Kokemäenjoen yläosan alue
Kokemäenjoen yläosan alue (vesistöaluetunnus 35.12) on Kokemäenjoen vesistön (35) Kokemäenjoen alueessa (35.1) sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 662,80 neliökilometriä ja järvisyys on 0,58 %. Sen pääuoma muodostuu ainoastaan Kokemäenjoesta. Kokemäenjoen alue on jaettu pääuoman ympäriltä kolmeen peräkkäiseen alueeseen, joista tämä osa muodostaa sen keskimmäisen osan. Pääuoman osuus alkaa Tyrvään voimalaitoksesta ja päättyy Harjavallan voimalaitokseen.[1][2][3]
Vesistöalueen sijainti
muokkaaKokemäenjoen vesistön (35) alarajana on Porin Selkämeri, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 27 046,12 neliökilometriä ja sen järvisyys on 10,99 %. Vesistöalueen ensimmäisessä jakovaiheessa muodostettiin Kokemäenjoen alue (35.1), joka alkaa Nokianvirran Melon voimalaitoksesta ja päättyy Kokemäenjoen suistoon. Alueen pinta-ala on 3 679,21 neliökilometriä ja sen järvisyys on 5,25 %. Kokemäenjoen alue on vuorostaan jaettu yhdeksään toisen jakovaiheen vesistöalueeseen, joista yksi on tämä vesistöalue.[3]
Vesistöalueen jako
muokkaaKolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat seitsemän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan eli vesistöreittiin kuuluvat vesistöalueiden nimet on lihavoitu [2][3]:
- Kokemäen alue (35.121) → Kokemäenjoen alaosan alue (35.11)
- Sonnilanjoen valuma-alue (35.127)
- Karhiniemen alue (35.122) ←Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) ja Loimijoen valuma-alue (35.9)
- Raijalanjoen valuma-alue (35.126)
- Keikyän alue (35.123) ←Sammunjoen valuma-alue (35.18) ja Kuloveden alue (35.13)
- Luojoen valuma-alue (35.124)
- Kikkelänjoen valuma-alue (35.125)
Vesistöalueen rakenne
muokkaaKokemäenjoen yläosan alueeseen (35.12) kuuluu Kokemäenjoen uomasta Harjavallan voimalaitoksen ja Tyrvään voimalaitoksen välinen Kokemäenjoen osuus, joka sijaitsee mereltä yläjuoksulle mitattuna 36−121 kilometrin matkalla. Joenvarsi on seuraavassa jakovaiheessa katkaistu kolmeen Kokemäenjokea seuraavaan osaan, joista alajuoksulla sijaitseva Kokemäen alue (35.121) päättyy Kolsin vesivoimalaitokseen ja keskijuoksulla oleva Karhiniemen alue (35.122) Äetsän vesivoimalaitokseen. Silloin yläjuoksun Keikyän alueelle (35.123) jää loppuosuus Tyrvään voimalaitokselle asti.[2]
Kokemäenjoen yläosan alueella Kokemäenjokeen yhtyy Kokemäenjoen alueen ensimmäisen- tai toisen jakovaiheen osa-alueista Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15), Loimijoen valuma-alue (35.9) ja Sammunjoen valuma-alue (35.18). Niiden vesistörakennetta ei käsitellä tässä. Kokemäenjokeen yhtyvät kuitenkin vielä joitakin alla lueteltuja pienempiä jokia tai ojia.[2][3]
Kokemäen alue (35.121)
muokkaaKokemäen alue (35.121) alkaa Harjavallan voimalaitokselta, jonka etäisyys merestä on joenvartta seuraten 36 kilometriä. Vesistöalueeseen kuuluvat seuraavat 20 kilometriä yläjuoksua ja alue päättyy Kolsin vesivoimalaitokseen. Se rajautuu etelässä hiekkaharjun muodostamaan selänteeseen, minkä vuoksi sillä ei ole siihen laskevia merkittäviä ojia. Tästä huolimatta Palojärvi ja Pitkäjärvi kuuluvat Kokemäen alueeseen. Kokemäen alueen pinta-ala on 125,11 neliökilometriä ja sen järvisyys on 0,25 %.[1][2][3]
- Rausenoja yhtyy Kokemäenjokeen vasemmalta puolelta 45 kilometrin etäisyydellä suistosta. Oja kerää ojiinsa vettä Järilänharjulta ja Rausenkulman peltoaukealta 19 neliökilometrin suuruiselta alueelta.[1]
- Koomanoja on noin 10 kilometriä pitkä oja, joka yhtyy Kokemäenjokeen Peipohjassa noin 50 kilometrin päässä suistosta. Sen valuma-alueeseen kuuluu muun muassa Koomankangas ja valuma-alueen pinta-ala on 39 neliökilometriä.[1]
- Sonnilanjoen valuma-alueen (35.127) laskujoki Sonnilanjoki yhtyy jokeen Tulkkilan yläpuolella 54 kilometriä ylävirtaan päin (katso alempana).[1]
Karhiniemen alue (35.122)
muokkaaKarhiniemen alue jää Kokemäenjoen uomassa Kolsin vesivoimalaitoksen ja Äetsän vesivoimalaitoksen väliin. Kolsin voimala sijaitsee Kokemäenjoessa 56 kilometriä suistosta yläjuoksulle ja se jatkuu yläuomaan seuraavat 43 kilometriä. Karhiniemen alueen pinta-ala on 215,87 neliökilometriä ja sen järvisyys on 0,13 %.[1][2][3]
- Kynsijärvenoja yhtyy Kokemäenjokeen oikealta puolelta 65 kilometriä yläjuoksulle päin Kokemäen Kynsikankaalla. Ojan valuma-alueen ainoa järvi on Takajärvi, sillä esimerkiksi Kynsijärvi on kuivatettu suoksi. Valuma-alueen pinta-ala on 16 neliökilometriä.[1]
- Maalisoja yhtyy jokeen oikealta puolelta 66 kilometriä yläjuoksulle päin Kokemäen Alhomaalla. Sen valuma-alueella ovat esimerkiksi Maalisjärvi, läntinen Ollijärvi, itäinen Ollijärvi ja Valkeajärvi. Valuma-alueen pinta-ala on 17 neliökilometriä.[1]
- Raijalanjoen valuma-alueen (35.126) laskujoki Raijalanjoki yhtyy Huittisissa jokeen 88 kilometriä suistosta (katso alempana).[1][2]
- Ala-Kauvatsan joki on Kauvatsanjoen valuma-alueen (35.15) laskujoki, joka yhtyy jokeen Huittisissa sen oikealta puolelta 81 kilometriä yläjuoksulle päin. Valuma-alueen pinta-ala on 805,33 neliökilometriä ja sen järvisyys on 8,49 %. Siihen kuuluu yli 100 järveä.[1][2][3]
- Loimijoen valuma-alueen (35.9) laskujoki Loimijoki yhtyy Huittisten Lauhassa jokeen sen vasemmalta puolelta 86 kilometriä yläjuoksulle päin. Valuma-alueen pinta-ala on 1 138,36 neliökilometriä ja sen järvisyys on 2,74 %. Siihen kuuluu yli 180 järveä.[1][2][3]
- Sammunjoen valuma-alueen (35.18) laskujoki Sammunjoki yhtyy Huittisten Sammussa Kokemäenjokeen 88 kilometriä suistosta. Valuma-alueen pinta-ala on 302,67 neliökilometriä ja sen järvisyys on 1,46 %. Siihen kuuluu seuraavat 9 järveä: Ruokojärvi, Sammakkajärvi, Lailujärvi, Pikku Murtojärvi, Murtojärvi, Iso-Kuovanen, Vihdanlammi, Hanhijärvi ja Houhajärvi.[1][2]
- Ripo-oja yhtyy vasemmalta puolelta Kokemäenjokeen Huittisten Karhiniemen sillan alapuolella 89 kilometriä yläjuoksulle päin. Ojan valuma-alueen pinta-ala on 19 neliökilometriä.[1]
- Riitaniitunoja yhtyy oikealta puolelta jokeen Sastamalan Keikyässä Villilän alapuolella 94 kilometriä ylävirtaan päin. Ojan valuma-alue on 14 neliökilometriä suuruinen.[1]
- Malvaanoja yhtyy jokeen oikealta puolelta Sastamalan Keikyässä Äetsän voimalaitoksen alapuolella 99 kilometriä alajuoksulta. Ojan valuma-alueen pinta-ala on 11 neliökilometriä ja siihen kuuluu Lamminjärvi.[1]
Keikyän alue (35.123)
muokkaaKeikyän alue jää Kokemäenjoen uomassa Äetsän vesivoimalaitoksen ja Tyrvään vesivoimalaitoksen väliin. Äetsän voimala sijaitsee Kokemäenjoessa 99 kilometriä suistosta yläjuoksulle ja se jatkuu yläuomaan seuraavat 22 kilometriä. Tähän päättyy seuraava Kokemäenjoen alueen (35.1) pääuoman ympärille muodostettu Kuloveden alue (35.13). Keikyän alueen pinta-ala on 89,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 0,02 %.[1][2][3]
- Kanalanoja yhtyy vasemmalta puolelta Kokemäenjokeen 101 kilometriä yläjuoksulle Pehulassa heti voimalaitoksen yläpuolelle. Valuma-alueella, jonka pinta-ala on 14 neliökilometriä, sijaitsee Lammijärvi.[1]
- Luojoen valuma-alueen (35.124) laskujoki Luojoki yhtyy oikealta puolelta Kokemäenjokeen Pehulan yläpuolelle 88 kilometriä suistosta (katso alempana).[1][2]
- Kikkelänjoen valuma-alueen (35.125) laskujoki Kikkelänjoki yhtyy Kokemäenjokeen Sastamalan Kiikassa 88 kilometriä suistosta (katso alempana).[1][2]
- Kilpijoki yhtyy vasemmalta puolelta jokeen suistosta 103 kilometriä yläjuoksulle. Joensuu sijaitsee Luojoen jokisuuta vastapäätä Kilpijoella. Joen pääuoma on noin 9 kilometriä pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 17 neliökilometriä.[1][a]
Vesistöalueen valuma-alueet
muokkaaSeuraavat vesistöalueet on erotettu Kokemäenjoen yläosan alueessa omiksi valuma-alueikseen.[2][3]
Luojoen valuma-alue (35.124)
muokkaaLuojoki on Luojoen valuma-alueen 9 kilometriä pitkä laskujoki. Sen kautta laskevat esimerkiksi Tyrisevän ja Kivijärven vedet oikealta puolelta Kokemäenjokeen Pehulassa. Valuma-alueen pinta-ala on 25,42 neliökilometriä ja järvisyys 2,91 %.[1][2][3][a]
Kikkelänjoen valuma-alue (35.125)
muokkaaKikkelänjoki on Kikkelänjoen valuma-alueen 8 kilometriä pitkä laskujoki, joka yhtyy jokeen Kiikassa. Valuma-alueen järviä ovat Kiimajärvi, Lamminjärvi, Kaitajärvi, Syväjärvi ja Kortejärvi. Valuma-alueen pinta-ala on 52,10 neliökilometriä ja järvisyys 4,72 %.[1][2][3][a]
Raijalanjoen valuma-alue (35.126)
muokkaaRaijalanjoki on Raijalanjoen valuma-alueen 13 kilometriä pitkä pääuoman 10 kilometriä pitkän alajuoksun osuuden. Joen uoma siirrettiin sotien jälkeen toimeen pannussa Raijalanjärven kuivatuksessa ja se kulkee leveänä kanavana Raijalanjärven rantoja seuraten. Joki laskee Kokemäenjokeen Huittisten Lauhankylässä. Valuma-alueen pinta-ala on 69,96 neliökilometriä ja järvisyys on 0 %.[1][2][3][a]
Sonnilanjoen valuma-alue (35.127)
muokkaaSonnilanjoki muodostaa Sonnilanjoen valuma-alueen 25 kilometriä pitkän, sen latvoja lukuun ottamatta, pääuoman pääosan. Se yhtyy Kokemäenjokeen vasemmalta puolelta Kokemäen Tulkkilassa. Joen latva-alueella sijaitsee Satakunnan vankilan Köyliön varavankila, jossa on vuosikymmenet kuivatettu suomaata peltomaaksi. Valuma-alueen pinta-ala on 84,60 neliökilometriä ja järvisyys on 0,02 %.[1][2][3][a]
Huomioita
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Kokemäenjoki, Harjavalta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.1.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.1.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4