Kuninkaankiven nimellä kutsuttuja siirtolohkareita löytyy Suomesta useilta paikkakunnilta. Kivet liittyvät usein Ruotsin kuninkaan käyntiin paikalla tai ne ovat vanhoja rajakiviä.

Kuninkaiden käyntejäMuokkaa

Valkealassa Vuohijärvelle vievän tien varrella sijaitsevan Kuninkaankiven luona kerrotaan Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n seuranneen vuonna 1790 Valkealan kirkonkylän lähiympäristössä käytyä taistelua Kustaa III:n sodan aikana.[1]

Himangan Rautilan kylässä sijaitsevan Kuninkaankiven luona kerrotaan Ruotsin kuninkaan Adolf Fredrikin pysähtyneen vuonna 1752 Suomen-matkallaan. [2]

Soinin Kuninkaankiven luona kerrotaan metsästysretkellä olleen Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan pysähtyneen kivellä levähtämään ja juomaan läheisestä lähteestä vettä. Kivi on voinut saada nimensä myös satakuntalaisesta Karkun pitäjän Kuningas-nimisestä talosta jolla olisi ollut alueella eräomistus tai siksi että kivi on aikoinaan ollut Ruotsin kuninkaan asettama maakuntien välinen rajamerkki.[3][4]

RajamerkkejäMuokkaa

Utsjoella Tenojoen rannassa sijaitsee kolme Kuninkaankiveksi kutsuttua vanhaa rajamerkkiä. Nämä kivet ovat vuonna 1751 solmitun Tanska-Norjan ja Ruotsin välisen Strömstadin rajasopimuksen mukaisia rajakiviä joista on yksi Ylä-Tenolla Inarijoen ja Karasjoen yhtymäkohdassa Kuninkaanmutkassa ja kaksi Kivikosken ja Vetsikon rannalla lähellä Utsjoen kirkonkylää. Kiviin on hakattu Ruotsin kuninkaan Adolf Fredrikin kruunumonogrammi ja vuosiluku 1766.[5][6]

MuistomerkkejäMuokkaa

Pääartikkeli: Kuninkaankivet (Somero)

Hämeen Härkätien (yhdystie 2810, yhdystie 2802) varrelle Somerolla pystytti Somero-seura vuonna 1963 seitsemän Kuninkaankiviksi kutsuttua muistokiveä Ruotsin kunikaittein, Venäjän keisarien ja muiden merkkihenkilöiden käyntien ja yöpymisten muistoksi.[7][8]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa