Knut Henrik Albert Ruth
Knut Henrik Albert Ruth (29. heinäkuuta 1820 Helsingin pitäjä – 9. kesäkuuta 1902 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
Ruthin vanhemmat olivat Helsingin kaupunginviskaali Gustaf Ruth ja Sofia Ulrika Gagge. Ruth tuli ylioppilaaksi 1837, kirjoittautui Uusmaalaiseen osakuntaan 1838 ja otti todistuksen yliopistosta 1840. Ruth otettiin vapaaehtoisena palvelukseen 1. Suomen meriekipaasiin 1837 ja määrättiin helmikuussa 1840 majamestariksi ekipaasin 8. komppaniaan. Saatuaan sieltä eron joulukuussa 1840 hän tuli maaliskuussa 1841 nuoremmaksi aliupseeriksi Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoonaan. Ruth ylennettiin vänrikiksi 1845 ja siirrettiin kouluttajaksi venäläiseen krenatööritarkk'ampujapataljoonaan ja edelleen 7. tarkk'ampujapataljoonaan. Aliluutnantiksi hän yleni 1847, luutnantiksi 1848, alikapteeniksi 1854 ja kapteeniksi 1856. Ruth siirrettiin Henkivartioväen tarkk'ampujapataljoonaan alikapteenina 1858 ja ylennettiin kapteeniksi 1861. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin Jekaterinoslavin henkikrenatöörirykmenttiin everstiluutnanttina, everstiksi hänet ylennettiin 1868. Ruth osallistui 1877–1878 Turkin sotaan 1. jalkaväkidivisioonassa. Vuonna 1883 hänet määrättiin Ahtyrkan kihlakunnan sotilaskäskynhaltijaksi Ukrainaan, mistä tehtävästä ja samalla sotapalveluksesta hän sai eron kenraalimajurina elokuussa 1890.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Knut Henrik Albert Ruth Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 16.4.2020)
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Knut Albert Ruth. (Viitattu 16.4.2020)