Kuopion Työnkulma

Kuopion Työnkulma oli Kuopion Vahtivuoressa sijainnut työväentalo, josta käytettiin myös nimeä Rupla. Talolla on sanottu olleen rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa, ja Museovirasto suositti sen suojelemista asemakaavassa vuonna 2013. Kuopion kaupunginhallitus päätti kuitenkin sallia Työnkulman purkamisen. Purkamisesta kiisteltiin vuosia, kunnes rakennus purettiin vuonna 2022.

Kuopion Työnkulma, Rupla
Osoite	Maaherrankatu 25
Sijainti	Kuopio, Vahtivuori
Koordinaatit	62.89397°N, 27.68750°E
Valmistumisvuosi	1957
Purkuvuosi	2022
Suunnittelija	Kaj Michael
Rakennuttaja	Kuopion toimitilayhdistys ry
Omistaja	YIT Oyj
Runkorakenne	betoni
Julkisivumateriaali	alumiini
Kerrosluku	3
Kerrosala	2097 neliömetriä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Työnkulma, kuva Kansan Arkisto.

Työnkulma, kuvaaja Jänis, kuva Kansan Arkisto.

Historiaa

Työnkulman taustalla oli Kuopion toimitaloyhdistys ry, jonka jäseninä oli pienempiä yhdistyksiä, kuten vasemmistolaisia puolueita, ammattiyhdistyksiä ja urheiluseuroja. Isoimpia jäseniä olivat SKDL:n ja SKP:n Kuopion osastot. Kuopion toimitilayhdistys ry etsi 1950-luvulla tonttia keskustasta, mutta sellaista ei haluttu heille myydä. Lopulta tontti löytyi halvalla syrjästä suon laidalta, Maaherrankadun ja Tulliportinkadun kulmasta. Talon suunnitteli arkkitehti Kaj Michael, joka on suunnitellut useita rakennuksia Kuopioon ja muualle Pohjois-Savoon. Talo rakennettiin pääosin talkoilla, joihin osallistui väkeä myös maaseudulta: työväenyhdistyksen paikallisjaostoja ja urheiluseuroja. Talolliset lahjoittivat lisäksi mailtaan puuta. Työnkulma-niminen talo valmistui vuonna 1957.

Rupla-lempinimen talolle keksi Kaj Michael. Talon nimi oli ollut piirustuksista asti Työnkulma, mutta sille haluttiin myös ns. käyttönimi, josta järjestettiin nimikilpailu. Michael sai työstään ja nimikilpailun voitostaan palkinnoksi kuukauden matkan Neuvostoliittoon.

Melko pian taloa perustamassa olleet järjestöt alkoivat siirtää toimintansa muualle muun muassa tilantarpeen kasvun vuoksi. 1980-luvulla rakennuksen ylläpito vaikeutui, ja talolta tulevia tuloja käytettiin usein muuhun kuin sen ylläpitoon. Korjauksia tehtiin vain pakon edessä. 1990-luvun alussa kulttuuriministeriöltä saatiin 500 000 markkaa salitekniikan parantamiseen, ja remontin yhteydessä saliin rakennettiin katsomo. Samalla vuosikymmenellä korjaussuunnitelmia tehtiin paljon. Kellarikerrokseen myös rakennettiin teatteri/musiikkitila aloitteleville tekijöille, mutta se ei läpäissyt rakennustarkastusta muun muassa ilmanvaihdon osalta. Laman myötä välttämättömiä korjauksia ei saatu tehtyä, ja talon käyttö hiipui väistämättä. 2000-luvun alussa rakennus oli pakko myydä, sillä Kuopion kaupunki ei halunnut sen ylläpitäjäksi. Omistajaksi tuli Kuopion Rupla Oy, mutta sekään eivät pystynyt pitämään taloa yllä kuin muutaman vuoden. Työnkulma myytiin Lemminkäinen Oyj:lle (nykyisin osana YIT-konsernia) vuonna 2009.

Rakennus

Työnkulma oli pääosin teräsbetonirunkoinen, tyypillisen 1950-luvun liiketalon mallinen rakennus. Rakennuksessa oli kolme kerrosta ja kellari; korkean juhlasalin kohdalla kerroksia oli vain kaksi. Talossa oli kokous-, toimisto- ja liiketilaa sekä talonmiehen asunto, ja sen pinta-ala oli 2 097 neliömetriä. Rakennuksen seinissä oli alumiinipinnoitus, joka oli sen valmistuessa uutta tekniikkaa, mutta yleistyi nopeasti 1950-luvun lopulla. Maaherrankadun varteen sijoittui liiketiloja ja rakennuksen pääsisäänkäynti aulatiloineen. Toisessa kerroksessa oli juhlasali ja siihen liittyvä lämpiötila/ravintolatila, kolmannessa taas toimistotilaa, pieni luentosali ja juhlasalin parvi.

Toimintaa työväentalolla

Valmistumisen jälkeen rakennuksessa toimi piirustusten mukaan SKDL:n ja SKP:n paikalliset toimistot, Kansan Sanan kirjapaino, baari ja juhlasali aulatiloineen. Tiloissa pidettiin myös ahkerasti eri ammattiliittojen paikallisosastojen kokouksia, myyjäisiä ja tanssiaisia, ja Kuopion toimitilayhdistyksen eri jäsenyhdistykset järjestivät talolla omia tilaisuuksiaan ja juhlia. Työnkulma oli alkuvaiheessaan tärkeä keikka- ja tanssipaikka läpi aatteellisten taustojen. Siellä esiintyi talon omistavien yhdistysten kontaktien kautta muun muassa neuvostoblokin muusikkoja ja suomalaisia sen ajan huippunimiä. Vuonna 1983 Työnkulmassa pidettiin Juho Rissas -maalausleiri, jolle kokoontui osallistujia sosialistisista maista. Osallistujat maalasivat rakennuksen seinille kuvia kotiseuduistaan, itsestään jne. Myöhemmin maalaukset peitettiin punaisella maalilla. Talolla järjestettiin myöhemmin myös seniorien päivätansseja, jotka olivat hyvin suosittuja. Vuoden 2012 lopusta lähtien rakennus oli kokonaan tyhjillään.

Purkukiista

Samana vuonna, kun rakennus jäi tyhjäksi, tontille valmisteltiin asemakaava, joka salli rakennuksen purkamisen ja korvaamisen asuinrakennuksella. Jo vuonna 2011 oli tehty rakennushistoriallinen selvitys, jonka mukaan rakennuksen arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot eivät edellyttäneet sen suojelemista. Vuonna 2012 arkkitehti ja seurantalojen asiantuntija Leni Pakkala totesi selvityksestä antamassaan kannanotossa, että Työnkulma oli kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka teki harvinaiseksi se, että harvat näin suuret talot on rakennettu talkoilla. Kaupunkirakenteessa sijaitsevia isoja työväentaloja ei ole montaa, ja sodan jälkeen rakennetuista Työnkulma kuului Pakkalan arvion mukaan kahden arvokkaimman joukkoon.

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo arvioi asemakaavasta antamassaan lausunnossa, että rakennuksen suunnittelu edusti arkkitehdin hyvää osaamista ja asiakkaan tarpeisiin paneutumista. Rakennus oli myös pitkälti säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. ELY-keskus puolsi Työnkulman säilyttämistä, mutta totesi myös, että rakennuksen vaatima peruskorjaus muuttaisi ja poistaisi rakennuksen kulttuurihistoriallisia ja säilytettäviä arvoja. Vuonna 2012 Historiapalvelut Pelli julkaisi kulttuurihistoriallisen selvityksen, jonka mukaan Työnkulma edusti oman aikakautensa rakentamista ja oli Kaj Michaelin tuotannossa myös ainutlaatuinen.

Vuonna 2013 Museovirasto esitti Työnkulman suojelua. Museovirasto katsoi, että kaupunkirakenteessa sijaitsevana, sotien jälkeen rakennettuna seurantalona Työnkulman merkitys oli valtakunnallinen. Purkamisen salliva asemakaava tuli kuitenkin voimaan. Vuonna 2014 SKP:n Kuopion osasto valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen asemakaavapäätöksen, ja kaupunginhallitus valitti tästä puolestaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 2015, että koska asiantuntijoiden arviot Työnkulman arvosta olivat ristiriitaisia, oli asiasta tehtävä perusteellinen selvitys. KHO edellytti, että Työnkulman kulttuurihistoriallisia arvoja tuli verrata suhteessa muihin työväentaloihin ja Kuopion kaupungin uudempaan rakennuskantaan. Lemminkäinen Talo Oy (nykyään YIT), joka omisti rakennuksen ja tontin, tilasi vuonna 2016 selvityksen arkkitehtitoimisto Arkbyroolta.

Selvityksessä Työnkulmaa tarkasteltiin eri näkökulmista, joilla sen suojelua oli perusteltu. Rakennusta tarkasteltiin ensinnäkin osana Kuopion keskustan sodanjälkeistä arkkitehtuuria sekä Kaj Michaelin tuotantoa. Toisena näkökulmana oli talon kulttuurihistoriallinen konteksti, ja kolmantena tarkasteltiin Työnkulman paikallishistoriallista merkitystä, vaiheita ja käyttöä. Selvitys totesi, että Työnkulma ei ollut millään edellä mainituista mittareista tarkasteltuna ainutlaatuinen tai erityisen arvokas. Mikäli rakennus kunnostettaisiin, arkkitehtuurin, tyylin ja rakentamistavan alkuperäisyys myös kärsisi suurella todennäköisyydellä, suojelun perusteeksi nostetut arvot katoaisivat, ja korjaustoimenpiteet olisivat mittavia ja kalliita.

Asemakaava, joka salli purkamisen, vahvistettiin marraskuussa 2019. Muun muassa koronapandemia hidasti purkusuunnitelmien toimeenpanoa, mutta keväällä 2022 purkutyöt alkoivat. Rakennuksen ja tontin omistava YIT aikoo rakentaa tontille 33 asunnon kerrostalon.