Avaa päävalikko

Kosraenkottarainen (Aplonis corvina) oli Tyynellämerellä, Mikronesian liittovaltiossa sijaitsevalla Kosraen saarella elänyt kotoperäinen kottaraislaji, joka kuoli sukupuuttoon 1800-luvun puolivälissä. Yleisväriltään mustasta linnusta tunnetaan vain kaksi näytettä, jotka Heinrich von Kittlitz keräsi 1828.

Kosraenkottarainen
Piirros vuodelta 1831
Piirros vuodelta 1831
Uhanalaisuusluokitus

Hävinnyt [1]

Hävinnyt

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kottaraiset Sturnidae
Suku: Kiiltokottaraiset Aplonis
Laji: corvina
Kaksiosainen nimi

Aplonis corvina
(Kittlitz, 1833)

Synonyymit
  • Lamprothornis corvina[2]
  • Aplonas corvina[3]
  • Aplonis corvinus[4]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kosraenkottarainen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kosraenkottarainen Commonsissa

UlkonäköMuokkaa

Lintu oli yleisväriltään kiiltävän musta. Kussakin höyhenessä oli kiiltävät reunat, joiden väri vaihteli teräksenvihreästä purppuranpunaiseen. Jalat ja pitkä nokka olivat mustat.[4]

Elinympäristö ja kehitysMuokkaa

Kosraenkottarainen eli Mikronesian liittovaltiossa sijaitsevalla Kosraen saarella. Sen elinympäristöä olivat vuorten rinteillä kasvavat subtrooppiset ja trooppiset kosteat metsät.[1] Lintu oli ilmeisesti saapunut saarelle jo varhain, yhtenä ensimmäisistä lajeista. Se ei ollut kehittynyt muista Mikronesiassa tavattavista kottaraislajeista, vaan mahdollisesti salomoninkottaraisesta (Aplonis grandis) tai jostakin sen lähisukulaisesta.[4] Pitkän nokan perusteella sen lähin sukulainen on luultavasti samoankottarainen (A. atrifusca).[4] Myös biakinkottarainen (A. magna) on kosraenkottaraista muistuttava, mutta sitä pitkäpyrstöisempi ja lyhytnokkaisempi laji.[4]

Tunnetut yksilöt ja sukupuuttoMuokkaa

Lajista on olemassa vain kaksi näytettä. Kummatkin keräsi Heinrich von Kittlitz vuonna 1828, ja niitä säilytetään nykyisin Pietarissa.[1] Joidenkin lähteiden mukaan säilyneitä nahkoja olisi kuitenkin viisi kappaletta.[5] Kittlitz teki linnusta myös piirroksen.[4]

Kosraenkottaraisesta ei ole tehty havaintoja Kittlitzin vierailun ja näytteiden keruun (vuodenvaihde 1827–1828) jälkeen.[4] Lintu oli hyvin todennäköisesti kuollut sukupuuttoon vuoteen 1880 mennessä, jolloin saksalainen tutkimusretkeilijä Otto Finsch vieraili saarella eikä nähnyt ainuttakaan lajin edustajaa.[1] Vuonna 1931 saaren vuoristoissa suoritettiin etsintöjä kottaraisen löytämiseksi, mutta ne eivät tuottaneet tulosta.[4] Häviämisen syynä olivat todennäköisesti rotat, joita kulkeutui Kosraelle vahingossa valaanpyytäjien laivojen kyydissä ja jotka ovat alueella yhä runsaslukuisia.[1] Rotat söivät lintujen munia ja poikasia.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e BirdLife International: Aplonis corvina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.1.2014. (englanniksi)
  2. Mayr, Ernst & Greenway, James C. (toim.): Check-list of birds of the world, s. 77. Cambridge: Harvard University Press, 1962. Biodiversity Heritage Library (viitattu 28.11.2012). (englanniksi)
  3. Catalogue of Life: Annual Cheklist (englanniksi)
  4. a b c d e f g h Baker, Rollin H.: The Avifauna of Micronesia. University of Kansas publications, Museum of Natural History., 1951, 3. vsk, nro 1, s. 301–302. Lawrence: University of Kansas. Biodiversity Heritage Library Viitattu 28.11.2012. (englanniksi)
  5. Lontoon luonnonhistoriallinen museo: piirroskuva viidestä näytteestä (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa