COVID-19 raskauden aikana
COVID-19 raskauden aikana on aihe, josta tiedetään vähän. Koronavirustaudin vaikutuksia raskauteen ei täysin tunneta, koska luotettavaa tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla.[1]
Tutkimuksia muokkaa
2020 muokkaa
Alkuvuonna 2020 tehtiin arvioita samantyyppisten virusten, kuten SARSin ja MERSinin avulla, joiden mukaan raskaana olevilla naisilla olisi suurempi riski saada vakava infektio [2] [3], mutta maaliskuussa 2020 tehdyt tutkimukset osoittivat, että COVID-19-keuhkokuumeen kliiniset ominaisuudet olivat samanlaisia raskaana olevilla naisilla kuin ei-raskaana olevilla aikuisilla.[4]
Toukokuussa 2020 mitkään tulokset eivät viitanneet siihen, että COVID-19 olisi ollut yhteydessä kohonneeseen keskenmenon riskiin tai ennenaikaiseen synnytykseen, eikä SARSia ja MERSiä koskevissa tutkimuksissa oltu löydetty yhteyttä viruksen ja keskenmenon tai raskauden toisella kolmanneksella käynnistyneen synnytyksen välillä.[5]
Toukokuussa 2020 oli epäselvää, aiheuttivatko raskauden aikana ilmenevä diabetes, sydämen vajaatoiminta, tukostaipumus (liiallinen hyytyminen) tai verenpainetauti samanlaisen lisääntyneen riskin kuin ne aiheuttivat ei-raskaana oleville.[4] Koronavirusinfektioon liittyvä laskimotukosriski on kuitenkin syytä ottaa huomioon raskauden aikana.[6] Saatavilla olevan suppean aineiston perusteella näytti siltä, ettei tartuntaa äidistä sikiöön tapahdu viimeisen raskauskolmanneksen aikana tai tapahtuu hyvin harvoin. Mitkään tutkimustulokset eivät viitanneet COVID-19:n aiheuttamaan lisääntyneeseen keskenmenon tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiin.[4] Jos tauti ilmaantuu vakavamuotoisena, on syytä olettaa, että ennenaikainen synnytys on mahdollinen äidin yleistilan heikkenemisen vuoksi.[6]
2021 muokkaa
Kesällä 2021 valmistuneen brittitutkimuksen mukaan virusvariantti aiheutti odottajille useammin vakavan koronataudin kuin muulle väestölle.[7]
Joulukuussa 2021 Tampereen yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri Reetta Huttunen kertoi, että koronainfektio aiheuttaa hengenvaaran rokottamattomille odottajille ja näiden sikiöille. Raskaus alentaa vastustuskykyä ja loppuraskauden aikana keuhkojen toiminta heikentyy, kun kasvanut vatsa painaa niitä. Kansainvälisissä tutkimuksissa oli huomattu, että raskaana olevilla naisilla oli muita korkeampi riski joutua tehohoitoon ja hengityskoneeseen.[7]
Suosituksia muokkaa
Vuonna 2020 Maailman terveysjärjestö ja Yhdysvaltain tautikeskus ohjeistivat raskaana olevia naisia noudattamaan samoja ohjeita tartunnan välttämiseksi kuin muukin väestö: peittämään suunsa yskiessään, välttämään kanssakäymistä sairastuneiden kanssa ja pesemään kädet saippualla ja vedellä tai käyttämään käsihuuhdetta.[1][3]
Yleisiä suosituksia muokkaa
Kesäkuussa 2020 Yhdistyneiden Kansakuntien väestörahasto (UNFPA) suositteli seitsemää toimenpidettä odotusajan hoitokontakteissa:[8]
- Henkilökunnalle ja potilaille turvataan käsienpesumahdollisuus ennen sisäänkäyntiä.
- Kaikilla hoitolaitoksen käsipesupisteillä tulee olla saippuaa ja puhdas pyyhe tai kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä käsien kuivaamiseen.
- Jos kätilöt ovat läheisessä kontaktissa odottajien kanssa, heidän tulee säännöllisesti pestä käsiään vedellä ja saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Tämä tulee tehdä ennen jokaista uutta asiakasta ja vielä uudelleen ennen fyysistä tutkimusta. Kädet tulee pestä uudelleen välittömästi tutkimuksen jälkeen ja vielä kerran asiakkaan lähdettyä. Myös pintojen pyyhkimisen ja yskimisen tai aivastamisen jälkeen tulee pestä kädet joka kerta. Desinfiointiainetta voidaan mös käyttää erityisesti jos puhdasta vettä ei ole saatavilla. [8]
- Vältä koskettamasta suuhun, nenään tai silmiin.
- Henkilökuntaa ja asiakkaita tulee ohjeistaa yskimään nenäliinaan tai kyynärtaipeeseen ja pesemään kädet sen jälkeen.
- Kätilöiden tulee noudattaa vähintään kahden metrin turvaetäisyyttä asiakaskäyntien aikana. Kunhan käsienpesusta huolehditaan ennen fyysistä tutkimusta ja sen jälkeen, voidaan tutkimukset ja asiakaskontakti pitää ennallaan, kun on kyse odottajista, joilla ei epäillä tai ei ole vahvistettu COVID-19-tartuntaa.[8]
- Suihkuta asiakkaiden ja henkilökunnan koskemat pinnat desinfioivalla aineella. Pyyhi pinnat käsipyyhepaperilla tai puhtaalla liinalla potilaiden ja käsipesujen välissä.[8]
Raskaudenaikainen hoito muokkaa
Huhtikuussa 2020 The Royal College of Obstetricians and Gynaecologistics (RCOG) ja Royal College of Midwives (RCM) totesivat, että raskaudenaikaista ja -jälkeistä hoitoa pidetään välttämättömänä ja että odottajat tarvitsevat vähintään yhtä paljon tukea, neuvoja, hoitoa ja ohjausta raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyen kuin aiemminkin.[9]
Tartuntariskin minimoimiseksi RCOG ja RCM suosittivat, että osa käynneistä hoidetaan etäyhteyksien kautta.[9]
RCOG ja RCM suosittelivat, että asiakaskäyntiä lykättäisiin seitsemällä päivällä COVID-19-oireiden alkamisesta tai 14 päivällä, jos saman talouden toisella henkilöllä oli oireita.[9] Jos henkilökohtainen käynti oli välttämätön, pyydettiin COVID-19-oireista tai vahvistetusti tartunnan saanutta odottajaa tiedottamaan sairaalaa tai klinikkaa ennen saapumistaan, jotta tilat ehdittäisiin järjestellä hoidon mahdollistamiseksi ilman tartuntariskiä.[4]
Synnytyksen aikana muokkaa
Huhtikuussa 2020 Britannian virallisen ohjeistuksen mukaan synnyttäjillä sai ja suositeltiin olevan mukana yksi oireeton tukihenkilö avautumisvaiheen ja synnytyksen aikana.[9]
Huhtikuussa 2020 saatujen tietojen mukaan ei ole viitteitä siihen, että virus välittyisi synnytyskanavan kautta, joten synnytystavasta (alateitse vai sektiolla) tulisi keskustella synnyttäjän kanssa ja ottaa hänen toiveensa huomioon, jos muita synnytystapaan vaikuttavia asioita ei ole.[10][9] Jos synnyttäjälle oli varattu aika suunniteltuun sektioon tai synnytyksen käynnistämiseen, tuli arvioida tapauskohtaisesti, voidaanko toimenpidettä lykätä, jotta minimoidaan riski tartuttaa toisia. Raskausmateriaalien, kuten istukan, sikiökalvojen tai muiden, ei ole osoitettu altistavan synnynnäisesti koronaviruksen riskille tai tartunnalle, eivätkä ne olleet tartuntariski.[8]
Synnytyksen jälkeinen hoito muokkaa
Keväällä 2020 Isossa-Britanniassa suositeltiin, ettei äitiä ja tervettä vauvaa eroteta toisistaan varotoimena synnytyksen jälkeen kevyin perustein, vaan heidän pitäisi olla lapsivuodeaikana yhdessä, ellei vastasyntyneellä ole osastohoidon tarvetta.[9] YK:n väestörahasto suositteli, että lapsia imetetään normaalisti niin paljon ja pitkään kuin mahdollista terveydenhoitohenkilökunnan ohjeet huomioiden.[8]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) Centers for Disease Control and Prevention. 11 February 2020. Viitattu 19 March 2020. en-us
- ↑ Guillaume Favre, Léo Pomar, Didier Musso, David Baud: 2019-nCoV epidemic: what about pregnancies?. The Lancet, 22.2.2020, nro 10224, s. e40. PubMed:32035511. doi:10.1016/S0140-6736(20)30311-1. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Q&A on COVID-19, pregnancy, childbirth and breastfeeding www.who.int. Viitattu 6 April 2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic: Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists. Journal of Perinatology, 2020-05, nro 5, s. 820–826. doi:10.1038/s41372-020-0665-6. ISSN 1476-5543. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Coronavirus (COVID-19) infection and pregnancy Version 9 Royal College of Obstetricians & Gynaecologists. 13 May 2020. Viitattu 14.5.2020. en-UK
- ↑ a b Riina Jernman ym.: Covid 19 ja raskaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2020, 135.. vsk, nro 15, s. 1645–-1655. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim.
- ↑ a b Sairaalassa on nähty vaikeita tilanteita raskaana olevilla – TAYSin ylilääkäri: koronainfektio on hengenvaarallinen raskaana olevalle rokottamattomalle Yle Uutiset. 21.12.2021. Viitattu 21.12.2021.
- ↑ a b c d e f COVID-19 Technical Brief for Maternity Services www.unfpa.org. Viitattu 5 June 2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Coronavirus (COVID-19) infection and pregnancy Version 7 Royal College of Obstetricians & Gynaecologists. 9 April 2020. Viitattu 14.4.2020. en-UK
- ↑ Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ], {{{Vuosi}}}. PubMed:32141062. doi:10.1111/aogs.13836. ISSN 1600-0412.