Ylin oikeusaste

Ylin oikeusaste eli korkein oikeusaste tai viimeinen oikeusaste on useimmissa valtioissa ja toimialueissa oikeusaste, jonka ratkaisu on lopullinen ja jonka tuomioista tai päätöksistä ei voi valittaa tai niihin ei voi hakea muutosta miltään toimielimeltä tai tuomioistuimelta.

Ylimmän oikeusasteen kehitys ja muodot

Ylimmän oikeusasteen kehityksen alkuna on ollut useimpiin yhteiskuntiin sisältynyt ajatus lopullisesta tuomiovallasta. Itsevaltiuden aikana se kuului hallitsijalle, jolla oli oikeus muuttaa tuomioistuinten päätöksiä hänelle tehtyjen valitusten perusteella. Valistuksen aikana syntyneen vallan kolmijako-opin mukaan tuomiovalta eriytettiin hallitsijan ja lainsäätäjän vallasta. Myös tähän uuteen järjestelmään luotiin ylin tuomiovalta, joka saattoi kumota alempien tuomioistuinten päätökset.

Anglosaksisissa maissa ylin oikeusaste kehittyi Ison-Britannian parlamentin ylähuoneen oikeudesta ottaa käsiteltäväksi tuomioistuinten ratkaisuja. Lainsäädäntöä kehitettiin pitkälti ylähuoneen ns. lakilordien tekemien ennakkoratkaisujen perusteella. Nykyään tämä kehityssuunta näkyy voimakkaasti esimerkiksi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden itsenäisessä toimivallassa.

Useimmissa Euroopan maissa on yleensä kaksi korkeinta oikeusasteen tuomioistuinta. Hyvin tyypillinen on jako siviili- ja rikosasioiden sekä hallintoasioiden ylimpään oikeusasteeseen. Tällainen jako on voimassa myös Suomessa. Monissa maissa on myös erillinen perustuslakituomioistuin, joka ratkaisee lainsäätämiseen ja perustuslain tulkintaan liittyviä kysymyksiä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen suhde jäsenmaiden korkeimpiin oikeusasteisiin

Euroopan unionin jäsenmaiden korkeimpien tuomioistuinten toimivaltaa rajoittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. EU:n jäsenmaiden tuomioistuimilla on velvollisuus pyytää EY-tuomioistuimelta lausuntoa tietyn EU:n asetuksen tai direktiivin tulkinnasta ja soveltuvuudesta oikeudenkäynnin kohteena olevaan asiaan. Jäsenmaan tuomioistuin on velvollinen noudattamaan EY-tuomioistuimen asiassa antamaa ratkaisua.

Korkeimmat oikeusasteet Suomessa

Suomessa on kaksi pysyvää korkeinta oikeusastetta:

• korkein oikeus siviili- ja rikosasioiden oikeudenkäynneissä ja
• korkein hallinto-oikeus hallintolainkäyttöön liittyvissä oikeudenkäynneissä.

Ylimpien virkamiesten ja valtioneuvoston jäsenten virkarikossyytteitä käsittelevä valtakunnanoikeus on tarvittaessa kokoontuva erityistuomioistuin, jota voitaneen luonteensa takia pitää eräänlaisena korkeimpana oikeusasteena sen käsiteltävissä olevissa jutuissa, vaikka kyseessä onkin pikemmin juttujen ensimmäinen ja ainoa oikeusaste.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan toiminnassa on lisäksi katsottu olevan joitakin perustuslakituomioistuimen toimivaltaan kuuluvia piirteitä. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan ole tuomioistuin.