Avaa päävalikko

Kirvesmies

rakennustyöntekijä, joka tekee puurakenteisiin ja niiden asentamiseen liittyviä töitä
Kirvesmiehiä

Kirvesmiehellä tarkoitetaan yleensä rakennustyöntekijää, joka tekee puurakenteisiin ja niiden asentamiseen liittyviä töitä. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi puurunkojen rakentaminen, laudoittaminen, betonimuottien valmistaminen, levyttäminen, lämpöeristeiden laittaminen, ovien ja ikkunoiden asentaminen, puuaitojen ja terassien valmistaminen.

RakennuskirvesmiesMuokkaa

Entisaikoina, kun talot tehtiin hirrestä, kirvesmiehen tärkein työkalu oli kirves ja talontekijää alettiin kutsua kirvesmieheksi. Nykyään talonrakentaminenkin on koneellistunut ja kirvesmiehellä on käytössään monenlaisia muita työkaluja, usein nykyään sähköisiä. Rakennusmateriaalit ovat muuttuneet siten että raja puutöiden ja muiden töiden välillä on hämärtynyt. Rakennusten osia valmistetaan talotehtaissa ja talon pystytyspaikalle jäävän työn osuus pienenee.

Kirvesmiehet olivat entisaikoina erikoistuneet johonkin tiettyyn osa-alueeseen, oli kuuluisia kirkonrakentajia, sillanrakentajia ja koulujen rakentajia, pientalojen ja ulkorakennusten rakentajia. Tosin maataloissa usein rakennuksetkin tehtiin itse usein myös talkootyönä kyläläisten kesken.

Laivojen kirvesmiesMuokkaa

Laivoissa kirvesmies (timperi, timppa) ammattinimikkeenä tarkoitti itsenäisesti päivävuorossa työskentelevää korjausmiestä, jolle kuuluivat kaikki puurakenteiden huolto- ja korjaustyöt. Purjelaivoissa, joissa ei ollut metallirakenteita, kirvesmies paitsi rakensi varapuusta tarvittavat rakenteet särkyneiden tilalle myös huolsi muun muassa pumput ja ruorilaitteet sekä kerran viikossa kiipesi takilaan rasvaamaan eniten kuluvat kohteet. Myös suuremmissa vauriotapauksissa, kun laivaa jouduttiin esimerkiksi hinaamaan vuodon johdosta, vuotojen tukkimisen päävastuu kuului kirvesmiehelle. [1]

Jäänmurtajilla kirvesmies työskenteli aikaisemmin myös sukeltajan tehtävissä, näillä aluksilla kirvesmiehet yleisestä käytännöstä poiketen osallistuivat vahteihin. [2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Rosén - Ohrelius: LAIVOJEN KIRJA, luku Purjelaiva ja merimies
  2. Seppo Laurell: Höyrymurtajien aika : historiikki höyrykäyttöisten valtionjäänmurtajien aikakaudesta; Helsinki, Merenkulkuhallitus, 1992