Avaa päävalikko

Konrad Stäheli (17. joulukuuta 18665. marraskuuta 1931) oli sveitsiläinen ampuja ja olympiavoittaja. Hän osallistui Pariisin olympialaisiin 1900, joissa hän voitti neljä mitalia, kolme kultaista ja yhden pronssisen. Stäheli kilpaili myöhemmin vielä Ateenan välikisoissa 1906. Niissä hän ampui viisi mitalia, joista kaikki tulivat eri sotilaskiväärilajeista. Stäheli sai samana vuonna vielä kultaa MM-kisoista 50 metrin pistoolissa.

Mitalit
Maa:  Sveitsi
Miesten ammunta
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Pariisi 1900 50 m vapaapistooli, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Pariisi 1900 300 m sotilaskivääri, polvi
Kultaa Kultaa Pariisi 1900 300 m sotilaskivääri, joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Pariisi 1900 50 m vapaapistooli
Välikisat
Kultaa Kultaa Ateena 1906 Sotilaskivääri, polvi
Kultaa Kultaa Ateena 1906 Sotilaskivääri, joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Ateena 1906 Sotilaskivääri, moniasentokilpailu
Hopeaa Hopeaa Ateena 1906 Sotilaskivääri, vapaa asento
Pronssia Pronssia Ateena 1906 Sotilaskivääri, makuu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Torino 1898 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Loosduinen 1899 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Loosduinen 1899 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Luzern 1901 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Luzern 1901 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Luzern 1901 50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Rooma 1902 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Rooma 1902 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Rooma 1902 50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Lyon 1904 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Lyon 1904 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Lyon 1904 50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Bryssel 1905 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Milano 1906 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Milano 1906 50 m pistooli
Kultaa Kultaa Zurich 1907 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Zurich 1907 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Wien 1908 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Hampuri 1909 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Hampuri 1909 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Hampuri 1909 300 m vapaakivääri, makuu
Kultaa Kultaa Loosduinen 1910 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Loosduinen 1910 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Rooma 1911 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Rooma 1911 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Rooma 1911 300 m vapaakivääri, makuu
Kultaa Kultaa Rooma 1911 300 m vapaakivääri, pysty
Kultaa Kultaa Rooma 1911 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Bayonne Biarritz 1912 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Bayonne Biarritz 1912 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Bayonne Biarritz 1912 300 m vapaakivääri, makuu
Kultaa Kultaa Bayonne Biarritz 1912 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Camp Perry 1913 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Camp Perry 1913 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Camp Perry 1913 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Viborg 1914 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Viborg 1914 300 m vapaakivääri, makuu
Kultaa Kultaa Viborg 1914 300 m vapaakivääri, polvi
Hopeaa Hopeaa Luzern 1901 300 m vapaakivääri, asennot
Hopeaa Hopeaa Rooma 1902 50 m pistooli
Hopeaa Hopeaa Lyon 1904 300 m vapaakivääri, pysty
Hopeaa Hopeaa Lyon 1904 300 m vapaakivääri, polvi
Hopeaa Hopeaa Bryssel 1905 300 m vapaakivääri, asennot
Hopeaa Hopeaa Bryssel 1905 50 m pistooli, joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Milano 1906 300 m vapaakivääri, makuu
Hopeaa Hopeaa Milano 1906 50 m pistooli, joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Zurich 1907 300 m vapaakivääri, polvi
Hopeaa Hopeaa Zurich 1907 50 m pistooli, joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Hampuri 1909 300 m vapaakivääri, polvi
Hopeaa Hopeaa Hampuri 1909 50 m pistooli, joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Loosduinen 1910 300 m vapaakivääri, asennot
Hopeaa Hopeaa Camp Perry 1913 300 m vapaakivääri, makuu
Hopeaa Hopeaa Camp Perry 1913 300 m vapaakivääri, pysty
Hopeaa Hopeaa Viborg 1914 300 m vapaakivääri, asennot
Hopeaa Hopeaa Viborg 1914 300 m vapaakivääri, pysty
Pronssia Pronssia Torino 1898 300 m vapaakivääri, asennot
Pronssia Pronssia Torino 1898 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Rooma 1902 300 m vapaakivääri, asennot
Pronssia Pronssia Milano 1906 300 m vapaakivääri, polvi
Pronssia Pronssia Zurich 1907 300 m vapaakivääri, makuu
Pronssia Pronssia Zurich 1907 50 m pistooli
Pronssia Pronssia Hampuri 1909 50 m pistooli
Pronssia Pronssia Rooma 1911 50 m pistooli, joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Bayonne Biarritz 1912 300 m vapaakivääri, pysty
Pronssia Pronssia Bayonne Biarritz 1912 300 m sotilaskivääri, asennot

Stäheli saavutti MM-kilpailuista kaikkiaan 44 henkilökohtaista mitalia, joista 22 kultaa, 13 hopeaa ja 9 pronssia. Lisäksi Stähelillä on lukuisia joukkuemitaleja.

Stäheli voitti Torinon MM-kisoissa 1898 vapaakiväärin polviasennon tuloksella 322. Hän uusi polviasennon voittonsa seuraavana vuonna Loosduinenin MM-kisoissa tuloksella 328.[1] Hän voitti Pariisin olympialaisissa 1900 kultaa sotilaskiväärin polviasennosta tuloksella 324.[2] Stäheli voitti vapaakiväärin polviasennon MM-kullan jälleen Luzernin MM-kisoissa 1901 tuloksella 339. Hän ampui vapaakiväärin polviasennon maailmanmestariksi myös Rooman MM-kisoissa 1902 tuloksella 350. Lyonin MM-kisoissa 1904 hän voitti vapaakiväärin kokonaiskilpailun tuloksella 953.[1]

Stäheli voitti vapaapistoolin maailmanmestaruuden Milanon MM-kisoissa 1906 tuloksella 512. Seuraavana vuonna hän voitti MM-kultaa vapaakiväärin kokonaiskilpailussa Zürichin MM-kisoissa pistein 987. Stäheli voitti Hampurin MM-kisoissa 1909 maailmanmestaruuden vapaakiväärin kokonaiskilpailuissa tuloksella 1 009. Hän voitti kisoissa mestaruuden myös vapaakiväärin makuuasennossa pistein 348. Seuraavana vuonna Loosduinenin MM-kisoissa hän voitti vapaakiväärin polviasennon MM-kultaa tuloksella 363. Vuoden 1911 MM-kisoissa Roomassa Stäheli voitti vapaakiväärin kaikki lajit: kokonaiskilpailun pistein 1 052, makuuasennon tuloksella 355, polviasennon pistein 365 ja pystyasennon 332 pisteellä. Myös seuraavana vuonna Biarritzin MM-kisoissa hän hallitsi vapaakivääriä. Stäheli voitti 271 metrin radalla pidetyt kokonaiskilpailun pistein 1 078, makuuasennon 367 pisteellä ja polviasennon tuloksella 374.[1]

Stäheli jatkoi menestysputkeaan seuraavana vuonna Camp Perryn MM-kisoissa 1913. Hän voitti vapaakiväärin kokonaiskilpailun pistein 1030 ja oli paras myös polviasennossa, jossa hänen voittotuloksensa oli 352. Viborgin MM-kisoissa 1914 Stäheli voitti vapaakiväärin makuuasennon pistein 360 ja polviasennon tuloksella 357.[1]

Stäheli teki urallaan useita ammunnan maailmanennätyksiä. Hän rikkoi vuonna 1909 Charles Paumierin vapaapistoolin 300 metrin 3 × 40 laukauksen maailmanennätyksen viidellä pisteellä, kun hän ampui tuloksen 1 009. Jakob Reich paransi ennätystä seuraavana vuonna lukemiin 1 018, mutta Stäheli otti ennätyksen takaisin nimiinsä vuonna 1911, kun hän ampui 1 052 pistettä. Hän paransi ennätystä vielä seuraavana vuonna lukemiin 1 078, joka säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 1923 saakka, kunnes Morris Fisher onnistui rikkomaan sen. Vapaakiväärin makuuasennon 40 laukauksen maailmanennätyksen hän ampui vuonna 1911. Stähelin tulos 355 paransi Guillermo Ballmerin edellistä ennätystä kahdella pisteellä. Stäheli paransi ennätystään seuraavana vuonna 367 pisteeseen. Tämä maailmanennätys säilyi voimassa yhdeksän vuotta, kunnes Walter Stokes ampui vuonna 1921 372 pistettä.[3]

Stäheli teki vapaakiväärin polviasennon 40 laukauksen maailmanennätyksen yhteensä kahdeksan kertaa urallaan. Ensimmäinen ennätys oli vuonna 1898 ammuttu 322 ja viimeinen 374, joka syntyi vuonna 1912. Stäheli piti maailmanennätystä hallussaan vuoteen 1925 saakka, jolloin Josias Hartmann rikkoi sen. Stäheli ampui vuonna 1906 myös vapaapistoolin 50 metrin 60 laukauksen maailmanennätyksen 512. Se paransi Paul van Asbroeckin edellistä ennätystä viidellä pisteellä. Van Asbroeck otti ennätyksen takaisin itselleen vuonna 1909.[3]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 129. Otava, 1970.
  2. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 11. Otava, 1970.
  3. a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 125–126. Otava, 1970.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Konrad Stäheli