhdistys vuodesta 1979.[175] Football Club Tarzan esittää olevansa Kuopion toiseksi vanhin aktiivista yhtäjaksoista sarjatoimintaa harrastanut jalkapalloseura. Seuran historia alkoi vuonna 1975 ravintola Tarzanin silloisen kantajengin päätettyä ryhtyä yhdessä pelaamaan jalkapalloa. Aluksi toiminta oli epäsäännöllistä ja järjestäytymätöntä, sittemmin seura osallistui puulaakisarjoihin. Ensimmäisen kerran Tarzanin sarjataso olisi voinut muuttua kuudennesta (V divisioona) viidenteen (IV divisioona) 1983, mutta tarzanilaiset päättivät antaa paikan seuralle, jonka tavoitteisiin nousu sopi paremmin.[176][177][178]

Päivärannan Pallo -70 (PäiPa) muokkaa

Seuran perustamisvuosi on tässäkin tapauksessa ilmeisesti esitetty sen nimessä, rekoisteröinti tapahtui seuraavana vuonna[179]. 1972 PäiPa pelasi IV divisioonassa ja voitti lohkonsa (sarja oli tuolloin 4. ylin sarjataso Suomessa). Lohkovoitosta ja edeltävien vuosien käytännöistä (voittaja nousee) huolimatta PäiPan historian korkeimmaksi sarjatasoksi jäi ko. 4. ylin sarjataso, jolla pelaaminen jatkui edelleen, koska 1973 Suomen sarjajärjestelmään synnytettiin uusi sarjataso, I divisioona Mestaruussarjan ja II divisioonan väliin, neljäs sarjataso oli nyt III divisioona.[180]

Club BCS muokkaa

Club BCS:n toiminta alkoi Kuopion lyseolaisten pallon potkiskelusta 1973. Seura perustettiin virallisesti lokakuussa 1978[181]. Seuran paras saavutus on ollut pelaaminen korkeimmillaan viidenneksi korkeimmalla sarjatasolla.[182] 80-luvun puolivälin jälkeen seurasta ei ole havaintoa virallisista jalkapallokilpailuista.

Kuopion Pallokerho (KuPK) muokkaa

Seura perustettiin vuonna 1980 (vietiin yhdistysrekisteriin 1983[183]). KuPK pelasi vuodet 1981-82 V divisioonassa, se nousi kaudelle 1983 IV divisioonaan.[184]Seuran olemassaoloajan korkein sarjataso oli II divisioona vuonna 1987.

Kings SC muokkaa

Pääartikkeli: Kings Kuopio

Kings perustettiin 30.10.1980[185][186]. Seuran nimi oli Kings Soccer Club (KSC) sen aloittaessa toimintansa piirinsarjassa 1981. KSC nousi ensimmäisen pelikautensa päätteeksi IV divisioonaan, mutta 1982 se putosi heti takaisin piirinsarjaan. Paluu IV divisioonaan tapahtui heti vain vuoden tauon jälkeen. Kings ja KuPS allekirjoittivat kesällä 1988 ensimmäisen keskinäisen yhteistyösopimuksen, jonka mukaan seurat haluavat kehittää kuopiolaista jalkapalloilua yhdistetyin voimin.[187] Kings nousi ensimmäisen kerran neljänneksi korkeimmalle sarjatasolle 1986 ja kolmanneksi korkeimmalle (nykyinen Kakkonen) sarjatasolle 1989. Kings pelasi sille tähän asti korkeimmalla sarjatasolla yhteensä 19 kauden ajan.

Vuoden 2008 päätteeksi Kings Kuopio (oli tuolloin seuran virallinen nimi[188]) lakkautti kilpailutoimintansa[185] ja jatkoi erillisenä yhdistyksenä pelkästään junioritoiminnassa Kings Juniorit ry:nä. Seura palasi edustusjoukkuejalkapalloon takaisin kaudella 2011.

JeSP Pallokaverit (JeSP PK) muokkaa

Lokakuussa 1981 päätti ”Joukko Entisiä Savolais Palloilijoita” perustaa jalkapalloseuran. Seuran viralliseksi nimeksi tuli JeSP Pallokaverit ry[189]. Ensimmäinen pelikausi oli 1982 V divisioonassa, jonka JeSP voitti, mutta jäi samaan sarjaan kaudeksi 1983; tulivat kolmanneksi, joka sija toi nousun. 1984 JeSP pelasi sarjan (IV divisioona) häviöittä, nousukarsinnan kolmessa ottelussa tuli kauden ensimmäinen häviö, mutta nousu varmistui III divisioonaan.[190] Tätä korkeammalla seura ei ole pelannut.

Vehkan Veto (VeVe) muokkaa

Seura vietiin yhdistysrekisteriin 1983[191] ja se oli mukana Viitosessa 1987 ja Nelosessa 1988 – 90.

Liitosalueen Pallo (LiPa) muokkaa

Piirin jäsenyydestä erosi 1986 Länsi-Kuopion Nuorisoseura, jonka jalkapallotoimintaa jatkoi Liitosalueen Pallo[192]. LiPa pelasi Viitosessa 1987 – 90. Nelosessa tai sitä korkeammalla (parhaimmillaan Kolmosessa) LiPa on pelannut 1991 alkaen yhtäjaksoisesti. LiPa on KuPS:n lisäksi siis ainut näin korkealla jatkuvasti pelannut kuopiolainen nykyseura. Seuraavaksi kauiten on vastaavalla tasolla pelannut Kurkimäen Kisa alkaen 1995.

Royal FC muokkaa

Royal FC on perustettu tammikuussa 1987. Ajatus seuran perustamisesta oli lähtöisin edelliskesältä, kun joukko särkiniemeläisiä poikia pelasi puulaakissa Uupuneet FC:n nimellä. 1987 seura nousi IV divisioonaan kaudelle 1988.[193][182] Seuran korkein sarjataso on ollut viides.

Swedoc´s FC muokkaa

Seura toimi yhden kauden, pelasi 1987 Viitosessa.

Soccer Club Zulimanit (Zulimanit) muokkaa

Seuran alku lähti inkilänmäkiläispoikajoukon sählyn pelaamisesta. Joukkueen nimi valittiin Ryhmäteatterin TV-sketsisarja -Tabu:n jaksosta ”Zulimanit Suomessa!”. Jalkapallon pelaaminen alkoi 1990 puulaakisarjassa. 1991 seura rekisteröitiin[194] ja 1. virallinen peli oli piirin 5 divisioonassa 11.5.1991 Päivärannan koulun kentällä Tuusniemen Kisaa vastaan. Ottelu päättyi 0-0. Viidennellä kaudellaan seura oli noussut jo Kakkoseen. Sitä korkeammalla sarjatasolle Zulimanit ei ole vielä päässyt (Kakkosen kaudet ovat olleet 1995:n lisäksi 2000). Kauden 2000 jälkeen Zulimanit ilmoittautui 2-joukkueellaan seuraavalle kaudelle Neloseen (näin varmistettiin seuran jatkuminen) ja luopui Kakkosen sarjapaikastaan Koparien hyväksi. Toiminta siis jatkui Nelosessa.[195]

FC Kuopio muokkaa

KPT ja Elo yhdistyvät FC Kuopioksi 1. lokakuuta 1991. Tavoitteeksi asetettiin nousu korkeimpaan sarjaan vuosituhannen loppuun mennessä.[196] FC Kuopio oli rekisteröity yhdistykseksi 24. syyskuuta 1991[197], pelaamassa Kolmosta seuraavana vuonna ja historiansa huipulla Kuopion kolmanneksi parhaana seurana Kakkosessa 1994. FC Kuopio eli kuusi pelikautta.

FC Eagles muokkaa

Samana vuonna (1991) kun seura rekisteröitiin virallisesti[198], se aloitti Viitosessa. Eagleseiltä kesti 13 kautta pelata nousuun Neloseen, jonne se päätyi kahdeksi kaudeksi 2004 – 05. Tämän jälkeen seuraa ei ole näkynyt edustusjoukkueellaan piirin virallisissa sarjoissa.

AC-Dynamo muokkaa

Seura rekisteröitiin 1994[199]. Se pelasi sarjoissa vuosina 1995 - 98 ja oli korkeimmillaan Nelosessa.

Manhattan Project (MPR) muokkaa

MPR syntyi 1995.[200][201] Seura alkoi 1996 Viitosesta, ja on parhaimmillaan pelannut Kolmosessa kahtena kautena (2001 ja 2003).

FC Atlas muokkaa

Rekisteröitymistä[202] seuraavana vuonna 1996 Atlas alkoi Viitosesta ja nousi heti Neloseen, joka on jäänyt tähän mennessä seuran viimeiseksi läsnäoloksi piirin sarjoissa.

AC BARCA muokkaa

Seura on kotoisin Riistavedeltä ja se on perustettu 1997.[203][204] AC BARCA aloitti Viitosesta 1998. Kahden pelikauden jälkeen se oli noussut tähän asti parhaaseen saavutukseensa eli Kolmoseen. Kaudelle 2014 seura ei enää lähtenyt Viitoseen[205].

Soccer Club Kuopio Futis -98 (SC KuFu-98) muokkaa

Pääartikkeli: SC KuFu-98

SC KuFu-98[206] on voittanut Suomen Regions cupin 2012. KuFu-98:n ensimmäinen pelikausi oli 1998 Nelosessa, jolloin pelaajat olivat pääosin kuopiolaisia ja he tulivat karttulalaisesta Airakselan Yrityksestä.[207] AirY putosi 1997 Kolmosesta, eikä se ollut mukana enää vuonna 1998.[192] AirY:n Nelosen paikan peri KuFu-98, ja seura nousi heti seuraavaksi vuodeksi Kolmoseen. KuFu-98 pelasi ensimmäisen kerran kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa 2003.

Kuopion Koparit (Koparit) muokkaa

Koparit perustettiin vuonna 2000[208] ja rekisteriin ry päätyi 8.5.2001[209]. Seuralla ei ole virallista yhteyttä Kuopion Pallotovereihin (KPT)[48]

Koparit-nimisen seuran projekti kesti yhden pelikauden 2001. Zulimanit luovuttivat Kakkosen sarjapaikkansa uudelle seuralle. Koparit päätyivät lopulta yhden ottelun päähän noususta hävitessään elokuussa 2001 Ykkösen karsinnan kaksoisottelussa Oulunkylän Gnistanille. Kopareiden huhuttiin lehtiartikkelin mukaan ajautuneen jo kesken kauden taloudellisiin vaikeuksiin[210]. Seuran puheenjohtajan Jarkko Kaitokarin mukaan: ”Itse asiassa Kopareille tarjottiin Ykkösen paikkaa vuodenvaihteen 2001/02 jälkeen”[211]. Lehti otsikoi (18.1.2002) ”Koparit pisti lapun luukulle”.

FC Areena muokkaa

Seura pelasi yhtenä kautena. Se rekisteröitiin 2001[212]. Samana vuonna se pelasi Viitosessa.

KuPS Akatemia (aik. KuPS/2) muokkaa

KuPS lopetti syksyllä 2003 A-junioreiden SM-sarjajoukkueensa, jonka asemesta pelaajia päätettiin kehittää miesten sarjoissa, ja 2004 kaudelle synnytettiin edustuksen reserviksi seuranimellä kulkenut 2-joukkue. KuPS/2 pääsi aloittamaan suoraan Itä-Suomen piirin Kolmosesta[213][214]. Joukkue nousi heti Kakkoseen ja nimeksi muuttui KuPS Akatemia[215]. Palloliiton kilpailusääntöjen mukaan Liigassa ja Kakkosessa pelaavien joukkueiden takana ei voi olla sama yhdistys (KuPS Oy vastasi myös KuPS Akatemian toiminnasta, joten Akatemia piti viedä KuPS Talentit ry:n alaiseksi[216][217]. KuPS Akatemia pelasi kakkosta 2 kautta, ja kokeilu lopetettiin.[218] KuPS Akatemia oli Palloliiton sarjoissa pelannut rekisteröity seura. Sitä ei pidä sekoittaa KuPS:n Akatemiaan, joka muun muassa pelasi talenttiakatemioille tarkoitetuissa kilpailuissa, joissa oli esim. ikärajat[219]

Sawopool United (SawU) muokkaa

Rekisteriin 2005[220], virallista pelaamista kaksi kautta, 2006 nousu Viitosesta Neloseen ja 2007 kauden jälkeen seuran historia oli tältä erää loppu.

FC United Kuopio (FCUK) muokkaa

Seura rekisteröitiin vuoden 2007 viimeisenä päivänä[221]. Se on pelannut Viitosessa kaksi kautta, 2008 – 09.

Kuopion Jalkapallokerho (KJK) muokkaa

Seura on perustettu 2008[222]. Sarjoihin se ilmestyi 2009. Tähän mennessä korkeimmalle pelaamalleen sarjatasolle seura selviytyi heti toisena pelikautenaan (oli 2010 Nelosessa).[223]

AS KallaWesj (AS KaWe) muokkaa

Seura on rekisteröity 2008[224]. Se aloitti sarjoissa pelaamisen 2009 alimmalta eli kuudenneksi korkeimmalta sarjatasolta (Viitonen), jossa se pelaa edelleen (2014).

ZSKA Kuopio muokkaa

Seura perustettiin 2010 (rekisteriin 2011).[225][226] Piirinsarjoissa seuran edustusjoukkue on esiintynyt vuosina 2011 ja 2012.

Karttulan Tennisseura (KarTe) muokkaa

Yhdistys on perustettu 1980 ja se merkittiin yhdistysrekisteriin 1981. Sen toiminta painottui aluksi nimen mukaisesti tennikseen. Myöhemmin KarTen ohjelmaan tuli myös jalkapallo. Kuopiolaiseksi seura muuttui kuntaliitoksen myötä 2011.[227][228] Vuonna 2015 KarTe ilmoitti eroavansa Palloliiton jäsenyydestä.[229]. Kuopiolaisena seuran saavutukseksi sarjapelaamisessa jäi pelata neljä kautta viitosessa.

Nilsiän Pallo-Haukat (NP-H) muokkaa

Pääartikkeli: Nilsiän Pallo-Haukat

Seura perustettiin 20.7.1954.[230] Kuopiolaiseksi NP-H muuttui 2013, kun Nilsiä liittyi Kuopioon. Nilsiäläisenä NP-H kerkesi pelata parhaimmillaan Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla yhteensä 8 kauden ajan (1973, 1980, 1993 ja 1995-99)[231]. NP-H ilmoitti luopuvansa miesten edustusjoukkueesta kaudella 2021; oli paikka Nelosessa. Seuralla oli ollut edustusjoukkue tätä ennen joka vuosi seuran perustamisesta 1954 alkaen.[232]

Juankosken Pyrkivä (JuPy) muokkaa

JuPy on perustettu 1929. Se pelasi II divisioonassa kausina 1978-1979. Pohjoislohkon toinen sija 1978 oli seuran paras saavutus juankoskelaisena.[233] Kuopiolaiseksi seura muuttui 2017, kun Juankoski liittyi Kuopioon. Kaudella 2017 seura pelasi Viitosessa.

Kuopiolaisseurojen pelaaminen virallisissa sarjoissa muokkaa

Taulukkoon on kerätty kuopiolaisten seurojen edustusjoukkueiden vuosittaiset osallistumiset SPL:n virallisiin sarjoihin. Tietojen lähteinä on käytetty Suomen Palloliiton toimintakertomuksia[234] ja Jalkapallokirjoja[235] Jalkapallokirjoissa ei ole kerrottu 5- eikä sitä alempien tason seuroja alkaen kaudesta 1987 ja 4-tason seuroja (sarjataulukot puuttuu) mainita kaudesta 1995 alkaen, muutoin lähdetieto on kirjattu erikseen.

Miehet muokkaa

Sarjat ovat SPL:n järjestämiä sarjoja. TUL:n kilpailuja taulukossa ei ole esitetty. 2-tason sarjojen niminä on käytetty aikojen kuluessa seuraavia: B-sarja 1930 – 35 ja 1940/41, Itä-Länsi –sarja 1936 – 39 , Suomen Sarja 1943/44 – 1969, II divisioona 1970 – 1972 ja I divisioona (nykyisin Ykkönen) alkaen 1973. 3-tason sarjojen niminä on käytetty seuraavia: Maakuntasarja 1936 – 1969 (1940/41 nimi oli C-sarja), III divisioona 1970 – 1972, Suomen Sarja (nykyisin Kakkonen) alkaen 1973.

1948 - 1953 3-tasolle merkityt seurat pelasivat karsintasarjan TUL-seuroille myönnetyissä kiintiöissä SPL:n 3-tason parhaiden kanssa seuraavan vuoden Suomen sarjaan (esitetty taulukossa TUL-merkinnällä).

KuPS-tiedot vuosilta 1930-2004 ja KPT 1932-33 (pelasi Savon piirinsarjassa joka vastasi 1930-35 karsintasarjaa B-sarjaan) kirjasta KuPS 1923-2004[236]. KPT-tiedot vuosilta 1934 - 1992 kirjasta KPT - Koparien tarina[237]. Zulimanien sarjatasot vuosilta 1991 - 2002 ovat seuran omista historiatiedoista[195]. Nimet Vanun Veikot (VaVe) ja EKI on mainittu suluissa ennen vuotta 1969, koska seuran kotikunta oli Kuopion maalaiskunta ennen sen liittämistä Kuopioon.

Kolmoset (4-taso) 1996 – 2005, IV- ja V-div (5- ja 6-tasot) 1987 - 1995 ja Neloset ja Viitoset (5- ja 6- tasot) 1996 - 2005; lähteenä ovat SPL:n Itä-Suomen piirin vuosikertomukset[192]. Kuopion jalkapalloilussa piirissä pelattu ylin sarja on ollut valtakunnan kolmanneksi korkein sarjataso 1930-35 (piirin sarjasta karsittiin seurat B-sarjaan), neljänneksi korkein 1936-55 (piirissä karsittiin seurat Maakuntasarjaan), viidenneksi korkein 1956-72 (piirissä karsittiin seurat Aluesarjaan, jonka nimi muuttui 1970 IV divisioonaksi) ja kuudenneksi korkein 1973-86 (oli muodostettu uusi toiseksi korkein valtakunnallinen sarjataso I divisioona, 1973-86 taulukkoon ei ole merkitty 6-tasolla piirin sarjoissa pelanneita seuroja).

1987 kaudelle SPL siirsi piirien vastuulle IV divisioonan järjestämiset, mikä oli siis tuolloin viidenneksi korkein sarjataso. Kuudenneksi korkein eli piirin toiseksi korkein sarjataso oli Kuopiossa piirin IV luokka, jota nimitettiin V divisioonaksi, josta noustiin seuraavalle sarjatasolle eli IV divisioonaan. 1990 piirin III luokkaa alettiin kutsua V divisioonaksi. 1993 kaudelle SPL siirsi piirien vastuulle myös neljänneksi korkeimman sarjatason järjestämiset ja sarjojen nimitykset muuttuivat nykyisiksi, eli Kolmonen, Nelonen ja Viitonen (ne vastaavat 4-, 5- ja 6-sarjatasoja).

Taulukko kuopiolaisseurojen pelaamisista Suomen jalkapallon eri sarjatasoilla. Samalla sarjatasolla tiettynä vuonna pelanneet seurat on pantu sarjan lopputuloksen mukaiseen paremmuusjärjestykseen viiden ylimmän sarjatason osalta. 6:nnen sarjatason seurat ovat aakkosjärjestyksessä. SPL esittää seuransa tulospalvelusivullaan linkissä ”Seurat” [238]. Vain seurojen edustusjoukkueet on esitetty taulukossa.

Kausi Pääsarja 2-taso 3-taso 4-taso 5-taso 6-taso tarkennuksia
1930 KuPS
1931 KuPS
1932 KuPS
(KPT)		 KPT vain piirin sarjassa
1933 KuPS
(KPT)		 KPT vain piirin sarjassa
1934 KuPS
KPT
1935 KuPS
KPT
1936 KPT
KuPS
1937 KPT
KuPS
1938 KPT KuPS
1939 KPT KuPS
40/41 KPT
KuPS
42/43 KPT KuPS
1945 KPT KuPS
45/46 KPT KuPS KalPa
46/47 KuPS
KPT		 KalPa
PuPa
47/48 KuPS KPT KalPa
PuPa
1948 KuPS
KPT
Elo		 Riento(TUL)
KalPa		 (TUL) -merkintä: seura osal-
listui SPL:n kilpailuissa vain
karsintapeleihin 2-tasolle
1949 KuPS KPT Elo(TUL)
KP-48(TUL)
KalPa
1950 KuPS KPT Elo(TUL)
KalPa
1951 KuPS KPT
Elo		 KP-48(TUL)
KalPa
1952 KuPS KPT Elo(TUL)
KalPa
1953 KuPS KPT Elo(TUL)
KalPa
1954 KuPS
KPT		 Elo
KP-48
KalPa
1955 KuPS KPT Elo
KP-48
1956 KuPS KPT Elo
KP-48
KKV		 (VaVe) VaVe:n kotikunta
Kuopion mlk
ennen 1969
1957 KuPS KPT Elo
KP-48		 KKV
1958 KuPS KPT Elo
KP-48		 KKV
1959 KuPS KPT
Elo		 KP-48
1960 KuPS KPT
Elo		 KP-48
1961 KuPS KPT Elo
KP-48		 (VaVe)
1962 KuPS KPT
Elo		 KP-48 (VaVe)
1963 KuPS KPT Elo
KP-48
(VaVe)
1964 KuPS Elo
KPT
KP-48		 (VaVe)
1965 KuPS Elo
KP-48
KPT
(VaVe)
1966 KuPS Elo KP-48 KPT
(EKI)		 EKI:n kotikunta
Kuopion mlk
ennen 1969
1967 KuPS Elo KP-48
KPT		 PuPa
(EKI)
1968 KuPS Elo KPT
KP-48		 (EKI)
PuPa
1969 KuPS
Elo		 KPT EKI KP-48
PuPa
1970 KuPS
Elo		 KPT EKI
KP-48
1971 KuPS KPT
Elo		 EKI KP-48
1972 KuPS
KPT		 Elo EKI PäiPa
KP-48
1973 KuPS
KPT		 Elo EKI
PäiPa		 KP-48
1974 KuPS
KPT		 Elo KP-48
EKI
PäiPa		 RiU
1975 KuPS
KPT		 Elo EKI
PäiPa
KP-48
RiU
1976 KuPS
KPT		 Elo KP-48
EKI
(PäiPa)		 RiU PäiPa III div:ssa,
luopui sarjasta
kesken kauden[239]
1977 KuPS KPT Elo
KP-48		 EKI RiU
PäiPa
1978 KPT
KuPS		 KP Elo
EKI		 RiU
PäiPa
1979 KuPS
KPT		 Elo PäiPa
EKI
1980 KuPS
KPT		 Elo PäiPa
EKI
1981 KPT
KuPS		 Elo PäiPa
EKI
Club BCS
1982 KPT
KuPS
Elo		 EKI
Club BCS
Kings
1983 KPT
KuPS		 Elo RiU
KuPK
EKI
Club BCS
1984 KuPS
KPT		 Elo RiU JeSP-PK
KuPK
Kings
EKI
1985 KuPS
KPT		 Elo JeSP-PK
KuPK
RiU		 Kings
EKI
Club BCS
1986 KPT
KuPS		 Elo KuPK
Kings
JeSP-PK
RiU		 EKI
1987 KuPS
KPT		 Elo KuPK Kings
JeSP-PK		 PuPa
EKI		 LiPa
Royal FC
Swedoc´s FC
Tarzan
VeVe
1988 KuPS KPT
Elo		 Kings
JeSP-PK		 EKI
PuPa
VeVe
Royal FC
Club BCS		 LiPa
Tarzan
1989 KuPS KPT
Elo		 Kings JeSP-PK EKI
PuPa
VeVe		 Club BCS
LiPa
Royal FC
Tarzan
1990 KuPS Elo
KPT		 Kings
JeSP-PK		 EKI
Royal FC
Club BCS
PuPa
VeVe		 Eagles
LiPa
Tarzan
1991 KuPS Kings
KPT		 LiPa
Royal FC
JeSP-PK
Club BCS		 Eagles
Tarzan
Zulimanit		 Elo luopuu keväällä
ennen kauden alkua
I-div sarjapaikastaan.
1992 KuPS Kings FC Kuopio LiPa
Zulimanit
Club BCS
Royal FC		 Eagles
RiU
Tarzan		 FC Kuopio (= KPT+Elo)
alkaa KPT:n sarjapaikalla
1993 KuPS Kings FC Kuopio
LiPa		 Zulimanit
Club BCS		 Eagles
RiU
Royal FC
Tarzan
1994 KuPS Kings
FC Kuopio		 Zulimanit
LiPa		 Royal FC
RiU		 Eagles
KuKi
Tarzan
1995 KuPS Kings
Zulimanit
FC Kuopio		 LiPa Royal FC
KuKi		 AC-Dynamo
Eagles
RiU
Tarzan
1996 KuPS Kings Zulimanit
Royal FC
FC Kuopio		 KuKi
AC-Dynamo
LiPa		 Atlas
Eagles
MPR
Tarzan
1997 KuPS Kings Zulimanit
Royal FC
KuKi		 Atlas
AC-Dynamo
LiPa
FC Kuopio
MPR		 Eagles
Tarzan
1998 KuPS
Kings		 Zulimanit KuFu-98
MPR
LiPa
AC-Dynamo
KuKi		 AC BARCA
Eagles
Tarzan
1999 KuPS Kings Zulimanit
KuFu-98		 AC BARCA
LiPa
KuKi
MPR		 Eagles
Tarzan
2000 KuPS Kings
Zulimanit		 KuFu-98
LiPa
AC BARCA		 KuKi
MPR		 Eagles
Tarzan
2001 KuPS Koparit
Kings		 KuFu-98
LiPa
MPR		 Zulimanit
KuKi
AC BARCA		 Areena
Eagles
Tarzan		 KPT/”Koparit” eri seura kuin
Koparit. joka vuokrasi
sarjapaikan Zulimaneilta,
joka jatkoi Nelosessa.[240]
2002 KuPS Kings KuFu-98
Zulimanit		 AC BARCA
KuKi
LiPa
MPR		 Eagles
Tarzan
2003 KuPS Kings
KuFu-98		 Zulimanit
MPR		 AC BARCA
KuKi
LiPa		 Eagles
Tarzan
2004 KuPS Kings (KuPS/2)
Zulimanit
KuFu-98
KuKi		 Eagles
MPR
LiPa
(AC BARCA)		 Tarzan KuPS:lla 2-joukkue
4-tasolla

AC BARCA
luopui Nelosesta

2005 KuPS KuPS Ak.
Kings		 Zulimanit
KuFu-98		 LiPa
Eagles
KuKi
MPR		 AC BARCA
Tarzan		 KuPS/2 -> KuPS Akatemia
SPL:n jäsenseuraksi
2006[241] KuPS Kings
KuPS Ak.		 Zulimanit
KuFu-98		 KuKi
LiPa
MPR		 AC BARCA
SawU
Tarzan
2007[242][243] KuPS Kings Zulimanit
KuFu-98		 KuKi
SawU
MPR
LiPa		 AC BARCA
Tarzan
2008[244][245] KuPS Kings Zulimanit
KuFu-98		 LiPa
KuKi
MPR		 AC BARCA
FCUK
Tarzan
2009[246] KuPS KuFu-98
Zulimanit		 KuKi
MPR
LiPa		 AC BARCA
AS KaWe
FCUK
KJK
Tarzan
2010[247] KuPS Zulimanit
KuFu-98		 KuKi
MPR
LiPa
KJK		 AC BARCA
AS KaWe
E-KI
Tarzan
2011[248] KuPS KuFu-98
Zulimanit		 KuKi
MPR
LiPa		 AC BARCA
AS KaWe
E-KI
KarTe
KJK
Kings
Tarzan
ZSKA
2012[249] KuPS KuFu-98
Zulimanit		 KuKi
LiPa
MPR		 AC BARCA
AS KaWe
Elo
KarTe
KJK
Kings
Tarzan
ZSKA
2013[250] KuPS KuFu-98 KuKi
Kings
LiPa		 AC BARCA
AS KaWe
Elo
KarTe
KJK
MPR
NP-H
PuPa
Tarzan
Zulimanit
2014[251] KuPS KuFu-98 Kings
LiPa
KuKi		 AS KaWe
Elo
KarTe
KJK
MPR
NP-H
PuPa
Tarzan
Zulimanit
2015[252] KuPS KuFu-98
Kings		 LiPa
KuKi		 AC BARCA
Elo
KJK
NP-H
PuPa
Tarzan
Zulimanit
2016 KuPS[253] KuFu98[254] Kings SC[254] KuKi
Kuopion Elo
LiPa
[255]		 AC BARCA
KJK
NP-H
PuPa
FC Tarzan
Zulimanit
[256]
2017 KuPS[257] KuFu98[258] KuKi[259][260] Kings SC
Kuopion Elo
LiPa
NP-H
[261][262]		 AC BARCA
FC Tarzan
JuPy
KJK
PuPa
Zulimanit
[263][264]
2018 KuPS[265] KuFu98[266] KuKi
Kings SC
[267]		 AC BARCA
Kuopion Elo
NP-H
LiPa
[268]		 KJK
PuPa
FC Tarzan
Zulimanit
[269]
2019 KuPS[270] KuFu98[271] AC BARCA
Kings SC
KuKi
[272]		 Kuopion Elo
LiPa
Zulimanit
NP-H
[273]		 JuPy
KJK
PuPa
FC Tarzan
[274]
2020[275][276] KuPS KuFu98 Kings SC
AC BARCA		 KuKi
Zulimanit
Kuopion Elo
LiPa
NP-H
 JuPy
KJK
PuPa
FC Tarzan
2021 KuPS[277] KuFu98[278] AC BARCA
Kings SC
[279]		 LiPa
Kuopion Elo
KuKi
Zulimanit
[280]		 JuPy
KJK
PuPa
FC Tarzan
[281]		 NP-H luopui Nelosen
sarjapaikastaan[282]
Kausi Pääsarja 2-taso 3-taso 4-taso 5-taso 6-taso tarkennuksia

Lähteet muokkaa

  • Arponen, Antti O. (toim.) & Karjalainen, Jarmo & Heiskanen, Markku: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila Oy, 1984. ISBN 951-657-128-x.
  • Hyvärinen, Seppo (toim.): Elo pelaa. 48 s + liitteet 7 s. Kuopio: , 1979.
  • Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  • Kanerva, Juha ym.: Jalkapallon pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27037-7. Suomen jalkapallokeskukset. Kuopio (s. 332-336, Antti O. Arponen)
  • Laakkonen, Aimo: Suomen Palloliiton Savon piiri 1926 – 1976: 50 v. SPL:n Savon Piiri, 1976.
  • Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3. Jalkapallo-Suomi. Kuopio, Lyhytsyöttöjen resepti (s. 197-201, Yrjö Lautela)
  • Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. Antin Paino Oy, 1983.
  • Vilja, Y. E.: Jalkapallohistoria. Suomen Urheiluarkisto, Helsinki (julkaisematon käsikirjoitus), 1968.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Vilja s. 88
  2. ↑ Pääsarjataulukot RSSSF. Viitattu 10.7.2014.
  3. ↑ Jalkapallokirjat 1973-2020.
  4. ↑ pääsarjataulukot RSSSF (8.12.-16 Heikki Pietarinen). Viitattu 22.2.2017.
  5. ↑ Jalkapallokirjat 1994-2008
  6. ↑ 90MIN 1/2018 Palloliiton Helsingin piirin lehti, s. 11
  7. ↑ Itä-Suomen piirin pelipassit seuroittain 30.11.2017 SPL Itä-Suomen piiri. Arkistoitu 20.11.2017. Viitattu 13.4.2018.
  8. ↑ a b c d e Arponen s. 15
  9. ↑ a b c Seppo Järvelä: Urheilu toi iloa Hannes Kolehmaisen ja veljesten arkeen. Työläiskodista olympiasankariksi Kuopion Kaupunkilehti Nro 20/10.5.2014, Ilmoitusliitteen s. 3 (16 s) Kuopion Kalevan kisat 31.7-3.8.2014. Savon Media. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.10.2015.
  10. ↑ Savon Sanomat 10.3.2016, s. 12
  11. ↑ a b Arponen s. 16
  12. ↑ Hyvärinen s. 3
  13. ↑ Savon Sanomat 2.3.2019 s. A20
  14. ↑ Elon rekisteröinti PRH. Viitattu 20.4.2018.
  15. ↑ Lahtinen, Esko S – Malmberg, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1992, s. 20. Suomen Palloliitto, 1992. ISSN 0787-7188.
  16. ↑ Savon Sanomat 11.4. 1991, s.18
  17. ↑ Helsingin Sanomat 11.4. 1991, s. C7
  18. ↑ Savon Sanomat 11.3. 1991, s.15
  19. ↑ Savon Sanomat 20.7. 2014
  20. ↑ Savon Sanomat 18.10. 2011
  21. ↑ Kuopion Elo 100v. juhlajulkaisu 2019. Toim. Jouni Huttunen, s. 2
  22. ↑ Vilja s. 202
  23. ↑ Vilja s. 203
  24. ↑ Vilja s. 206
  25. ↑ Vilja s. 208
  26. ↑ Vilja s. 215
  27. ↑ Savot 1922 25.7 s. 4 ja 7.10 s. 5
  28. ↑ Savon Kansa (Vapaa Kansa) 1922 20.6 s. 2
  29. ↑ Arponen s. 5
  30. ↑ Arponen s. 17
  31. ↑ Lautela s. 198
  32. ↑ Lautela s. 198, Tuunanen s. 10, Savo 22.6.1935 s. 5, Karjalainen s. 19 (kuva asusta)
  33. ↑ Savon Sanomat 20.10.2019 s. A12 ja s. A17
  34. ↑ Jalkapallokirja 2020 s. 289
  35. ↑ Historiaa KuPS. Viitattu 24.7.2014.
  36. ↑ Jalkapallokirja 2014, s. 241, 275, 289, 311. Suomen Palloliitto, 2014.
  37. ↑ Laakkonen s. 10
  38. ↑ Savot 1926: 4.5. s. 5, 6.6. s. 2, 9.6. s. 6, 22.6. s. 4 ja 29.6. s. 5
  39. ↑ Savo 27.6.1929 s. 5
  40. ↑ Savot 7.8.1927 s. 7, 2.10.-28 s. 4, 25.9.-29 s. 6
  41. ↑ Arponen s. 18
  42. ↑ Arponen s. 19
  43. ↑ Savo 27.1.1932 s. 6
  44. ↑ KPT rekisteriin yhdistysrekisteri.prh.fi. Viitattu 21.7.2014.
  45. ↑ Tuovinen s. 285-286
  46. ↑ Tuovinen s. 330
  47. ↑ Tuovinen s. 7-8
  48. ↑ a b Savon Sanomat 10.11.2016, s. A26
  49. ↑ Jalkapalloilijan kalenteri 1932, s. 40. Toim. Väinö Kaarna. Helsinki 1932
  50. ↑ Jalkapallokirjat 1933-1939
  51. ↑ a b Karjalainen s. 166-167
  52. ↑ Savo 29.1.1936 s. 7
  53. ↑ Savo 3.3.1936 s. 5
  54. ↑ Savo 19.4.1936 s. 7
  55. ↑ Savo 15.7.1937 s. 6
  56. ↑ a b c d Kanerva (Arponen) s. 332
  57. ↑ a b Vuorinen s. 77-78
  58. ↑ Tuovinen s. 54-55
  59. ↑ Arponen s. 22
  60. ↑ a b Arponen s. 24
  61. ↑ Arponen s. 25
  62. ↑ Savon piirin toimintakertomukset 1932-1946
  63. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 366-368. Suomen Palloliitto, 2015.
  64. ↑ a b Kanerva, s. 332-333
  65. ↑ Kanerva s. 334
  66. ↑ Karjalainen s. 39-40
  67. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 308-309. Suomen Palloliitto, 2015.
  68. ↑ Piipponen, Esko – Helikari, Torsti: Jalkapallokirja 1974, s. 85. Turku: Suomen Palloliitto, 1974.
  69. ↑ Piipponen, Esko – Järviö, Timo: Jalkapallokirja 1975, s. 79. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1975.
  70. ↑ Jalkapallokirjat 1973-1977
  71. ↑ a b Tuovinen s. 270-271
  72. ↑ Jalkapallokirjat 1982 s. 143, 1983 s. 169 ja 1984 s. 162
  73. ↑ Kanerva s. 332, Jalkapallokirja 1982 s. 199
  74. ↑ a b c d Kanerva s. 335
  75. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 235. Suomen Palloliitto, 2015.
  76. ↑ a b Vuorinen s. 78
  77. ↑ Tuovinen s. 10
  78. ↑ Kanerva s. 397-398
  79. ↑ Lahtinen, Esko S – Malmberg, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1992, s. 15. Suomen Palloliitto, 1992. ISSN 0787-7188.
  80. ↑ Lahtinen, Esko S. – Lahtinen, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1996, s. 14. Suomen Palloliitto, 1996. ISSN 0787-7188.
  81. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Sainio, Iris – Soininen, Heidi – Tonttila, Tuula: Jalkapallokirja 1991, s. 16. Suomen Palloliitto, 1991. ISSN 0787-7188.
  82. ↑ Kanerva s. 336
  83. ↑ Kanerva s. 336
  84. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1993, s. 25. Suomen Palloliitto, 1993. ISSN 0787-7188.
  85. ↑ Lahtinen, Esko S. – Forsblom, Mauri – Heinonen, Markku – Lahtinen, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 360-363. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
  86. ↑ Savon Sanomat 13.4.2006
  87. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 285. Suomen Palloliitto, 2015.
  88. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 310-311. Suomen Palloliitto, 2015.
  89. ↑ Savon Sanomat 27.9.2015 s. 19
  90. ↑ Savon Sanomat 21.10.2016 s. A15 ja 29.10.2016 s. A19
  91. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 200-210. Suomen Palloliitto, 2015.
  92. ↑ Savon Sanomat 18.5.2012 s. 27
  93. ↑ Savon Sanomat 7.10.2012 s. 21, 8.10. s. 23, 10.10. s. 18
  94. ↑ sc-kufu-98 ja tpk-regions-cupin-finaalissa SPL Itä-Suomen piiri (2.9.-15). Viitattu 6.11.2015. [vanhentunut linkki]
  95. ↑ Arponen s. 19-20
  96. ↑ Arponen s. 41
  97. ↑ Arponen s. 42
  98. ↑ Savon Sanomat 26.6. 2019 s. A15
  99. ↑ Jalkapallokirja 2019, s. 313 ,Vuorinen & Kasila, Pelimiehet s. 279-280, Rannan pääsarjakaudet 17, ei JPK:n esittämä 20
  100. ↑ Savon Sanomat 26.6. 2019 s. A14
  101. ↑ Arponen s. 28
  102. ↑ Arponen s. 30
  103. ↑ Arponen s. 31
  104. ↑ Viikkosavo 51 / 21.12.1983, s. 21 (toim. Antti O. Arponen)
  105. ↑ Urheilulehti 1 / 4.1.1984 (toim. Antti O. Arponen)
  106. ↑ Vuorinen s. 301
  107. ↑ Lautela s. 365-404
  108. ↑ Jalkapallokirjat 2007-2014
  109. ↑ Peijjaiset SPL/Itä-Suomen piiri. Arkistoitu 4.8.2014. Viitattu 31.7.2014.
  110. ↑ a b c d Lindell, Sanna: Kuopion liikuntapaikkarakentaminen 1960–1980. Pro gradu -tutkielma (sivut 92-94) 2007. Joensuun yliopisto. Viitattu 16.7.2014.
  111. ↑ Savon Sanomat 30.7.2014, s. 12
  112. ↑ Laakkonen s. 28
  113. ↑ a b c Ottelutilastot VL KuPS 1990-2014 Veikkausliiga, viitattu 18.9.2015.
  114. ↑ Savon Sanomat 19.6.2016, s. A16
  115. ↑ Savon Sanomat 20.6.2016, s. A17
  116. ↑ Savo 29.10.1930 s. 6
  117. ↑ Savo 4.6.1935 s. 2
  118. ↑ Savo 31.5.1939 s. 4
  119. ↑ Savon Sanomat 24.5.2009, s. 32
  120. ↑ Savo 15.6.1939 s. 5 Lehti Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa
  121. ↑ Savo 17.6.1939 s. 5 Lehti Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa
  122. ↑ Savo 21.6.1939 s. 6 Lehti Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa
  123. ↑ Savo 1931: 10.6. s. 4, 23.6. s. 5
  124. ↑ Savon Sanomat 10.4.1984
  125. ↑ Savon Sanomat 30.4.1984
  126. ↑ Savon Sanomat 28.4.1984
  127. ↑ Savon Sanomat 9.12.1983, 23.12.1983, 28.12.1983
  128. ↑ Savon Sanomat 30.5.2016, s. A12
  129. ↑ Savon Sanomat 30.7.2015, s. 20
  130. ↑ Savon Sanomat 24.5.2016, s. A21
  131. ↑ Savon Sanomat 9.6.2016, s. A16-17
  132. ↑ Savon Sanomat 30.6.2016, s. A23
  133. ↑ Savon Sanomat 14.1.2020 s. A18
  134. ↑ Jalkapallokirjat 2005-2020, 2012 uusi sponssi ei ollut kerinnyt kirjaan, Savon Sanomat 4.2.2012 s. 15 nimi muuttui = Savon Sanomat Areena alkaen kausi 2012, sopimus 3+2 v
  135. ↑ Savon Sanomat 22.6.2021 s. A16 (sopimus julkistus 21.6, kestoa ei kerrota)
  136. ↑ Savon Sanomat 27.3.2021 s. A19
  137. ↑ Savon Sanomat 22.11.2019 sA17
  138. ↑ Savon Sanomat 22.11.2019 sA16-A17 ”Avattiin viikko sitten”, Yle Alueuutiset Itä-Suomi 15.11.2019: ”Avattiin tänään”
  139. ↑ Lautela s. 383
  140. ↑ a b Banzine III/2006. BANZAI - KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s.
  141. ↑ Tuovinen s. 273
  142. ↑ Savon Sanomat 7.10.2019 s. A16
  143. ↑ Jalkanen, Kati: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850 – 1920. Pro gradu-tutkielma, s. 2. Karttakuva Kuopion mlk ja Kuopio. Joensuun yliopisto, 2008. http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080041/URN_NBN_fi_joy-20080041.pdf.
  144. ↑ Kuopion historia Kuopion kaupunki. Arkistoitu 1.3.2017. Viitattu 28.2.2017.
  145. ↑ Savon Sanomat 31.12.2018 s. A6-A7
  146. ↑ a b c Tuunanen s. 5
  147. ↑ Savo 15.8.1923, s. 5, lyhenne esitetään 1922 ottelutuloksissa
  148. ↑ Savot 1922 20.4. s. 5 ja 25.4. s. 4
  149. ↑ Tuunanen s. 6
  150. ↑ Savon Sanomat 10.11.2007 s. B24
  151. ↑ Riennon rekisteröitymistietoja PRH. Viitattu 4.12.2014.
  152. ↑ Savo 14.8.1927 s. 6
  153. ↑ Savon piirin toimintakertomukset vuosilta1928-1932
  154. ↑ Tuovinen s. 10
  155. ↑ Savo 22.10.1920, s. 2
  156. ↑ Savo 19.12.1923, s. 5
  157. ↑ KKV:n historia kuopionkisaveikot.org. Arkistoitu 30.3.2018. Viitattu 12.3.-18.
  158. ↑ Jyrkiäinen, Pekka & Rasilainen, Matti: Pesäpallo SM:t 1922-1930. s. 26 v. 1930 docplayer.fi. 12.5.2009. Viitattu 22.4.2019.
  159. ↑ 1934: Valtikka palasi Helsinkiin Pesäpalloliitto. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 22.4.2016.
  160. ↑ KalPan rekisteröinti PRH. Viitattu 5.12.2014.
  161. ↑ Jalkapallokirja 1945-46 s. 60, 163
  162. ↑ Jalkapallokirja 1946-47 s. 143
  163. ↑ a b Lämäri. Kalevan Pallon 60 v juhlajulkaisu 17.8. 1979 (lehti, 32 s)
  164. ↑ SPL:n vuosikertomukset 1973 (s. 140) ja 1974 (s. 6, s. 144)
  165. ↑ PuPan rekisteröintejä PRH. Viitattu 6.12.2014.
  166. ↑ Uutis-Kukko nro 14/9.4.1987
  167. ↑ KP-48:n rekisteröinti PRH. Viitattu 5.12.2014.
  168. ↑ a b Hyvärinen s. 36-38
  169. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Meri, Heikki – Suomalainen, Ilkka: Jalkapallokirja 1979, s. 107. Suomen Palloliitto, 1979.
  170. ↑ KuKin rekisteröinti PRH. Viitattu 5.12.2014.
  171. ↑ a b KuKi:n historia kurkimaenkisa.com. Viitattu 21.7.2014.
  172. ↑ EKIn rekisteröinti PRH. Viitattu 5.12.2014.
  173. ↑ E-KI:n historia etelakuopionilves.fi. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 19.7.2014.
  174. ↑ RiU:n rekisteröiminen PRH. Viitattu 4.12.2014.
  175. ↑ FC Tarzanin rekisteröinti PRH. Viitattu 6.12.2014.
  176. ↑ Seurasivun etusivu fc tarzan. Viitattu 19.7.2014.
  177. ↑ Uutis-Kukko 15/25.4.1985
  178. ↑ Viikko Savo 34/17.8.2005, FC Tarzanin 30 vuotisjuhlaliite
  179. ↑ PäiPa rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  180. ↑ Jalkapallokirjat 1973 ja 1974
  181. ↑ Club BCS:nrekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  182. ↑ a b Viikko-Savo nro 17/27.4.1988
  183. ↑ KuPK:n rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  184. ↑ Uutis-Kukko nro 22/16.6.1983
  185. ↑ a b Kingsin tarina loppui Savon Sanomat. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 14.7.2014.
  186. ↑ Kings SC:n rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  187. ↑ Kupsilainen 6/1987 (syyskuu). KuPS:n ja KuPS-Volleyn tiedotuslehti.
  188. ↑ Kings Kuopion rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  189. ↑ JeSP PK:n rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  190. ↑ Uutis-Kukko nro 15/24.4.1986
  191. ↑ VeVe yhd. rekisteriin PRH. Viitattu 3.12.2014.
  192. ↑ a b c SPL:n Itä-Suomen piirin toimisto, arkisto 21.11.2014. Kuopio.
  193. ↑ Royal FC:n rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  194. ↑ Zulimanien rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  195. ↑ a b Zulimanit historia 1991-2002 Zulimanit. Viitattu 12.8.2014. [vanhentunut linkki]
  196. ↑ Lahtinen, Esko S – Malmberg, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1992, s. 43. Suomen Palloliitto, 1992. ISSN 0787-7188.
  197. ↑ FC Kuopion rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  198. ↑ FC Eaglesin rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  199. ↑ AC Dynamon rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  200. ↑ Seuran esittely mprkuopio.net. Arkistoitu 22.8.2014. Viitattu 21.7.2014.
  201. ↑ MPR:n rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  202. ↑ Atlaksen rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  203. ↑ Seurasivun etusivu acbarca.net. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 19.7.2014.
  204. ↑ AC BARCAn rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  205. ↑ BARCAN luopuminen sarjasta SPL Itä-Suomi (31.3.-14). Arkistoitu 9.4.2014. Viitattu 19.7.2014.
  206. ↑ KuFun rekisteröinti 1997 PRH. Viitattu 6.12.2014.
  207. ↑ KuFu:n seurahistoria SC KuFu. Arkistoitu 10.12.2014. Viitattu 6.12.2014.
  208. ↑ Soininen, Heidi – Malmberg, Pia – Myllyoja, Pami – Rautio, Kirsi: Jalkapallokirja 2001, s. 523. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2001. ISSN 0787-7188.
  209. ↑ Koparit rekisteriin yhdistysrekisteri.prh.fi. Viitattu 21.7.2014.
  210. ↑ Savon Sanomat 5.1.2002
  211. ↑ Savon Sanomat 18.1.2002
  212. ↑ FC Areena yhd. rekisterissä PRH. Viitattu 3.12.2014.
  213. ↑ Savon Sanomat 7.10.2006 s. 19
  214. ↑ Savon Sanomat 27.10.2003
  215. ↑ KuPS Akatemia rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  216. ↑ Savon Sanomat 11.10.2006, s. 25
  217. ↑ KuPS Talentit rekisteröinti PRH. Viitattu 4.7.2016.
  218. ↑ Jalkapallokirjat 2005 - 08
  219. ↑ Savon Sanomat 12.7.2005 s. 16
  220. ↑ SawU:n rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  221. ↑ FCUK:n rekisteröinti PRH. Viitattu 3.12.2014.
  222. ↑ KJK rekisteröinti PRH. Viitattu 3.12.2014.
  223. ↑ Seuran esittely KJK. Arkistoitu 11.8.2014. Viitattu 19.7.2014.
  224. ↑ AS KaWe:n rekisteröinti PRH. Viitattu 3.12.2014.
  225. ↑ ZSKA:n rekisteröinti PRH. Viitattu 3.12.2014.
  226. ↑ ZSKA esittely zska. Viitattu 20.7.2014.
  227. ↑ Kar-Te:n taustatiedot karte.nettisivu.org. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 21.7.2014.
  228. ↑ KarTe:n rekisteröinti PRH. Viitattu 20.9.2015.
  229. ↑ KarTe eroaa SPL:sta Itä-Suomen piiri (4.5.-15). Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 20.9.2015.
  230. ↑ Koponen, Pauli: Real Madrid vastaan Nilsiän Pallo-Haukat, NP-H:n kuusi vuosikymentä, s. 13. NP-H, 2014. ISBN 978-952-93-4518-2.
  231. ↑ Jalkapallokirjat 1974-2000
  232. ↑ Savon Sanomat5.5. 2021s. A21
  233. ↑ Savon Sanomat 1.7. 2019 s. A12
  234. ↑ SPL:n toimintakertomukset 1936 - 1965
  235. ↑ Jalkapallokirjat 1967 – 2014. Julkaisija Suomen Palloliitto
  236. ↑ Karjalainen, sarjataulukot s. 166-183
  237. ↑ Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  238. ↑ Seurat SPL. Viitattu 5.11.2021.
  239. ↑ Lahtinen, Esko S. – Lahti, Markku – Meri, Heikki – Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 142. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  240. ↑ Savon Sanomat 1.12.2000, s. 26
  241. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2006 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  242. ↑ Savon Sanomat 21.10.2007, s. B26 (ykkönen lopputaulukko), SS 14.10.2007, s. B25 (kakkonen lopputaulukko), SS 23.9.2007, s. B23 (kolmonen lopputaulukko), SS 24.9.2007, s. B20 (nelonen lopputaulukko), SS 12.9.2007, s. A6 (AC Barca 5:ssa), SS 23.9.2007, s. B23 (vitonen loppusarjan taulukko)
  243. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2007 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  244. ↑ Savon Sanomat 27.10.2008, s B29. (Jalkapalloliigan taulukko), SS 12.10.2008, s. B21 (kakkonen lopputaulukko), SS 22.9.2008, s. B21 (kolmonen lopputaulukko), SS 21.9.2008, s. B21 (nelonen lopputaulukko), SS 12.9.2007, s. A6 (AC Barca 5:ssa), SS 31.8.2008, s. B26 (vitonen lohko B taulukko)
  245. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2008 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  246. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2009 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  247. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2010 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  248. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2011 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  249. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2012 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  250. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2013 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  251. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2014 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 29.10.2014.
  252. ↑ Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2015 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 28.9.2015.
  253. ↑ Helsingin Sanomat 24.10.2016 s. A31
  254. ↑ a b Savon Sanomat 2.10.2016 s. A20
  255. ↑ Savon Sanomat 18.9.2016 s. A19
  256. ↑ Savon Sanomat 12.9.2016 s. A18
  257. ↑ Jalkapallokirja2018 s. 270
  258. ↑ Jalkapallokirja2018 s. 332
  259. ↑ Savon Sanomat 24.9.2017 s. A19
  260. ↑ 2017 jalkapallo Itä-Suomi Kolmonen SPL Itä-Suomen piiri. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 21.2.2018.
  261. ↑ Savon Sanomat 18.9.2017 s. A18
  262. ↑ 2017 jalkapallo Itä-Suomi Nelonen SPL Itä-Suomen piiri. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 21.2.2018.
  263. ↑ Savon Sanomat 20.8.2017 s. A19
  264. ↑ 2017 jalkapallo Itä-Suomi Viitonen SPL Itä-Suomen piiri. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 21.2.2018.
  265. ↑ Jalkapallokirja2019 s. 276
  266. ↑ Jalkapallokirja2018 s. 339
  267. ↑ Savon Sanomat 23.9.2018 s. A20
  268. ↑ Savon Sanomat 24.9.2018 s. A18
  269. ↑ Savon Sanomat 26.8.2018 s. A21
  270. ↑ Savon Sanomat 20.10.2019 s. A21
  271. ↑ Savon Sanomat 27.10.2019 s. A17
  272. ↑ Savon Sanomat 6.10.2019 s. A21
  273. ↑ Savon Sanomat 28.9.2019 s. A25
  274. ↑ Savon Sanomat 2.9.2019 s. A22
  275. ↑ Jalkapallo valtakunnallinen 2020 sarjat Veikkausliiga ja Kakkonen SPL. Arkistoitu 25.1.2021. Viitattu 24.2.2021.
  276. ↑ Jalkapallo Itäinen 2020 sarjat Kolmonen, Nelonen ja Vitonen SPL Itäinen alue. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 24.2.2021.
  277. ↑ Helsingin Sanomat 1.11.2021 s. A31
  278. ↑ Savon Sanomat 24.10.2021 s. A24
  279. ↑ Savon Sanomat 16.10.2021 s. A25
  280. ↑ Savon Sanomat 4.10.2021 s. A22
  281. ↑ Savon Sanomat 19.9.2021 s. A22 ja 16.8.2021 s. A18
  282. ↑ NP-H luopuminen pitajalainen.fi. Viitattu 6.11.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopion_jalkapallo&oldid=22324731”