Avaa päävalikko

Koskenkorvan rautatieasema (lyh. Kos) on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Seinäjoki–Kaskinen. Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen asema sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla. Aseman ratapihalta on rakennettu pistoraiteet viereiselle sorakuopalle, viinatehtaalle ja jo puretulle Koskenkorvan sahalle.

Koskenkorva
Koskenkorva railway station 1977.jpg
Perustiedot
Lyhenne Kos
Rataosa Seinäjoki–Kaskinen
Sijainti 62°41′17″N, 022°27′44″E
Osoite Alkontie, 61330 Koskenkorva
Kunta Ilmajoki
Etäisyydet Km:llä 442+449
Avattu 1.8.1913
Lakkautettu ?
Asemarakennus
Tyyppi 5. lk
Suunnittelija Thure Hellström
Rakennettu n. 1910

Asemarakennuksen omistaa nykyisin Matti Järviharju.

Sisällysluettelo

HistoriaaMuokkaa

Suupohjan rata rakennettiin kylän läpi 1910–12. Asema nimettiin Koskenkorvaksi, koska se rakennettiin samannimisen tilan maille. Tämä vaikutti siihen, että koko kylän nimeksi vakiintui Koskenkorva.[1]

Suomen ensimmäinen kaivinkoneMuokkaa

Suupohjan rataa rakennettaessa tarvittiin paljon soraa, jota savisella Pohjanmaalla ei tahtonut löytyä kuin Koskenkorvan seudulta. Koskenkorvan aseman viereiseen hiekkaharjuun perustettiin sorakuoppa, jonne rakennettiin lastausraide. Aluksi soravaunut kuormattiin käsivoimin. Vuonna 1912 Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus hankki soran lastaukseen Suomen ensimmäisen kaivinkoneen Bucyrus-yhtiöltä Wisconsinin osavaltion Milwaukeesta. Sittemmin Caterpillarin omistukseen siirtynyt amerikkalaistehdas toimitti höyrykäyttöisen kaivinkoneen Hangon satamaan ja luovutti sen kokoonpantuna. Mukana seurasi yhdysvaltalainen monttööri, joka ohjasi kokoonpanon sekä käyttöönoton. Esittelynäytös pidettiin Karjaalla. Koskenkorvan kokematon työporukka sai kuitenkin koneen kumoon melkein heti, kun se saapui työmaalle. Vauriot jäivät vähäisiksi, mutta nostoon meni lähes kolme viikkoa. Samanlaisia Bucyrus C70 -koneita kerrottiin käytetyn samoihin aikoihin Panaman kanavan kaivamisessa.[2]

Kuvaus rautatieläisten elinoloistaMuokkaa

Näin kuvailtiin työ- ja asumisoloja Koskenkorvan asemalla rautatievirkamiesten kalenterissa vuonna 1930:[1]

»Kuukausittain myydään asemalla n. 1000 lippua eli n. 10.000 mk arvosta. Rahtikirjoja on 800 ja eniten lastataan soraa, puutavaraa, tiiliä ja maanviljelys- ja karjatuotteita. Vakinaisia junia kulkee 6 vuorokaudessa. Ensimmäinen 6.31 ja viimeinen 22.39. Ylimääräisiä junia vähän, korkeintaan 2 päivässä. Puhelimia on kaksi, Toinen on yleinen ja toinen valtion linjapuhelin. Sähkösanomia 200 kpl kuukaudessa. Vuokrataso on keskinkertainen, mutta asuntojen saantimahdollisuudet ovat huonot. Sähkövalo on ja kylässä on muutamia kauppoja. Ruokatavarain saanti on hyvää ja hinnat ovat halvat. Veroäyri vaihtelee 8-10 mk. Apteekki ja lääkäri sijaitsevat Ilmajoen kirkolla. Lähimpään kansakouluun ei ole kuin 0.5 km matka. Oppikoulu on Ilmajoella ja yhteiskoulu Seinäjoella. Lähistöllä sijaitsevat teollisuuslaitokset ovat: Saha, Tiilitehdas, Leipätehdas. Yhtään hotellia ei ole. Autobussiyhteydet Seinäjoelle, Poriin ja Vaasaan. Kalastusmahdollisuudet ovat paikkakunnalla huonot, mutta metsänriistaa on kohtuullisesti.»

LähteetMuokkaa

  1. a b Paloja ja muistikuvia Koskenkorvan kylä historiasta 20.5.2011. Koskenkorvan kylä -verkkosivusto. Viitattu 11.7.2012. [vanhentunut linkki]
  2. Piltz, Martti: Suomen ensimmäinen kaivinkone. Infrarakentaja, , nro 4/2009. Rakennusmedia. Artikkelin verkkoversio Tiekonehistoriallisen seuran sivustolla (pdf) Viitattu 29.7.2012. [vanhentunut linkki]