Klytaimestra

henkilö kreikkalaisessa mytologiassa

Klytaimestra (m.kreik. Κλυταιμήστρα, Klytaimēstra) tai Klytaimnestra (Κλυταιμνήστρα, Klytaimnēstra; lat. Clytemnestra) oli kreikkalaisessa mytologiassa Tyndareuksen ja Ledan tytär ja Agamemnonin puoliso.[1]

Klytaimestra murhan jälkeen. John Collier, 1882.

Tarinoita Klytaimestrasta muokkaa

Klytaimestran äiti synnytti kaksi munaa Zeuksen maattua tämän kanssa joutsenen hahmossa. Näistä syntyivät myös Klytaimestran sisarukset: Zeuksen siittämät Polydeukes ja Helena ja Tyndareuksen siittämä Kastor.

Klytaimestran ensimmäinen aviomies oli Tantalos, jonka kuningas Agamemnon surmasi. Tämän jälkeen Klytaimestrasta tuli Agamemnonin puoliso. Suhteesta syntyivät lapset Ifigeneia, Elektra, Khrysothemis ja Orestes.

Agamemnon johti kreikkalaisten joukkoja Troijan sotaan. Heidän alustensa juututtua Auliin satamaan Agamemnonin tapettua Artemiille pyhitetyn hirven, ja jumalattaren kostettua nostamalla myrskyn, Agamemnon lähetti Kalkhaan neuvosta hakemaan tyttärensä Ifigeneian uhrattavaksi jumalille sovitusuhrina. Vaimolleen hän valehteli tarvitsevansa tytärtään antaakseen hänet Akhilleukselle palkkioksi palveluksistaan. Tämän teko toimi osittaisena motiivina Klytaimestralle murhata puolisonsa.

Sotaretken aikana Klytaimestra aloitti suhteen Agamemnonin serkun Aigisthoksen kanssa, minkä seurauksena syntyi Erigone. Yhdessä nämä suunnittelivat kuninkaan murhaamista kun tämä palaisi. Sodan päätyttyä Agamemnon palasikin takaisin, mutta hänellä oli mukanaan Kassandra, jonka hän oli ottanut rakastajattarekseen retken aikana. Saavuttuaan palatsiin Agamemnon osallistui pitoihin Kassandran odottaessa ulkopuolella vaunuissa, jolloin Klytaimestra toteutti suunnitelmansa ja murhasi miehensä sotkettuaan hänet ensin kiinni vaatekappaleeseen.

Kassandra, jolla oli ennustamisen lahja, näki rakastajansa ja oman murhansa ennalta, mutta ei onnistunut saamaan apua; Apollon oli kironnut hänet niin, ettei kukaan uskoisi hänen ennustuksiaan. Juostuaan palatsiin Klytaimestra murhasi hänetkin.

Agamemnonin kuoleman jälkeen Aigisthos nousi valtaistuimelle ja hallitsi Klytaimestran kanssa. Lopulta molemmat saivat kuitenkin surmansa Agamemnonin pojan, Oresteen, kädestä, joka näin kosti isänsä kuoleman.

Lähteet muokkaa

  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet muokkaa

  1. Castren & Pietilä-Castren 2000, s. 267

Aiheesta muualla muokkaa