Avaa päävalikko

Kultakuusi (Picea abies f. aurea) on metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusien versojen kärjet ovat vaaleankeltaisia tai kullankeltaisia. Keltaiset kärjet vihertyvät jo kesään mennessä, mutta joissain keltakuusissa keltaisuus näkyy vielä syksyn jälkeen talvellakin. Kultakuusen uusien versojen keltainen väri johtuu viherhiukkasten rakenteesta. Toinen samankaltainen viherhiukkasista johtuva erikoisen värinen kuusi on purppurakuusi (punakuusi) (Picea abies f. cruenta), joka on luonnossa kultakuustakin harvinaisempi.

Kultakuusi
Kultakuusen uudet versot ovat voimakkaan keltaiset keväällä.
Kultakuusen uudet versot ovat voimakkaan keltaiset keväällä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Kuuset Picea
Laji: Metsäkuusi abies
Muoto: aurea
Kolmiosainen nimi

Picea abies f. aurea.
(Carrière) Rehder

LevinneisyysalueMuokkaa

Kultakuusia tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa. Kultakuusen kantoja ovat muun muassa 'Iitin kultakuusi' ja 'Kesälahden kultakuusi' (Meilahden arboretum, Lauri Nurmikari). Kultakuusesta on myös viljelylajikkeita, kuten 'Kulta-Lumikki', 'Kulta-Päivikki' ja 'Kulta-Talvikki'. Kellertävän värinsä talvellakin säilyttäviä kultakuusia on muun muassa Kihniön Ratikylässä. Muualla kultakuusia on mm. Imatralla Stora-Enson palstalla ja Kuhmoisissa. Kultakuusia kasvaa harvassa Pohjois-Suomeen saakka ainakin Oulun seudulle saakka, jossa on merellinen ja leuto ilmasto, mikä vastaa eteläisempää kasvillisuusvyöhykettä.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.