Wikipedia

Kommunistien liitto (Suomi)

suomalainen poliittinen järjestö

Kommunistien liitto on suomalainen vuonna 2002 perustettu marxilais-leniniläinen poliittinen järjestö, joka osallistui Suomen Työväenpuolueen (STP) toimintaan. Liiton tärkeimmäksi tehtäväksi nähdään laajan monopolienvastaisen rintaman luominen suurpääoman valtaa vastaan. Se tukee aktiivisesti Korean demokraattista kansantasavaltaa anti-imperialistisena voimana Korean niemimaalla.

Historia muokkaa

Synty muokkaa

Kommunistien liitto perustettiin 14. syyskuuta 2002. Aluksi yhdistys tunnettiin nimellä Kommunistit, mutta nimi vaihdettiin rekisteröimisen yhteydessä inspiraatiota Karl Marxin ja Friedrich Engelsin ajoista ottaen. Uuden järjestön takana olivat Rauhan ja sosialismin puolesta – Kommunistisesta työväenpuolueesta (KTP) aiemmin samana vuonna erotetut jäsenet. Kiista KTP:ssa syntyi kun osa keskusneuvostosta halusi mennä mukaan uuteen ”oikeistolaisiakin” aineksia sisältäneeseen puolueeseen (Muutosvoimat Suomi, MVS). Hannu Harjun johtama enemmistö ei tällaisesta innostunut vaan erotti 23. maaliskuuta 2002 kaksi jäsentä ja toukokuussa koko KTP:n Helsingin piirijärjestön. Keskusneuvosto torjui uuden puolueen äänin 18–9.[1] Lähteä saivat monet KTP:n konkarit kuten Työkansan Sanomien päätoimittaja Reijo Katajaranta, puoluesihteeri Heikki Männikkö ja vuoden 1994 presidenttiehdokas Pekka Tiainen.

Uusi työväenpuolue muokkaa

Keväällä 2006 Kommunistien liitto esitteli uuden hankkeensa Suomen työväen yhteistoiminnan edistämiseksi. Maalis-huhtikuussa KTP:n aiempi pääsihteeri Heikki Männikkö sekä päätoimittaja Katajaranta esittivät suunnitelman uuden Suomen Työväenpuolue (STP) -nimisen järjestön muodostamisesta.[2] Kommunistien liiton jäsenten johtama EU:n vastainen kansanrintama (EUVKr) arvioi vuosikokouksessaan 10. huhtikuuta muun muassa EU-kriittisten voimien kokoamisen mahdollisuuksia ja kannatti ehdotusta uudesta puolueesta.[3] EUVKr:n puheenjohtaja Heikki Männikkö ehdotti, että nimenomaan EU:n pitäisi olla liittouman yhdistävä tekijä.[4] Pekka Tiainen otti asian esiin vappupuheessaan Kiasmalla. Hän painotti erilaisten mielipiteiden kunnioittamista ja keskittymistä pääkysymyksiin, joita olisivat oikeudenmukainen tulonjako, sotilaallinen liittoutumattomuus, valtiollinen itsenäisyys, ympäristönsuojelu sekä oikeus työhön, toimeentuloon ja peruspalveluihin.[5] Sekä Männikkö että Tiainen toivat esiin näkemyksensä STP:stä jonkinlaisena päivitettynä versiona SKDL:stä.

Kommunistien liiton Reijo Katajaranta valittiin MVS:n puheenjohtajaksi kesäkuussa 2006 pidetyssä liittokokouksessa. MVS kuitenkin ilmoitti samassa yhteydessä, ettei se aio asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa 2007.[6] MVS lakkasi toimimasta seuraavien vaalien jälkeen.

Uusi STP perustettiin syksyllä 2006 Vaihtoehtoväen asemaa rekisteröitynä puolueena hyödyntäen ja Kommunistien liitto liittyi uuden puolueen jäsenjärjestöksi. Kommunistien liiton jäsenet muodostavat enemmistön STP:n hallituksessa, jota johtaa liittoon kuulumaton entinen kommunisti Juhani Tanski. STP osallistui eduskuntavaaleihin 2007 kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä ja sai äänistä 0,06 prosenttia.

Aate muokkaa

Kommunistien liiton aate on marxismi-leninismi, jonka oikeaa tulkintaa Suomessa se kokee edustavansa. Tultuaan erotetuiksi KTP:stä liiton perustajat julistivat entisen puolueensa keskusneuvoston politiikan ”vain vasemmistolaiseksi” erotuksena marxilais-leniniläisestä. Erotetut tunsivat kuitenkin puolustavansa KTP:n aiempia päätöksiä ja asiakirjoja. Varsinaiset aatteelliset erimielisyydet ovat siten vähäiset. Varsinainen linjanveto tapahtuu taktiikassa, eli “monopolien vastaisen yhteisrintaman kehittämisessä”, jonka hallinta KTP:n enemmistöltä liiton mielestä puuttui.[7]

Kommunistien liitto hyväksyi ensimmäisen periaateohjelmansa Lohjalla syyskuussa 2003 järjestetyssä kokouksessa. Järjestö määritellään ohjelmassa ”työväenluokan puolueeksi”, joka ”toimii kaikissa oloissa työväenluokan ja sen liittolaisten lähtökohdista”. Kommunistien liitto kertoo erottuvansa muista etenkin siinä, että se tukeutuu toiminnassaan yhteiskunnan tieteelliseen ymmärtämiseen, joka tapahtuu Karl Marxin, Friedrich Engelsin ja Vladimir Leninin löytämien lakien pohjalta. Järjestön toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi ilmoitetaan luokkatietoisuuden kohottaminen ”järjestämällä toimintaa marxilais-leniniläiseen yhteiskuntakäsitykseen perustuvan tietouden levittämiseksi”. Kommunistien tärkeimmäksi tehtäväksi määritellään ”laajan monopolienvastaisen rintaman luominen suurpääoman valtaa vastaan”.[8]

Kommunistien liitto pitää KTP:n tavoin Suomen kommunistista puoluetta (SKP) ja trotskilaisia järjestöjä marxilaisittain harhaoppisina. Toisaalta liitto on tehnyt paljon yhteistyötä näiden kanssa ja se on jatkuvasti yrittänyt muodostaa laajempaa yhteenliittymää, joka kokoaisi vasemmiston ja muiden innostuneiden hajanaisia voimia.

Kommunistien liitto tukee aktiivisesti Korean demokraattista kansantasavaltaa anti-imperialistisena voimana Korean niemimaalla. Liiton jäsenet johtavat Suomen Juche-aatteen opintoyhdistystä, jonka puheenjohtaja Juha Kieksi on myös Suomi-Korea-seuran sihteeri.

Organisaatio muokkaa

Kommunistien liitto toimii käytännössä puolueen tavoin, vaikka se ei ole yrittänyt rekisteröityä virallisesti. Liiton puheenjohtaja on ollut perustamisesta lähtien porvoolainen Kalevi Wahrman (s. 1950). Hänen johtamassaan 12-jäsenisessä hallituksessa ei ole yhtään naista.[9]

Tiedotus muokkaa

Kommunistit ry:n aloitettua toimintansa näki päivänvalon myös uusi lehti nimeltä Kansan ääni. Päätoimittajaksi nousi KTP:n Työkansan Sanomissa aiemmin vastaavia tehtäviä hoitanut Reijo Katajaranta. Kansan ääntä julkaisevat myös Kommunistien liiton kannattajien hallitsemat EUVKr ja Sodan ja fasismin vastainen työ (SFT). Kuudesti vuodessa ilmestyvä lehti muistuttaa ulkonäöltään huomattavasti Työkansan Sanomia.

Kansan äänen julkaisijat esiintyivät aikaisemmin Helsingin lähiradiossa pitämässään puolituntisessa ohjelmassa.[10]

Vaalit muokkaa

Kommunistien liitto osallistui eduskuntavaaleihin 2003 Muutosvoimat Suomen (MVS) listoilla menestyksen jäädessä vaatimattomaksi. Tämän jälkeen yhteistyötä tehtiin varsinkin SKP:n kanssa, kuten eurovaaleissa 2004, joita KTP tapansa mukaan boikotoi. Helsingissä Kommunistien liiton jäsenet esiintyivät Asukkaiden Helsinki -listalla yhdessä muun muassa Sosialistiliiton kanssa. Porvoolaiset Kommunistien liiton jäsenet, mukaan lukien puheenjohtaja Wahrman, osallistuivat kuntavaaleihin sitoutumattomina SKP:n listalla. Eduskuntavaaleihin 2007 ja 2011 Kommunistien liiton jäsenet osallistuivat Suomen Työväenpuolueen listoilla.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ KTP:n näköalattomuus. Tiedonantaja ?.4.2002.
  2. ↑ Heikki Männikkö: Tarvitaanko maahamme uusi työväenpuolue? suomentyovaenpuolue.blogspot.com linkki;
  3. ↑ EU:n vastainen kansanrintama keskusteli Suomen työväenpuolueesta. Kansan Ääni 2/2006, s. 15. linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Heikki Männikön puhe (10.4.2006?). Kansan Ääni 3/2006, s. 9. linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Pekka Tiaisen puhe (1.5.2006). Kansan Ääni 3/2006, s. 8. linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Liittokokouksen tiedotusvastaava Heikki Männikön tiedote (Helsinki 30.6.2006).
  7. ↑ Heikki Männikkö & Reijo Katajaranta: Tiedote veljespuolueille ja kansainväliselle kommunistiselle liikkeelle (14.6.2002) linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Kommunistien liitto ry. Periaateohjelma linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Kommunistien liiton hallitus linkki
  10. ↑ Kansan Äänen toimintakalenteri vuodelle 2004 ansan Ääni] s. 15

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kommunistien_liitto_(Suomi)&oldid=22112947”