Konrad von Bagh

suomalainen lääkäri ja professori

Konrad Ernst von Bagh (10. helmikuuta 1908 Pietari13. tammikuuta 1982 Lahti)[1] oli suomalainen lääkäri ja professori.

Konrad von Bagh 1960-luvulla.

Von Baghin vanhemmat olivat diplomi-insinööri Hermanna Konrad von Bagh ja Anna Elizabeth zur Loye. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1936 (k. 1949) oli sairaanhoitaja Aino Salome Tuomala ja toinen vuodesta 1959 Signe Maria Ahokas. Elokuvahistorioitsija Peter von Bagh (1943–2014) oli hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta. Von Bagh tuli ylioppilaaksi 1926 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1935.[2] Uransa alussa hän työskenteli Helsingin Lapinlahden ja Kivelän sairaaloissa.[3]

Von Bagh oli taustaltaan neurofysiologian ja neuropatologian tutkija. Hänellä oli Helsingissä 1939 saatu hermo- ja mielitautien erikoislääkärin pätevyys ja alan professorin pätevyys Helsingissä ja Turussa. Hän oli Turun ensimmäinen hermo- ja mielitautiopin professori 1936–1939. Lyhyen aikaa syksyllä 1946 hän hoiti Helsingin yliopiston psykiatrian professorin virkaa. Kun Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 1949 perustettiin, Bagh nimitettiin psykiatrian professoriksi, mutta jo samana vuonna hän irtisanoutui ja siirtyi Oulun piirimielisairaalan, myöhemmin Oulun keskusmielisairaalan, ylilääkäriksi[4] ja toimi erikoislääkärikouluttajana[5]. Hän oli tunnettu varsinkin dementian tutkimuksesta, johon hän oli perehtynyt Berliinissä. Hän jäi Oulusta eläkkeelle 1973.[4] Von Baghille myönnettiin lääkintöneuvoksen arvonimi vuonna 1968.[3]

Von Bagh oli jatkosodan aikana sotapsykiatrian vaikuttajia.[6] Suomalaissotilaiden psyykkisiä häiriöitä jatkosodan aikana tutkineen Ville Kivimäen mukaan von Bagh edusti psykiatriassa saksalaista koulukuntaa joka tarjosi mielisairauksien hoitokeinoiksi työtä ja kovaa kuria. Jatkosodan aikana von Bagh määräsi armeijan hermotoipilaille kovia voimisteluharjoituksia joiden tarkoituksena oli von Baghin mukaan saada potilas "pakenemaan terveyteen". Von Baghin vaikutuksesta myös saksalaispsykiatrian perinne jatkui Pohjois-Suomessa pitempään kuin muualla Suomessa.[7]

LähteetMuokkaa

  1. Konrad von Baghin kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 19.1.1982, HS Aikakone. Viitattu 19.4.2018.
  2. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 38. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  3. a b Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.1.1982, HS Aikakone. Viitattu 19.4.2018.
  4. a b Suomen neurologinen yhdistys 50 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive), s. 54, 76, 107, 108
  5. Marja Leena Mielonen, Psykiatrinen hoito, Oulu 2000 s. 146
  6. Karoliina Sysiharju: Masennuksen basilleja, tärähtäneitä tosisotamiehiä ja veriin jäänyttä sotaa - mielen järkkyminen jatkosodan suomalaisten rintamamiesten sotakokemuksissa Pro gradu, Tampereen Yliopisto 2009
  7. Muistatko psykiatri Konrad von Baghin? Kaleva 30.3.2014

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Nikkonen, Aarne, Suomalainen neuropsykiatri Konrad von Bagh oppihistoriallisessa kontekstissaan. Pro gradu, Oulun yliopisto 1998.