Kolvananuuro
Kolvananuuro on rotkolaakso eli uuro Kontiolahden ja Joensuun Enon raja-alueella. Kolvananuuro on myös noin 1,5 neliökilometrin suuruinen luonnonsuojelualue, joka on tunnettu retkikohde.[2][3]
| Kolvananuuro ja lähialueet | |
|---|---|
| Natura 2000 -alue: FI0700023 | |
 Kolvananuuron seinämää |
|
| Suojelun perusteet | |
| Aluetyyppi | SAC [1] |
| Luontodirektiivin luontotyypit |
boreaalinen vyöhyke [1] |
| Sijainti ja koko | |
| Koordinaatit | [1] |
| Kunta | Kontiolahti, Joensuu |
| Pinta-ala | 195 ha [1] |
| Suojellut lajit | |
| Luontodirektiivin liitteen II lajit |
liito-orava, myyränporras, idänlehväsammal |
| Muuta eläinlajistoa | idänuunilintu, lapinuunilintu |
| Muuta kasvilajistoa | metsänemä, soikkokaksikko, suovalkku, kalliokielo, pahtarikko, tunturihärkki, tuoksumatara, lehtomatara, lehtopähkämö, lehto-orvokki, näsiä, lehtokuusama, raidankeuhkojäkälä |
Maantietoa muokkaa
Kolvaanuuro sijaitsee noin 13 kilometriä Kontiolahden kirkonkylästä koilliseen ja Joensuun Enon kirkonkylästä 10 kilometriä luoteeseen korkealla kallioalueella Kyykän, Hautajärven ja Kuusjärven välisellä haja-asutusalueella. Alueen mäkien huiput kohoavat yli 220 metrin korkeuteen mpy. Mäkialuetta halkaisee luode-kaakko- suuntainen ja yli neljä kilometriä pitkä rotkolaakso. Jyrkänteiden ympäröimä osuus on noin kilometrin pituinen ja paikoitellen louhikkoinen. Kallioseinämät kohoavat 15–60 metrin korkeuteen laakson yläpuolelle.
Rotkolaakson luoteispuolella sijaitsee Hautajärvi, joka on yli 20 metriä syvä. Lisäksi rotkolaaksossa sijaitsee Suuri Koirilampi, joka on noin 15 metriä syvä. Sen laskupuro Uuronpuro virtaa laakson läpi kohti kaakkoa. Matkallaan se virtaa Pienen Koirilammen läpi ja laskee Urkkalampeen laakson ulkopuolella. Tämän lasku-uoma Urkkalamminpuro yhtyy alempana Kuusojaan, joka on Pielisjoen sivujoki. Laaksossa kulkee Joensuun ja Kontiolahden välinen kuntaraja.[3]
Luontoarvoja muokkaa
Natura-alue muokkaa
Kolvananuurosta ja sen lähialueista on vuonna 1994 perustettu Natura 2000- hankkeen luonnonsuojelualue (195 hehtaari, FI0700023), jolla pyritään säilyttämään erityiset rotkolaaksojen luontotyypit ja sen eliöstön moninaisuus.[2]
Natura-alue sisältää rotkolaakson, viereisen Kaitapuron alueen ja Matikkavaaran sisältävän alueen, jotka ovat kaikki lähes luonnontilaisia. Suuri osa alueesta muodostuu boreaalisesta metsäalueesta, johon kuuluu iäkkäitä kuusikkoja, lehtometsiä ja puustoisia suoalueita. Alueella kohtaa eteläinen ja pohjoinen kasvilajisto. Esimerkiksi kalliopinnoilla viihtyy Lapissa esiintyvä pahtarikko ja lehdoissa eteläinen lehtopähkämö. Puron varrella kasvavat saniaislehtoja, jossa viihtyy korkeat kotkansiivet ja myyränporras. Alueella tavataan runsaasti kääpiä. Alueella pesii arviolta 480 lintuparia neliökilometrillä, mikä on yli kaksinkertainen määrä Suomen tyypilliseen arvoon 100–200 paria.[2]
Natura-alueen viereen on perustettu vuonna 2020 yksityinen luonnonsuojelualue, joka laajentaa Natura-alueen yhtenäistä suojelualuetta yli kaksinkertaiseksi. Uusi suojelualue on pinta-alaltaan 200 hehtaaria ja se sijaitsee Kolvananuuron rinnalla.[4]
Retkeilyalue muokkaa
Kolvananuuron läpi ja sen lähiympäristöön on viitoitettu päiväretkeläisille sopiva reitti, jonne on järjestetty Kontiolahden kirkonkylän lähellä valtatieltä 6 ja Enon suunnalta Joensuu–Lieksa-tiellä alkava opastus. Reitti kulkee Pienen Koirilammen kautta, jossa sijaitsee nuotiopaikka. Kolvananuuron polku liittyy muihin vaellusreitteihin, jotka ovat Kolinpolku, Patvinpolku ja Kaltimonkierto.
Luonnonhistoriaa muokkaa
Alueen kallioperä on arkeeinen ja on noin 2,8 miljardia vuotta vanha eli on geologialtaan maapallon vanhempaa kallioperää. Kallion joukossa esiintyy diabaasia, joka on tulivuoritoiminnasta peräisin. Noin 2,1 miljardia vuotta sitten alueen tulivuorien laavaa tunkeutui kalliohalkeamiin täyttäen ne. Laavasta jäähtyi hitaasti muodostaen diabaasia. Karjalainen liuskealue muodostui arkeeisen kallion päälle noin 1,8 miljardia vuotta sitten, joka se poimuttui myöhemmin alppimaiseksi vuoristoksi (Karelidit). Vuoristo on kului satojen miljoonien vuosien aikana matalaksi selänteeksi, joka muodostuu enää aikaisemman vuoriston kilometrin paksuisesta juuriosasta. Vuoriston muodostumisen yhteydessä kallioon syntyneet jännitteet laukesivat aiheuttaen monia kalliomurroksia. Kolvananuuro on syntynyt tällä tavalla. Siirrokset ovat kuluneet eroosiossa leveämmiksi ja rotkon reunoilta on tippunut laaksoon kallionlohkareita.[5]
Jääkaudella 100 000–15 000 vuotta sitten on Kolvananuuro ilmeisesti ollut suuren osan ajasta moreenin täyttämänä. Kun viime jääkauden loppuvaiheessa alkoi mannerjäätikkö sulaa, kulkeutuivat sulamisvedet jäätikön pohjalle ja virtasivat Kolvananuuron läpi huuhtoen sen tyhjäksi. Kun jäätikkö lopulta suli alueen päältä pois, jäi rotkolaakso paljaana näkyviin. Natura-alueen korkeuserot vaihtelevat 90 metristä 250 metriin.[5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Laiho, Juha & Pirinen, Mika: Kolvananuuro ja lähialueet Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (PDF) Metsähallituksen julkaisuja, Sarja C 80. 2010. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 19.5.2022. [vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Natura 2000-tietolomake (PDF) (FI0700023) 2015. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ a b c Kolvananuuro ja lähialueet ymparisto.fi. 22.1.2020. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ a b Kolvananuuro (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Väinämö, Jouki: Kolvananuuron rotkolaakson kupeeseen perustettu iso yksityinen suojelualue yle.fi. 16.12.2020. YLE. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ a b Laiho, Juha & Pirinen, Mika: Kolvananuuro ja lähialueet Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, 2010, s.20–22