Tämä artikkeli liittyy tietotekniikkaan. Kemiallista prosessia käsittelee artikkeli Krakkaus (kemia).

Krakkeri tai kräkkeri (sitaattilaina englannin kielen sanasta cracker) on henkilö, joka murtautuu tietojärjestelmään ilman järjestelmästä vastaavan tahon lupaa. Myös tietokoneohjelmien kopiosuojausten murtajaa kutsutaan krakkeriksi. Sanaa hakkeri käytetään usein mediassa sanan krakkeri tilalla.

Tietojärjestelmään murtautumisessa vaaditaan joko syvällistä tietokoneohjelmien ja -ohjelmoinnin tuntemusta, kohdejärjestelmän käyttäjien varomattomuuden hyödyntämistä (social engineering) tai toisten kirjoittamia murtautumista avustavia ohjelmia. Myös henkilöä, joka esimerkiksi arvaa liian helpon salasanan ja täten pääsee järjestelmään, kutsutaan krakkeriksi.

Krakkeri on hieman horjuva sana, kuten hakkerikin, ja nopeasti muuttavassa ATK-slangissa mahdolliset viralliset suositukset eivät yleensä vastaa käytäntöä. Usein krakkerin määritelmään sisällytetään myös se, että henkilön on oltava hakkeri – siis jonkun toisen tekemän murtautumisohjelman käyttö ei tekisi käyttäjästään krakkeria. Kuitenkin on helpompi ajatella niinkenen mukaan?, että krakkeri tarkoittaa yksinkertaisesti murtautujaa riippumatta tekotavasta.lähde?

Ohjelmistokopiointi KiinassaMuokkaa

Kiinassa muun muassa Microsoft on halunnut puuttua maassa rehottavaan ohjelmistokopiointiin. Joulukuussa 2008 kiinni jäi Hong Lei, joka mursi Windows XP -käyttöjärjestelmän ja teki siitä oman Tomato Garden Window XP -kloonin, jota hän jakeli maksutta. Hänet tuomittiin Sun Xianshengin kanssa kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Lisäksi Lei sai sakkoja noin 103 000 euron arvosta.[1][2]

Kuuluisia krakkereita ja krakkeriryhmiäMuokkaa

TCBMuokkaa

Tunnetuin suomalainen krakkeri lienee TCB-nimimerkkiä käyttänyt jyväskyläläinen ohjelmistosuunnittelija, joka murtautui syksyn 1997 ja kevään 1998 välillä kaikkiaan noin 130 yrityksen ja yhteisön tiedostoihin ja asenteli takaportteja. Murtojen kohteiksi joutuivat monet suomalaiset korkeakoulut, Nokia, Sonera sekä Yleisradio. Lisäksi hän pystyi lukemaan muun muassa kulttuuriministeri Claes Anderssonin ja opetusministeri Olli-Pekka Heinosen henkilökohtaisia sähköposteja.[3] Hän perusteli tekojaan uteliaisuudella tutkia kohteiden tietoturvaa.

Helmikuussa 2001 Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi hänet viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luvattomasta käytöstä, tietomurrosta ja tietomurron yrityksestä, johon liittyi kaksi törkeää viestintäsalaisuuden loukkausta. Syytteet törkeästä luvattomasta käytöstä ja vahingonteosta hylättiin. Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi hänet tuomittiin maksamaan vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja asianomistajille noin 450 000 markkaa. Hakkeri oli käräjäoikeuden tuomion aikaan 25-vuotias.[4]

Sekä syyttäjä että tuomittu valittivat ratkaisusta Vaasan hovioikeuteen.[5] Hovioikeus piti rikoksia yhtenä kokonaisuutena ja tuomitsi hakkerin kesäkuussa 2002 tietojärjestelmien törkeästä luvattomasta käytöstä seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa