Kotiliesi
Kotiliesi on Otavamedian julkaisema 27 kertaa vuodessa ilmestyvä suomalainen naistenlehti.
| Kotiliesi | |
|---|---|
 |
|
 Kotilieden kansikuva vuodelta 1924 |
|
| Lehtityyppi | aikakauslehti |
| Aihealue | Ruoka, juhlat, koti, perhe, käsityöt, kolumnit |
| Kustantaja | Otavamedia |
| Julkaisija | Otavamedia |
| ISSN | ISSN 0023-4281 |
| Levikki | 98 769 (2014)[1] |
| Perustettu | 1922 |
| Päätoimittaja | Saija Hakoniemi[2] |
| Sitoutuneisuus | sitoutumaton |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | 230 mm × 297 mm |
| Ilmestymistiheys | 27 numeroa vuodessa |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| www.kotiliesi.fi | |
Lehden sisältö käsittelee aiheita ruoka, koti, juhlat, perhe-elämä ja arki, ihmissuhteet, kulttuuri, sisustus, terveys, pukeutuminen, käsityöt sekä tarinoita ja haastatteluja ihmisten elämästä. Lisäksi lehdessä julkaistaan kolumneja ja tietoa ajankohtaisista asioista ja puheenaiheista.
Lehden päätoimittaja maaliskuusta 2015 lähtien on Saija Hakoniemi, joka vastaa myös muista Otavamedian kodinlehdistä.[2]
Kotilieden ensimmäinen lehti ilmestyi vuonna 1922. Lehti sai suuren suosion heti alusta alkaen, ja se sai vahvan kytkennän kotitalouksiin ja perheisiin sekä mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan. Vuonna 1925 Kotiliedellä oli 79 000 vakituista tilaajaa, joihin kuului kolme vaikutusvaltaista naiskansanedustajaa. Kotilieden tarkoituksena oli opettaa naisia terveellisen ruoan valmistamisessa, asumisessa, kodinhoidossa, lastenkasvatuksessa ja sairauksien hoidossa.
Kotiliesi.fi-sivustolla lehti on saatavana ja luettavissa digilehtenä, joka toimii älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneen nettiselaimella.
PäätoimittajiaMuokkaa
- Alli Wiherheimo 1922–1963
- Eila Jokela 1963–1978
- Liisa Tuutti 1978–1983[3]
- Leena Häyrinen 1983–1986[4]
- Elina Simonen 1987–2005[5]
- Leeni Peltonen 2005–2015[6]
- Saija Hakoniemi 2015–[2]
Kotilieden KummikerhoMuokkaa
Kotilieden Kummikerho ry oli vuosina 1938–2021 toiminut hyväntekeväisyysyhdistys. Aikakauslehden yhteydessä toimiessaan se oli ollut Suomessa ainoa laatuaan.
Kummikerhon perusti Ida Salomaa. Yhdistyksen tehtävänä oli auttaa aineellisiin ja henkisiin vaikeuksiin joutuneita Suomessa asuvia perheitä ja yksityishenkilöitä. Parhaimmillaan paikallisia käsityökerhoja toimi yli 700 ympäri Suomea. Perheille annettiin vuosikymmenten ajan apua, jota koordinoitiin yhteistyössä kuntien, yhdistysten tai muiden yhteisöjen kautta. Kirjeenvaihtoa käytiin suoraan perheiden ja Kummikerhon välillä, ja Kotiliesi-lehti raportoi ahkerasti Kummikerhon toiminnasta. Esimerkiksi koululuokilla tai yksittäisillä perheillä saattoi olla oma "kummiperhe", jota he auttoivat. Avustuksina lahjoitettiin esimerkiksi lehmiä, vaatteita ja muuta välttämätöntä tavaraa.[7] Kummikerhon toiminta ja sitä kautta organisoidut "kapalokerhot” johtivat myöhemmin äitiyspakkausinstituution kehittymiseen.
Kummikerhon toimintaa organisoitiin Kotilieden toimituksesta vuosikymmenten ajan, ja sen pitkäaikaisena toiminnanjohtajana toimi mm. Salme Parviainen (1926–2015).[8]. Kummikerhon Käsityökerhon toimintaa koordinoi 1990-luvulta lähtien Ida Salomaan tyttärentytär Marja Peltonen (synt. 1941). Viime vuosikymmeninä yhdistys on tukenut muun muassa virkistyslomia omaishoitajille ja sairaiden lasten vanhemmille, avustanut äkilliseen hätään joutuneita perheitä sekä rahoittanut kirjojen ja muiden tarvikkeiden hankintaa vähävaraisten perheiden nuorten lukio- tai ammattiopintoihin ja harrastuksiin.[7]
Kummikerhon toiminta päättyi vuonna 2021, kun sen toiminta yhdistyksenä purettiin yhteisellä päätöksellä. Kummikerhon hallituksen puheenjohtajana toimi Kotiliesi-lehden päätoimittaja, ja viimeiset vuodet (2005–2021) tehtävää hoiti Leeni Peltonen. Seija Katilan toimittama historiikki Pieni ihme paketissa – Kotilieden Kummikerho, avustustyötä jo 80 vuotta julkaistiin vuonna 2017.[9]
LähteetMuokkaa
- ↑ Levikkitilasto 2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Kotiliesi ja Seura saivat uudet päätoimittajat. Markkinointi & Mainonta 25.3.2015. Viitattu 19.8.2015.
- ↑ Liisa Tuutti. (Kuolinuutinen.) Helsingin Sanomat, 31.7.1983, s. 8.
- ↑ Karlsson, Risto: ”Päätoimittajat”, Kansikuva uusiksi. Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä Kuvalehdissä, s. 384. Yhtyneet Kuvalehdet, 1996. ISBN 951-9435-65-4.
- ↑ Haltsonen, Eeva: Tilitysjutut myyvät naistenlehtiä. Verkkouutiset 11.3.2005. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Kotilieden päätoimittaja lähtee yrittäjäksi. Kotiliesi 24.2.2015. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ a b Kotilieden Kummikerho auttaa. Kotilieden verkkosivut. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 29.11.2015, s. C 24.
- ↑ Tilaa nyt Kotilieden Kummikerhon 80-vuotishistoriikki ”Pieni ihme paketissa” Kotiliesi. 24.11.2017. Viitattu 23.4.2022.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Aunila, Seija: Kuinka naistenlehdestä tuli osa sotapropagandaa: Naisihanteen muodostuminen ja muokkautuminen Kotiliesi-lehdessä toisen maailmansodan aikana. Diss. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2020. ISBN 978-951-39-8256-0. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kotilieden verkkosivut.
- Korkeamman kotikulttuurin puolesta: Kotiliesi ja sen sisustusihanteet vuosina 1923–1939.[vanhentunut linkki] Historian pro gradun tiivistelmä.
- Äiti ja pikkulapsi 50 vuotta sitten: Kotoisia ihanteita Kotilieden sivuilta. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kotiliesi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)