Kouluvalinta
Kouluvalinta tarkoittaa koulun valitsemista oppilaalle. Suomessa kouluvalinnalla tarkoitetaan yleensä oppilaan vanhempien pyrkimystä sijoittaa lapsensa muualle kuin oppilaaksiottoalueen kouluun. Ulkomailla kouluvalinta tehdään usein julkisen ja yksityisen koulun välillä.[1]
Suomessa perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulun, johon oppilaalla on oikeus päästä. Tätä koulua kutsutaan lähikouluksi. Kaikki perheet voivat kuitenkin yrittää hakea lapselleen paikkaa johonkin toiseenkin perusopetusta antavaan kouluun. Jotkut vanhemmat hakevatkin lapselleen koulupaikkaa oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta.[2] Jotkut vanhemmat hakevat lapsilleen paikkaa tiettyihin aineisiin keskittyville painotetuille luokille. Tässä voi olla kyse lapsen lahjakkuuden mukaisesta kouluvalinnasta, tai huonoksi ja rauhattomaksi koetun lähikoulun välttelystä.[3] Aiempaa vapaampi kouluvalinta tuli Suomessa mahdolliseksi 1990-luvulla etenkin suurimmissa kaupungeissa, kun painotetun opetuksen luokkia ja erityistehtäväkouluja lisättiin.[1]
Jotkin perheet ovat valinneet asuinpaikkansa sen perusteella, millaiseen kouluun lapsi muuton seurauksena pääsee.[2]
Suomessa on 2000-luvulla käyty keskustelua siitä, mitä vapaasta kouluvalinnasta seuraa Helsingissä ja muualla maassa. Yhtäältä on puolustettu vanhempien oikeutta valita lapselleen mahdollisimman hyvä koulu. Toisaalta on esitetty, että koulun valinta etenkin huonosti suomea osaavien oppilaiden määrän perusteella lisää koulujen haitallista eriytymistä.[4] Toisaalta talousteorian mukaan vapaa kouluvalinta voi hillitä alueellista eriytymistä, kun hyvätuloiset vanhemmat saavat valita lapselleen hyvän koulun joutumatta muuttamaan toiselle alueelle.[1]
Ruotsissa on käytössä vapaa kouluvalinta, ja valittavana on sekä kunnallisia että yksityisiä kouluja. Kunta ottaa huomioon oppilaspaikkaa hakevan perheen toiveet sekä läheisyysperiaatteen, mutta lapsi ei ole automaattisesti oikeutettu oppilaspaikkaan jossain tietyssä koulussa. Yksityiskoulut vastaavat oppilasvalinnoistaan itse omien valintamenettelyjensä mukaisesti.[5] Ruotsin järjestelmä on johtanut opetusministeri Li Anderssonin mukaan yksityiskoulujen määrän kasvuun ja koulujen eriytymiseen.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Mika Kortelainen & Isa Kuosmanen: Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä 11.12.2014. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ a b Minna-Marika Lindström: Kouluvalinta ei uhkaa koulutuksen tasa-arvoa 20.2.2019. Sivistysliitto. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ Sami Takala: Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa Helsingin Sanomat. 16.2.2023. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ a b Roosa Welling: Riikka Purra ja Li Andersson ottivat A-studiossa yhteen koulushoppailusta Helsingin Sanomat. 21.2.2023. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ Perusopetus Ruotsissa Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Viitattu 22.2.2023.