Klassillinen filologia
Klassillinen filologia (myös klassinen filologia) on tieteenala, joka tutkii Euroopan klassisia kieliä eli latinaa ja muinaiskreikkaa sekä näillä kielillä kirjoitettua kirjallisuutta. Se on filologinen tiede ja antiikintutkimuksen haaroista vanhin ja perinteikkäin.
Klassillinen filologia voidaan jakaa kahteen osaan:
- latinalainen filologia (latinan kieli ja Rooman kirjallisuus)
- kreikkalainen filologia (antiikin kreikan kieli ja kirjallisuus)
Ajallisesti klassillinen filologia kattaa näillä kielillä kirjoitetut lähteet 700-luvulta eaa. (Homeros, Hesiodos) keskiajan alkuun asti. Klassillinen filologia on perinteisesti keskittynyt käsikirjoitustradition kautta säilyneisiin teksteihin, mutta usein siihen lasketaan myös omiksi tieteiksi kehittyneet epigrafiikka ja papyrologia, jotka tutkivat piirtokirjoituksia ja papyruksia.
Suomessa klassillisen filologian professuureja on ainoastaan Helsingin yliopistossa (Kreikan kieli ja kirjallisuus sekä, erikseen, Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus) ja Turun yliopistossa (antiikin kielet ja kulttuuri). Vuosina 1902–2001 Suomessa tehtiin 19 kreikkalainen filologian alaan kuulunutta väitöskirjaa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ Karlsson, Fred: Kielitieteiden tohtorinväitöskirjat Suomessa 1902–2001: määrällisiä suuntauksia. Virittäjä, 1/2003. Kotikielen Seura. Artikkelin verkkoversio.