Korvatulppa
Korvatulppa on korvakäytävään asetettava väline, jonka tarkoitus on vaimentaa korvaan saapuvia ääniä. Osa korvatulpista on elastisia, kokoonpainuvia ja lähes kertakäyttöisiä. Näiden lisäksi on pitempikäyttöisiä pehmeitä kumitulppia ja jotkin korvatulpat ovat kestäviä, muotoonvalettuja kovamuovisia tulppia.[1]
Korvatulppia käytetään muun muassa vähentämään äänekkäiden työkoneiden haittavaikutuksia tai estämään kuulemasta taustahälyä, kun halutaan keskittyä. Nämä tulpat vaimentavat korkeita ääniä enemmän kuin matalia. Musiikintekijät ja -harrastajat käyttävät eri taajuusalueita tasaisesti vaimentavia korvatulppia ehkäistäkseen korvien soimista eli tinnitusta, joka saattaa kehittyä meluisassa ympäristössä oleskelusta.
Tietyntyyppisen korvatulpan tarkoituksena on estää veden pääsyä korvaan joidenkin korvan häiriöiden aikana esimerkiksi uitaessa ja peseydyttäessä.
Korvatulppien kanssa saatetaan käyttää kuulosuojaimia.
Käyttö muokkaa
Korvatulppa pyöritetään sormin ohuemmaksi, jolloin se mahtuu hyvin korvakäytävään, ja painetaan korvaan. Hetken kuluttua tulppa turpoaa ja muodostaa tiiviin tulpan korvakäytävään. Kun korvatulppaa käytetään useita kertoja, korvan vaha tekee tulpan pinnasta huonommin ääntä eristävää ja tulppa pyrkii siirtymään korvasta ulos.
Työntekijöiden suojelu oli hyvin epävakaa ja paljon heikompi kuin laboratoriossa.[2][3][4][1]
Suojaustaso muokkaa
Muun muassa Euroopan unionin maissa käytetty SNR-arvo (eng. Single Number Rating) kertoo desibeleinä kuinka paljon korvatulppa tai kuulosuojain vaimentaa ääntä. SNR vähennetään äänen todellisesta C-painotetusta voimakkuudesta desibeleinä (dBC), jolloin saadaan suojia oikein käyttävän A-painotettu äänialtistus (dBA). Painotuksesta kerrotaan alempana tarkemmin. Britannian Health and Safety Executive -järjestö (HSE) suosittelee lisäämään 4 dB lopulliseen arvoon tosimaailman tilannetta paremmin kuvaavan arvon saamiseksi, koska useimmat eivät käytä suojia täysin oikein.[5] Eli[6][5]
- kuultu dBA = todellinen dBC – SNR + 4 dB
Jos melu on 100 dBC ja henkilöllä on SNR 28 dB -tulpat, on henkilön äänialtistus tulppia täysin oikein käytettäessä
- 100 dBC – 28 dB = 72 dBA
Tähän voidaan lisätä HSE:n suosittelema 4 dB, jolloin altistus on 76 dBA. Suojaus riittää, sillä vasta noin yli 85 dB jatkuva melu voi aiheuttaa kuulovaurion. Tarpeettoman suuri suojaus voi estää kommunikoinnin, jolloin esimerkiksi työpaikalla suojien käyttäjä ei kuule jonkun varoitushuutoa häntä uhkaavasta vaarasta.[5]
Myös SNR-arvoa todellisuutta paremmin vastaavaa HML-arvoa käytetään EU:ssa. Tällöin tulpille on annettu H (high), M (medium) ja L (low) arvot. Kuultu ääni lasketaan HML-kaavalla, joka on SNR-kaavaa hieman monimutkaisempi.[7][8]
Asiantuntijat Yhdysvalloissa uskovat, että keskivertotyöntekijän suojaustaso on puolet laboratorion suojaustasosta. Näistä vihjeistä ei kuitenkaan käy ilmi tietyn työntekijän suojaustaso; se voi vaihdella 6-42 dB välillä[1]; 0-35 dB[4]. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kuulovamman todennäköisyys ei ole merkittävästi vähentynyt.[9][1] Asiantuntijat kehottavat sovittamaan suojavarusteet yksilöllisesti ja mittaamaan kunkin työntekijän todellisen melunvaimennuksen.[10][11][12]
Äänenpainotus muokkaa
C- ja A-painotukset ovat äänimittauksen standardeja. Vaikka desibelit sellaisenaan kertovat äänen todellisen voimakkuuden (ilmanpaineen), eivät ne kerro sitä, miltä ääni kuulostaa. Ihminen kuulee äänten ollessa hiljaisia parhaiten keskitaajuiset äänet: hyvin korkeat ja matalat äänet kuulostavat hiljaisemmilta kuin ne ovat. A-painotusta käytetään äänten ollessa hiljaisia, jolloin eri tajuuksisille äänille saadaan suunnilleen sama desibeliarvo näiden kuulostaessa samalta. Äänten ollessa kovia (yli 100 dB), ihmisen kuulokäyrä "litistyy" ja korkeat, keskikorkeat ja matalat äänet kuulostavat lähes yhtä voimakkailta. Tässä tilanteessa käytetään C-painotusta.[13][8]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Berger, Elliott H.; Voix, Jérémie: ”Chapter 11: Hearing Protection Devices”, The Noise Manual, s. 255-308. 6 painos. Falls Church, Virginia: American Industrial Hygiene Association, 2018. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ Edwards R.G., Hauser W.P., Moiseev N.A., Broderson A.B., Green W.W., Lempert B.L: A field investigation of noise reduction afforded by insert-type hearing protectors, s. 54. Springfield, Virginia: National Institute for Occupational Health and Safety, 1979. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ Barry L. Lempert & Richard G. Edwards: Field Investigations of Noise Reduction Afforded by Insert-Type Hearing Protectors. American Industrial Hygiene Association Journal, 1983, 44. vsk, nro 12, s. 894–902. PubMed:6660189. doi:10.1080/15298668391405913. ISSN 1529-8663.
- ↑ a b c Kah Heng Lee; Geza Benke; Dean Mckenzie: The efficacy of earplugs at a major hazard facility. Physical and Engineering Sciences in Medicine, 2022, 45. vsk, nro 1, s. 107–114. PubMed:35023076. doi:10.1007/s13246-021-01087-y. ISSN 2662-4729. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Liz Brueck: RR720 - Real world use and performance of hearing protection (pdf) 2009. Health and Safety Laboratory. Arkistoitu 15.12.2017. ”HSE recommends derating the attenuation of hearing protection by 4dB when estimating attenuation provided under real world conditions.” Viitattu 28.7.2018.
- ↑ Hearing Protector Performance - SNR Method noisemeters.co.uk. Arkistoitu 27.7.2018. Viitattu 27.7.2018.
- ↑ Hearing Protector Performance - HML Method noisemeters.com. Arkistoitu 12.8.2016. Viitattu 27.7.2018.
- ↑ a b European Commission. Directorate-General for Employment, Social Affaires and Equal Opportunities.: How to avoid or reduce the exposure of workers to noise at work non-binding guide to good practice for the application of Directive 2003/10/EC of the European Parliament and of the Council on the minimum safety and health requirements regarding the exposure of workers to the risks arising from physical agents (Noise), s. 32–33, 88. Luxembourg: Publications Office, 2008. OCLC: 1044411334. ISBN 9789279084119. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.7.2018). doi:10.2767/61482.
- ↑ Groenewold M.R.; Masterson E.A.; Themann C.L.; Davis R.R: Do hearing protectors protect hearing?. American Journal of Industrial Medicine, 2014, 57. vsk, nro 9, s. 1001-1010. PubMed:24700499. doi:10.1002/ajim.22323. ISSN 1097-0274. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Voix, Jérémie; Smith, Pegeen; Berger, Elliott H: ”Chapter 12: Field Fit-Testing and Attenuation-Estimation Procedures”, The Noise Manual, s. 309-329. 6 painos. Falls Church, Virginia: American Industrial Hygiene Association, 2018. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ OSHA Technical Manual (OTM) Section III: Chapter 5. Noise 2022. US Occupational and Health Administration. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Randolph, Robert F. QuickFit Earplug Test Device (Technology News 534) (Pittsburgh: DHHS (NIOSH) Publication No. 2009–112) 2008. US National Institute for Occupational Health and Safety. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi) How Can I Test My Hearing Protection?
- ↑ Frequency Weightings - A-Weighted, C-Weighted or Z-Weighted noisemeters.com. Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 27.7.2018.
