Koiyökkönen

perhoslaji

Koiyökkönen (Hypenodes humidalis) on pieni, yökkösiin kuuluva perhoslaji. Se on Suomen pienin yökköslaji.

Koiyökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Hypenodinae
Suku: Hypenodes
Laji: humidalis
Kaksiosainen nimi

Hypenodes humidalis
(Doubleday, 1850)

Synonyymit
  • Hypenodes turfosalis

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Varsin pieni, väriltään tasaisen vaaleanharmaa perhonen. Etusiiven poikki kulkee vinottain kaksi ohutta valkoista, sisäreunastaan tummalla varjostunutta viirua. Toinen viiruista päättyy siiven kärkeen, toinen munuaistäplään siiven keskivaiheilla. Takasiivet ovat leveät ja etusiipiä tummemman harmaat. Siipiväli 14–15 mm.[2][3][4]

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Koiyökköstä tavataan Keski- ja Pohjois-Euroopasta Venäjän poikki Siperiaan.[4] Suomessa lajia tavataan koko maassa, joskin se on etelässä yleisempi. Perhoset lentävät heinäkuun alusta elokuun lopulle.[5]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Koiyökkönen elää soilla, etenkin rämeillä, sekä suoniityillä. Esiintymät ovat tavallisesti hyvin paikoittaisia, mutta perhosia saattaa olla elinpaikalla erittäin runsaasti. Perhoset lentelevät alkuillasta ennen auringonlaskua ja lämpiminä iltoina vielä auringonlaskun jälkeenkin. Perhoset tulevat sekä valolle että syötille. Pieni toukka talvehtii.[4][6]

Ravintokasvi muokkaa

Toukan ravintokasvia luonnossa ei tunneta. Kasvatuksessa se on syönyt ainakin rahkasammalia (Sphagnum) sekä kurjenjalkaa (Potentilla palustris). Koiyökkösen toukka syö myös saroja (Carex) ja piippoja (Luzula).

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa