Avaa päävalikko

Kraaseli (Oulunsalo)

sari Oulun Salonpäässä
Kraaseli
Sijainti
Pinta-ala
0,12 km²
Väestö
Asukasluku
asumaton

Kraaseli on saari Oulun kaupungissa Perämerellä. Se sijaitsee länteen Kempeleenlahden suulta Varjakan ja Varjakansaaren pohjoispuolella. Muut läheiset saaret ovat Pikku-Kraaseli pohjoisessa, Kolmenkoivunkari lännessä sekä Pöllönkari ja Koivukari etelässä. Kraaselin länsikärki päättyy karikkojen ja luotojen muodostamaan ketjuun, Parmiineihin. Saarta ympäröivä vesialue syvenee muutaman sadan metrin matkalla noin 7–9 metrin syvyiseksi.

Kraaseli sekä Parmiinit ovat suojelualuetta.[1]

Saaren avoin rantavyöhyke on kapea, joskin länsiosassa on laajahko järviruovikkoalue, lisäksi saaren ja Parmiinien välisellä kannaksella kasvaa luhtakastikka- ja tupassaraniittyä. Itäranta on hiekkapohjainen mutta ruovikkoinen, pohjois- ja etelärannat ovat kivikkopohjaista luhtakastikka–suolavihviläniittyä. Kaakkoinen niemenkäri on hietikkoinen. Saaren pohjoispää on melko korkeaa ja kivikkoista, ja viettää jyrkästi mereen.[2]

Suurin osa saaresta on koivikkoa. Eteläisessä osassa koivumetsät ovat karua ja kivikkopohjaista, pohjoisessa enemmän lehtomaisia tai karumpia. Myös katajaa kasvaa runsaasti. Kenttäkerroksen kasveista paikoin vallitseva on metsäalvejuuri. Saaren pohjoisosien korkeimmilla kohdilla esiintyy kangasmetsälajeja sekä haapaa. Metsiä reunustaa kapea, muutaman metrin levyinen kiiltopaju- ja harmaaleppäpensaikko. Saaren etelä- ja pohjoisosaa erottaa toisistaan noin sadan metrin levyinen kosteikko, jossa kasvaa ruohoa ja heinää. Kosteikon itälaidalla on saaren kaakkoiskärjestä alkava ympäristöään korkeampi hiekkapohjainen kannas, jolla kasvaa pihlajaa.[2]

Saaren lehtimetsissä kasvilajisto on kohtalaisen vaatimaton, ja muodostuu lähinnä Perämeren saarten tavanomaisesta lajistosta. Lajistoon kuuluvat heinistä ja ruohoista mesiangervo, puna-ailakki, tesma, karhunputki, oravanmarja, lehtonurmikka, lillukka ja lehtovirmajuuri. Pensaista saarella tavataan punaherukkaa ja vadelmaa. Katajakedoissa esiintyy tuoksusimaketta, ahomansikkaa sekä aho-orvokkia. Katajan ja metsäavejuuren runsaus viittaa siihen, että saarta on joskus saatettu käyttää laitumena.[2]

Asumaton saari on ollut omatoimisessa virkistyskäytössä. Saaren eteläkärjessä on jäänteitä kalakellarista tai vastaavasta rakennuksesta,[2] koillisrannalla on laavu.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Peruskartta 1:16 000 (kohdepiste Kraaselin saaressa) Kansalaisen Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2011.
  2. a b c d Hannele Heikkilä, Maarit Vainio, Raija Heino: Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 2 (pdf) (2.1. Kraaseli, s. 4–6) Oulu: Oulun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, Ympäristöinstituutti. Viitattu 23.1.2010.