Sputnik (artisti)
Knut T. Storbukås eli Sputnik (23. huhtikuuta 1943 Drangedal, Norja) on norjalainen laulaja ja kuorma-autonkuljettaja. Hän on myynyt yli miljoona äänitettä ja häntä pidetään norjalaisen kansanomaisuuden symbolina.[1]
Tausta muokkaa
Knut Storbukås syntyi pienessä Bostrakin kylässä Telemarkissa. Hän lisäsi itse T-kirjaimen nimeensä erottuakseen kylässä olleesta kahdesta muusta Knut Storbukås -nimisestä henkilöstä. Lisänimen Sputnik hän sai nopeudestaan kuorma-autonkuljettajana. Sputnik alkoi soittaa tanssimusiikkia 1950-luvulla ja hän perusti yhtyeen nimeltä The Sputniks 1959. Hän soitti myös Beach Band -nimisessä kokoonpanossa 1960-luvulla, kunnes vuonna 1968 The Sputniks aloitti uudelleen.[1]
Menestys muokkaa
Sputnik nousi maanlaajuiseen kuuluisuuteen vuonna 1985, jolloin levytuottaja Terje Welle Busk tuotti Dyrsku-kokoelmakasetin telemarkilaisista artisteista. Hän oli saanut vinkin Sputnikista tämän 80-vuotiaalta naapurilta Inga Myralta. Kasetista tuli, paljolti Sputnikin ansiosta, menestys ja Busk kutsui kuorma-autoilijan tekemään uutta kasettia.[1]
Vuonna 1986 Sputnik lopulta suostui oman kasetin tekemiseen ja maaliskuussa hän äänitti Porsgrunnissa kaksitoista laulua kolmessa tunnissa. Lauluista tunnetuin oli nimeltään Skilles Johanne, jonka traaginen teksti muokkaantui iloiseksi juomalauluksi. Kasetista otetut 3000 kopiota myytiin loppuun, jonka jälkeen ihmiset alkoivat tehdä ja ostaa siitä laittomia kopioita. Kasetin koko myynti tapahtui messuilla, festivaaleilla, markkinoilla ja bensa-asemilla. Kesällä 1986 Sputnik 1 oli myynyt yli 10 000 kappaletta. Sputnik kutsuttiin tekemään seuraavaa kasettiaan. Sputnik-kaseteissa 2-6 käytettiin kansikuvina syksyllä 1986 otettuja kuvia vuoteen 1990 saakka, koska artisti ei tahtonut vaivautua uudelleen kuvattavaksi niin kauan, kuin edellisiä kuvia oli jäljellä.[1]
Vuosi 1990 oli menestyksekäs. Sputnik oli jo julkaissut viisi kasettia, joita oli myyty useita satojatuhansia kappaleita, mutta nyt hän pääsi esiintymään kaksi kertaa televisioon. Joulun välipäiväohjelmassa Norge rundt vuonna 1989 sekä 9. tammikuuta 1990 ohjelmassa Hotell. Televisioesiintymisten siivittämänä Sputnik myi 1990 enemmän äänitteitä kuin muut norjalaiset artistit yhteensä. Kevään kohokohta oli pääsiäisenä, jolloin Sputnik matkusti Moskovaan ja esiintyi Glasnostin hengessä Punaisella torilla musiikkivideollaan Lukk opp din hjertedør (suom. Avaa sydämesi ovi). Video näytettiin valtakunnallisessa Dagsrevyen-televisiouutislähetyksessä ja matkasta tehtiin dokumenttielokuva Fra Drangedal til Moskva. Elokuva tuli myyntiin marraskuussa 1990.[1]
Sputnikin kuudetta äänitettä Sputnik 6 myytiin 150 000 kappaletta. Äänite sai nolla pistettä NRK:n ohjelmassa Norsk på norsk, jossa sitä kuvailtiin lapskoussiksi. Sputnik vastasi filosofisesti: "Lapskoussi on sentään norjalaisten perusruokaa". Dagbladetin lukijat valitsivat hänet vuoden artistiksi 1990.[1]
Sputnikin epätavanomainen äänitystahti jatkui äänitteellä Den norske festkassetten 1991. Hän kutsui kotikylänsä väkeä studioon, jossa he saivat lapskaus-aterian, mineraalivettä, sekä esiintyä äänitteen taustakuorossa. Äänite valmistui viidessä tunnissa. Busk Records -levy-yhtiö pystyi pian manitsemaan, että kaikki Sputnikin kahdeksan äänitettä olivat myyneet vähintään platinaa - 100 000 kappaletta. Kukaan norjalainen artisti ei ollut kyennyt aiemmin samaan. Vuonna 1993 hän pääsi Guinnessin ennätyskirjaan esiintymällä 72 tunnissa 36:ssa paikassa Norjassa Mandalista Tromssaan.[1]
Vuonna 1996 Sputnik joutui erimielisyyksiin Busk Records -yhtiön kanssa ja levytti kaksi pitkäsoittoa Talent-levy-yhtiölle. Ne eivät kuitenkaan menestyneet sanottavasti ja kuuden vuoden jälkeen hän palasi Busk Recordsin huomaan.[1]
Levyjen lisäksi Sputnik on myynyt suuren määrän legendaarisiksikin mainittuja Sputnik-alushousuja.[1]
Vaikutus muokkaa
Sputnik on ollut kriitikkojen naurunalaiseksi tekemä ja inhoama, mutta suuren yleisön rakastama hahmo, joka on mainittu jopa norjalaisen kansanomaisuuden symboliksi. Artisti itse ei ole ottanut itseään erityisen vakavasti ja hän on jatkanut kuorma-autoilijan ammattiaan muusikkouransa ohessa todeten: "Huomenna voi olla, että kukaan ei pidä Sputnikista, mutta soraa ja kiveä tarvitaan aina."[1]
Hän on myynyt yli miljoona äänitettä ja lyönyt yleisöennätykset useissa esiintymispaikoissaan. Drangedalissa on hänen itsensä ylläpitämä Sputnik-museo.[1]
Levytykset muokkaa
- Sputnik 1 (Busk, 1986)
- Sputnik 2 (Busk, 1986)
- Sputnik 3 (Busk, 1987)
- Sputnik 4 (Busk, 1988)
- Sputnik 5 (Busk, 1989)
- Romjulskassetten til Sputnik (Busk, 1989), julkaistu uudelleen niimellä Romjulsmusikken til Sputnik
- Sputnik 6 (Busk, 1990)
- Den norske festkassetten (Busk, 1990), julkaistu uudelleen nimellä som Den norske festmusikken
- Sputnik 7 (Busk, 1991)
- Sputnik 8 (Busk, 1992)
- Bedehusmusikken til Sputnik (Busk, 1992)
- Sputnik 9 (Busk, 1993)
- Sputnik 10 (Busk, 1994)
- Gull og grønne skoger (Talent, 1996)
- Lykkelandet Zanzibar (Talent, 1997)
- 24 sanger som rystet Norge (Busk, 2001) kokoelmalevy
- Sputnik 11 (Busk, 2001)
- Sputnik 12 (Busk, 2002)
- Sputnik 13 (Busk, 2003)
- Sputnik 20 (2006)
- Det er vanskelig å være beskjeden (Crema, 2007)
- 50 år på veien (2009)
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Sputnikin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)