Kirkkotalli
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kirkkotalli on etäältä kirkkoon tulevien seurakuntalaisten hevosille tarkoitettu hirsirakennus kirkon läheisyydessä. Kirkkotalleja oli aiemmin käytössä eri puolilla Ruotsia sekä Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Nämä useimmiten ikkunattomat rakennukset oli joillakin paikkakunnilla jaettu kahteen eri osastoon, toinen hevosille, toinen ihmisiä varten. Paikoin kirkkotalli oli kaksikerroksinen rakennus, jonka alakerrassa oli talli ja yläkerrassa liedellinen kirkkotupa. Tällaisessa rakennuksessa oli yleensä ikkunoita.
Kirkossa kävijät oleskelivat kirkkotallin tuvassa ennen ja jälkeen jumalanpalvelusta. Entisaikaan tuvassa saattoi myös asua kirkonkylän itsellisiä eli ihmisiä, joilla ei ollut omaa maatilaa eivätkä he olleet vakinaisesti kenenkään palveluksessa. Usealla paikkakunnalla kirkkotallit olivat riveissä molemminpuolin maantietä. Joillain paikoin Ruotsissa tällaiseen rakennusryhmään saattoi kuulua pari sataakin rakennusta, jolloin sitä nimitettiin kirkkokyläksi. Suomessa tällainen kaupunkimainen taloryhmä on ollut muun muassa Kruunupyyn kirkon luona.
Suomesta ei ole tietoja asuttavista kirkkotalleista, mutta kirkkotalleja on aikoinaan ollut monessa pitäjässä. Vähänkyrön kirkon luona pitäjän kullakin talolla oli oma pieni kirkkotallinsa, johon mahtui kaksi tai kolme hevosta. Toisinaan muutamalla kylän talolla oli yhteinen talli, johon oli vain yksi avain. Sen sai haltuunsa se talo, jonka vuoro oli mennä kirkkoon. Kirkossa käynti oli merkityksellistä paitsi sananjulistuksen takia, myös siksi että kirkossa luettiin julkiset kuulutukset, joiden kuuleminen ennen sanomalehtien aikakautta oli tärkeää. Valtiovaltakin on kiinnittänyt kirkkomatkoihin huomiota. Esimerkiksi 1728 velvoitettiin Länsi-Pohjan maaherra huolehtimaan siitä, että Tornion pitäjäläiset hankkisivat itselleen kirkkotupia, joissa he voisivat yöpyä etäällä Tornion kaupungin kapakoiden houkutuksista.
Lähteet muokkaa
- Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1962
- Toivo Vuorela: Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset, Sarja Kyrönmaa 6, Etelä-Pohjalainen osakunta 1949 s. 135–137