Kotihoidon tuki on avustus, jonka Suomessa Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa alle kolmevuotiaan lapsen hoitamiseen. Lasta voi hoitaa isä, äiti tai muu hoitaja, kuten sukulainen.[1] Lapsi voi olla myös yksityisen päivähoidon tuottajan hoidossa, jolloin perhe voi hakea joko kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea.

Kotihoidon tuki maailmalla

muokkaa

Kotihoidon tukea vastaavaa tukea maksetaan tai on maksettu ainakin Norjassa (kontantstøtte), Ruotsissa (vårdnadsbidrag), Tanskassalähde? ja Saksassa (Erziehungsgehalt).

Norjassa kotihoidon tukea maksetaan alle kaksivuotiaan lapsen kotona hoitamisesta. Ruotsissa kotihoidon tuki on lakkautettu vuonna 2016.[2][3] Tanskassa kotihoidon tuki riippuu asuinkunnasta. Saksassa on elokuussa 2013 otettu käyttöön kotihoidon tuki alle kolmevuotiaan lapsen hoitamiseksi, ja se on suuruudeltaan 150 euroa.

Tukea on kritisoitu Norjassa ja Ruotsissa samoista syistä kuin Suomessakin, eli sen negatiivisista vaikutuksista äitien ja isien tasa-arvoon, lasten kielen kehitykseen sekä maahanmuuttajien integraatioon.[2][3][4][5]

Englanniksi kotihoidon tukea vastaava termi riippuu maasta, jossa tuki on käytössä. Suomen kotihoidon tukeen viittaava termi on child home care allowance, kun taas Norjassa vastaava tuki tunnetaan englanniksi termillä cash-for-care benefit.[6][7]

Kotihoidon tuki Suomessa

muokkaa

Kotihoidon tuki jakaantuu hoitorahaan ja hoitolisään, joista hoitolisä riippuu perheen tuloista. Perheen yli kolmevuotiaista mutta alle kouluikäisistä lapsista voi saada kotihoidon tukea, mikäli perheessä on vähintään yksi alle kolmevuotias lapsi, josta kotihoidon tukea maksetaan.

Kotihoidon tuki maksetaan Kelan kautta, mutta kustannuksista vastaa kunta. Useat kunnat maksavat lakisääteisen vähimmäismäärän ylittävää kuntalisää, jonka ehdot vaihtelevat. Joillakin paikkakunnilla erillistä kuntalisää haetaan suoraan kunnalta tai kaupungilta (esim. Kerava), kun taas toiset kunnat ovat tehneet Kelan kanssa kuntalisäsopimuksen,[8] jonka perusteella Kela maksaa kuntalisän yleisen kotihoidon tuen yhteydessä ilman erillistä hakemusta.

Kotihoidon tuen määrä

muokkaa

Kotihoidon tuen määrä voi vaihdella, sillä Kela tekee siihen vuosittain indeksitarkistuksen.[9]

Hoitoraha ja hoitolisä

muokkaa

Perheen tulot eivät vaikuta hoitorahan määrään. Loppuvuodesta 2022 määrä oli

  • yhdestä alle kolmevuotiaasta 362,61 €/kk
  • muista alle kolmevuotiaista sisaruksista kustakin 108,56 €/kk
  • kustakin yli kolmevuotiaasta, alle kouluikäisestä sisaruksista 69,76 €/kk.

Hoitolisä puolestaan määräytyy perheen koon ja tulojen mukaan. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta, ja loppuvuodesta 2022 määrä oli enimmillään 194,06 €/kk.[9]

Kuntalisä

muokkaa

Osa kunnista maksaa kotihoidon tuen osana kuntalisää tietyin lisäehdoin.

Kuntalisän määrä eräissä kunnissa joulukuussa 2022
Kunta Kuntalisän suuruus Ehdot Kelan kuntalisäsopimuksessa
Espoo[10] 160,00 €/kk maksetaan yhdestä alle 2 v 6 kk ikäisestä

edellyttää, että kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona

Kyllä
Helsinki[11] 264,00 €/kk maksetaan vain perheen nuorimmasta alle 1-vuotiaasta, josta maksetaan kotihoidon tukea Kyllä
Kauniainen[12] 220,00 €/kk alle 18 kk ikäisestä

200,00 €/kk yli 18 kk, alle 24 kk ikäisestä

maksetaan vain perheen nuorimmasta kotihoidon tuen piirissä olevasta lapsesta Kyllä
Kerava[13] 100,00 €/kk maksetaan yhdestä alle 1 v 9 kk ikäisestä lapsesta Ei
Tuusula[14] 150,00 €/kk maksetaan kaikista kotihoidon tukeen oikeuttavista alle 2-vuotiaista lapsista Kyllä

Tietyt kunnat ovat aiemmin maksaneet kotihoidon tuen kuntalisää, mutta ovat sittemmin lopettaneet tuen maksamisen. Esimerkiksi Tampere-lisää maksettiin aiemmin 120 €/kk perheen nuorimmasta kotihoidon tukeen oikeuttavasta lapsesta ja 100 €/kk muista alle 3-vuotiaista[15], mutta se lakkautettiin alkaen vuoden 2014 alusta.[16] Vantaan aiemmin maksama 10 kk – 1 v 6 kk ikäisistä lapsista maksettu 160 €/kk tuki puolestaan lakkautettiin elokuussa 2022.[17] Sekä suoraan Kelan tiedossa olevien Kelan kautta maksettujen kuntalisien pohjalta että Kuntaliiton toteuttaman varhaiskasvatuskyselyn tulosten mukaan kotihoidon tuen kuntalisien maksaminen onkin harvinaistunut 2010-luvulla.[18][19]

Tutkimuksia

muokkaa

Kotihoidon tukea ja sen vaikutuksia tutkitaan osana sosiaalipolitiikkaa. Esimerkiksi Jorma Sipilä[20], Minna Rantalaiho, Katja Repo ja Tapio Rissanen ovat julkaisseet tutkimuksia kotihoidon tuesta.[21]

Vaikutus maahanmuuttajien kotoutumiseen

muokkaa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on vuonna 2018 julkaisemassaan tutkimuksessa kritisoinut kotihoidon tukea sen maahanmuuttajanaisia passivoivasta vaikutuksesta Suomessa. Kotihoidon tukea saavat maahanmuuttajaäidit pysyvät kotonaan, minkä johdosta lapsien osallistuminen esikouluun on matalammalla tasolla, ja näin esimerkiksi kielen oppiminen viivästyy.[22][23]

Vaikutus lapsiin

muokkaa

Palkansaajien tutkimuslaitos on vuonna 2018 julkaissut tutkimuksen kotihoidon tuen vaikutuksista lapsiin yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT:n) kanssa. Kotihoidon tuen käytön ja kuntalisien aineiston pohjalta havaittiin suuremman kotihoidon tuen vähentävän äitien työllisyyttä ja pidentävän kotihoidon jaksojen pituutta. Lapsiin pidempien kotihoidon tuen jaksojen puolestaan havaittiin vaikuttavan suurempana todennäköisyytenä saada huonompi tulos neuvolan testeissä varhaiskasvatukseen osallistuneisiin verrattuna. Toisaalta vaikutusta peruskoulun päättötodistukseen, ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin tai toisen asteen kouluvalintaan ei havaittu.[24][25]

VATT:n kotihoidon tukea koskeva tutkimus vuodelta 2022 niin ikään vahvistaa aiemman tuloksen lisääntyneistä virheistä neuvolan terveystarkastuksissa lapsille, joilta kotihoidon tukea on maksettu yksivuotiaana. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että saatuaan yksivuotiaana korotettua kotihoidon tukea kuntalisän muodossa, lapset jäävät todennäköisemmin pois toiselta koulutusasteelta tai valitsevat toisen asteen koulutuspaikakseen harvemmin lukion. Tällöin myös ennen aikuisikää tehdyt rikokset lisääntyivät neljän prosentin tasolta noin viisi prosenttia. Positiivisia vaikutuksia kotihoidon tuesta lapsiin ei löydetty.[26][27]

Vaikutus äiteihin

muokkaa

VATT:n vuoden 2022 tutkimuksen tulokset osoittavat äitien työllisyyden ja ansiotulojen vähenevän euromääräisesti suuremmista kotihoidon tuista jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että ns. lapsisakko, eli mitta siitä kuinka paljon äidin ansiotulot laskevat isän tuloihin verrattuna ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, putoaisi 20–30 % tasolle, jos lasten kotihoidon tuki poistettaisiin; nykyisellään lapsisakko on Suomessa yli 70 % ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, ja se vähenee 20 % tasolle 8–10 vuotta lapsen syntymän jälkeen.[26][27]

Historia

muokkaa

Ensimmäinen laki lapsen kotihoidon tuesta säädettiin vuonna 1985.[28] Vuonna 1993 lapsen kotihoidontuki tuki yhdessä lapsilisän kanssa siirrettiin Kelan kautta maksettavaksi.[29] Vuonna 1997 lakia uudistettiin niin, että se kattaa myös yksityisen hoidon tuen.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama taloustieteen professori Markus Jäntin johtama riippumaton työryhmä ehdotti raportissaan vuonna 2021 kotihoidon tuen lakkauttamista. Tilalle lapsiperheiden taloudellisen tilanteen helpotukseksi työryhmä ehdotti veronalaista lapsilisän tulosidonnaista lisäosaa, joka olisi sidottu lapsen ikään.[30] Marinin hallituksen hallitusohjelmassa kotihoidon tukea oli kuitenkin Keskustan vaatimuksesta tarkoitus olla lyhentämättä, ja TEM:n tutkijaryhmän toimenpide-ehdotuksen vastaisesti tukea ei lakkautettu.[31] Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan myöskään Orpon hallitus ei ottanut kotihoidon tuen leikkauksia ohjelmaansa.[32]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kotihoidon tuki kela.fi. Viitattu 28.1.2019.
  2. a b Regeringskansliet: Det kommunala vårdnadsbidraget avskaffas regeringen.se. 13.4.2015. Viitattu 3.12.2022.
  3. a b Ruotsi luopumassa kotihoidontuesta – tavoite parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa lastenhoidossa Helsingin Sanomat. 3.1.2016. Viitattu 3.12.2022.
  4. - Kontantstøtten hindrer integrering Likestillings- og diskrimineringsombudet. Viitattu 4.12.2022. (norjaksi)
  5. Kronikk: Kontantstøtte gir ikke likestilling forskning.no. 21.3.2016. Viitattu 4.12.2022. (norjaksi)
  6. Amount and payment of the child home care allowance 16.11.2022. Kansaneläkelaitos. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)
  7. Cash-for-care benefit nav.no. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)
  8. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/161007141736TK?OpenDocument (Arkistoitu – Internet Archive) Kelan kautta maksettava kuntalisä
  9. a b Kela: Kotihoidon tuen määrä ja maksaminen kela.fi. Viitattu 3.12.2022.
  10. Lasten kotihoidon tuki Espoossa 1.8.2022 alkaen | Espoon kaupunki www.espoo.fi. Viitattu 10.12.2022.
  11. Tuet lapsen kotona hoitamiseen | Helsingin kaupunki www.hel.fi. 13.12.2021. Viitattu 10.12.2022.
  12. Lapsen kotihoito ja avoin perhetoiminta Kauniainen. Viitattu 10.12.2022.
  13. Kotihoidon tuen kuntalisä (Kerava-lisä) - Keravan Kaupunki www.kerava.fi. Arkistoitu 10.12.2022. Viitattu 10.12.2022.
  14. Tuusulan kunnan www-sivut: Alle 3-vuotiaiden kotihoidon tuen kuntalisä - Tuusulan kunnan www-sivut www.tuusula.fi. Viitattu 10.12.2022.
  15. Tampere-lisä [Tampereen kaupunki - Perhe- ja sosiaalipalvelut - Lasten päivähoito - Kotona hoitaminen] web.archive.org. 13.5.2012. Arkistoitu 13.5.2012. Viitattu 10.12.2022.
  16. Lapsen hoitaminen kotona [Tampereen kaupunki - Varhaiskasvatus ja esiopetus - Varhaiskasvatus] www.tampere.fi. Viitattu 10.12.2022.
  17. Lasten kotihoidon tuki ja Vantaa-lisä Vantaa. Viitattu 10.12.2022.
  18. Kotihoidon tuen käyttö vaihtelee kunnittain – valtaosa perheistä käyttää tukea jonkin aikaa tietotarjotin.fi. Viitattu 16.12.2023.
  19. Lahtinen Jarkko, Selkee Johanna: Varhaiskasvatuskyselyraportti II: hallinto, kuntalisät, palveluseteli 2016. Kuntaliitto. Viitattu 16.12.2023.
  20. Jorma Sipilä | Tampere University Institute for Advanced Social Research, IASR | Tampere Universities Tampere University Institute for Advanced Social Research, IASR. Viitattu 12.12.2023. (englanniksi)
  21. Ristiriitainen kotihoidon tuki – julkaisut ja tieteelliset esitykset Perla – Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus. Viitattu 12.12.2023.
  22. Finland must focus on integrating migrant women and their children to boost their contribution to the economy and society - OECD www.oecd.org. Viitattu 28.1.2019.
  23. Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland www.oecd-ilibrary.org. Viitattu 28.1.2019.
  24. Kotihoito jättää jäljet äidin uraan ja lapsen kehitykseen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Viitattu 3.2.2019.
  25. Kotihoidon tuen vaikutus lapsiin labour.fi. Arkistoitu 4.2.2019. Viitattu 3.2.2019.
  26. a b Uusi tutkimus: Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022.
  27. a b Jonathan Gruber, Kristiina Huttunen, Tuomas Kosonen: Paying Moms to Stay Home: Short and Long Run Effects on Parents and Children www.doria.fi. 29.11.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  28. Anttonen, A.: Lasten kotihoidon tuki suomalaisessa perhepolitiikassa.. Kela, 1999. ISBN 951-669-489-6. Teoksen verkkoversio.
  29. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/031106122032AK?OpenDocument (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. Henna Busk, Anu Järvensivu, Antti Kauhanen, Merja Kauhanen, Hanna Pesola, Anna Pärnänen, Riikka Shemeikka, Pekka Stenholm, Markus Jäntti: Työllisyyden tutkijatyöryhmän raportti julkaisut.valtioneuvosto.fi. 8.6.2021. Viitattu 3.12.2022.
  31. Työllisyys | HS:n tiedot: Ministeriön asettama tutkijaryhmä esittää hallitukselle kotihoidontuen poistamista, jotta lisää naisia saataisiin töihin Helsingin Sanomat. 6.1.2021. Viitattu 3.12.2022.
  32. Essayah: "Lapsilisiä eikä kotihoidontukea leikata – päinvastoin" mtvuutiset.fi. 16.6.2023. Viitattu 8.7.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa