Avaa päävalikko

Krottilanlahti on Turun Ruissalossa sijaitseva 26,4 hehtaarin luonnonsuojelualue ja merenlahti. Lahti on suojainen, lievästi umpeenkasvanut ruovikko- ja vesilinnuston lisääntymisalue. Se on yksi Ruissalon seitsemästä erillisestä alueesta, jotka kuuluvat 95 hehtaarin kokoiseen Natura 2000 Ruissalon lintulahdet ja -rannat -luonnonsuojelualuekokonaisuuteen.[1] Krottilahden vesilinnusto on Ruissalon monipuolisin.[2] Krottilanlahti sijaitsee Ruissalon läntisen osan eteläisellä rannalla.[3]

Krottilanlahti on aikaisemmin ollut hyvä lintujen pesintälahti, mutta umpeenkasvun ja luultavasti myös runsaan minkki-, supikoira- ja variskannan takia sen lajisto on merkittävästi köyhtynyt.[4] Myös sen rantakasvillisuus on muuttunut, kun merenrantaniityt ovat kasvaneet umpeen ruovikon vallatessa elintilaa. Lahdensuun ohitse kulkeva laivaväylä Turun satamaan on aiheuttanut merenpohjan ja ranta-alueiden eroosiota, etenkin alusten koon kasvettua. Lisäksi lahden ranta-alueella toimii venevalkama.[5]

Alueella on tarkoitus pyydystää pienpetoja loukuilla, jotta lintuihin ja niiden muniin kohdistuva saalistuspaine pienenisi. Lisäksi lahdelta poistetaan rantaruovikkoa ja raivataan umpeenkasvaneita rantaniittyjä.[4] Lahden rannoilta onkin kerätty koneellisesti järviruokoa.[6] Lisäksi lahden rantaniityllä laiduntaa ylämaankarjaa.[7] Lahden länsirannalla on lintutorni sekä golf-kenttä. Lahtea vastapäätä sijaitsee Iso-Pukin saari.[3]

Lahdella on tehty poikasnuottauksia vuosina 1988 ja 2006. Vuoden 2006 nuottauksissa saatiin 11 kalalajia: kolmipiikki, kymmenpiikki, ahven, hietatokko, kiiski, kuha, kuore, lahna, pasuri, salakka ja särki. Mitattavia kaloja oli yhteensä 791 kappaletta ja kokonaissaalis noin 2 500 yksilöä. Runsaslukuisimmat lajit olivat ahven noin 20 %, salakka 17 %, särki 16 % ja hietatokko 13 %.[8]

Vuonna 2006 Krottilanlahdella suoritettiin kahdella tarkkailupisteellä pohjaeläintutkimus, jossa löytyi yhteensä 11 pohjaeläinlajia tai -lajiryhmää. Lajistoa löydettiin niukasti, ja monet pehmeiden pohjien eläimet puuttuivat. Yksilömäärältään eniten oli Itämeren pehmeillä pohjilla tyypillinen liejusimpukka ja surviassääsken toukat. Äyriäisistä löydettiin matalille pehmeille pohjille tyypillinen liejukatka, mutta niiden osuus oli kuitenkin pieni. Biomassaltaan suurimman osan muodostivat liejusimpukoiden ohella monisukasmadot. Näistä suuri osuus oli etenkin merisukasjalkaisia, joka on tyypillinen eläin Krottilanlahden tyyppisillä alueilla.[5]

Krottilanlahti on naturatyypiltään laaja matala lahti (1160). Sen pohjukassa on merenrantaniittyä (1630) ja välittömässä läheisyydessä sijaitsee jalopuumetsää (9020), maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaista metsää (9030) ja silikaattikallioita (8220).[9]

LähteetMuokkaa

  1. Turun Ruissalon suojelualueet toteutettu - hoito ja kunnostus vuosien työ 8.1.2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.4.2010.
  2. Savonen, Kimmo: Lounais-Suomen urbaanien Natura 2000 -alueiden hoito (pdf) 2007. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Viitattu 2.4.2010.
  3. a b Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 2.4.2010.
  4. a b Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000 alueet: Ruissalo Turun kaupunki. Viitattu 2.4.2010.
  5. a b Krottilanlahden pohjaeläintutkimus 2006 (pdf) 2006. Turun kaupunki. Viitattu 2.4.2010.
  6. Ruovikoiden korjuu Etelä-Suomessa alkaa 14.3.2006. Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 2.4.2010.
  7. Ylämaan karjaa Ruissaloon 27.5.2004. Turun Sanomat. Viitattu 2.4.2010.
  8. Ylönen, Olli: Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006 (pdf) 2006. Turun kaupunki. Viitattu 2.4.2010.
  9. Luontodirektiivin luontotyypit (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 2.4.2010.