Kirkkosaari (Taipalsaari)

Kirkkosaari on saari varsinaisella Saimaalla Pien-Saimaan vesistöalueella Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.

Kirkkosaari

Taipalsaaren kirkonkylän keskustaa

Sijainti	Taipalsaari Etelä-Karjala Suomi
Vesialue	Saimaa: Pien-Saimaa
Korkein kohta	113 m mpy.
Pinta-ala	47,25 km²

Väestö

Asutuskeskukset	Taipalsaaren kirkonkylä, Saimaanharju

Maantietoa

Kirkkosaari on 12 kilometriä pitkä, 7 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 47 neliökilometriä . Se sijaitsee Pien-Saimaalla niin, että Maavesi jää sen itä- ja koillispuolelle, läntinen Pien-Saimaa sen länsi- ja eteläpuolelle ja itäinen Pien-Saimaa Saimaanharjun kaakkoispuolelle. Saari voidaan ajatella kolmiosaiseksi. Osia yhdistää toisiinsa kapeat kannakset Jauhialan kylän ympäristössä. Kirkkosaaren pääosa muodostaa kaksi kolmasosan koko saaresta. Pinnakassa sijaitsee 120 metriä leveä kannas, joka yhdistää saaren pääosan ja keskiosan toisiinsa. Siinä kohtaavat Mankanselän Syrjäpohjanlahti ja Syvälahdenselän Nikinlahti lähes toisensa. Keskiosassa sijaitsee Saimaanharju. Käkeläntaipaleessa on 100 metriä leveä kannas, joka yhdistää keskiosan saaren itäiseen osaan. Kannaksessa kohtaavat Mankanselän Hepolahti ja Ukkorannanlahti. Saaren korkeusvaihtelut ovat maltillisia. Korkeimmat mäet kohoavat yli 100 metriä mpy. eli nousevat 30–40 metriä Saimaan vedenpinnan yläpuolelle. Korkein mäki on Palomäki, jonka huippu kohoaa 113 metrin korkeuteen, sijaitsee saaren pohjoisosan keskellä maantien varressa. Pieni-Punkaharjulta on hienot näkymät Maavedelle.

Kirkkosaaren pääosa on kolmion muotoinen ja 9 kilometriä pitkä. Saarenosan Maaveden puoleinen ranta on selkeäpiirteinen lukuun ottamatta 1,6 kilometriä pitkää Hirviniemeä, joka sijaitsee Kureniemeä vastapäätä. Niemen kainaloon jää Hirvilahti. Saarenosan luoteispuolella erityispiirteenä on Laitsaarenselän työntyminen laajaksi lahdeksi, jonka lounaisreunalla sijaitsee Laitsaaren esiin työntyvä niemi. Saarenosan etelärannikko on selvästi polveilevampaa. Juntulanniemen, Sarviniemen, Riutanniemen ja Pappilanniemen väliin jäävät vastaavassa järjestyksessä lahdet Keurulahti, Työmäsen ja Hiidenlahti, ja Kirkkoselällä Haikkaanlahti, Katajalahti ja Pappilanlahti. Pääosan ja keskiosan välissä sijaitsee pengertiellä Pien-Saimaasta erotettu Syvälahdenselkä. Juntulanniemen edustalla sijaitsevat Heinoinsaari, Mielakansaari, Valkeisaari ja Illukansaari. Niiden edessä on vielä pienet Keurusaari, Paimalaisensaari, Palonen ja Työmäsenlahdella Hiidensaari. Kirkkoselällä on saaristoa, josta voidaan mainita Riutansaari, Summinki, Linnasaari, Lehtinen, Kauvo, Lapinsaari ja Hevossaari. Saaren pääosassa on vain yksi umpeen kasvaneeseen lahteen syntynyt suolampi Ryngänsuolla . Muut lammikot ovat tekolampia tai peltomaan ravauksessa muodostuneita pieniä lampia.

Saaren pääosan kyliä on monta. Länsiosassa sijaitsevat lähekkäin Juntula, Kannuskylä ja Vitsai. Pohjoisosassa ovat Olkkola, Hovinmäki ja Kilkinsaari. Pinta-alaltaan suurin kylä on Haikkaanlahti, jonka eteläosassa sijaitsee Liukkola. Pääosan kapenevaan kaakkoiskärkeen sijoittuvat Kurenlahti, Telkkälä, Muukkola ja Heikkola. Kirkonkylä sijaitsee Pappilanlahden rannassa lähellä saarenosien yhdistäviä kannaksia. Keskustaajamassa ovat kirkko ja hyvinvointiasema. Sen asukasluku on noin 900 asukasta.

Saaren keskiosa on 4,5 kilometriä pitkä ja 3,0 kilometriä leveä. Se on muodostunut pääosin sorasta ja hiekasta ja siinä on vain yksi vesistö Suurilampi (4,6 ha ). Se sijaitsee läntisen ja itäisen Pien-Saimaan välissä ja sen pohjoisosassa on Maaveden Mankaselän rantoja. Mankaselällä on useita saaria, kuten esimerkiksi Antiosaari, Eteissaari, Palosaari, Kirkkosaari ja Mankasaari. Läntisellä Pien-Saimaalla sijaitsevat Suuri Turasalo, Ruusin Turasalo, Jokelan Turasalo ja Kirjamoinsaari. Keskiosaan tuleva seututie 408 ylittää Kirjamoinsalmen Kuivaketveleeltä alkavana ja Kuivisaaren kanavalla katkaistun Kuivisaaren kautta kulkevana pengertienä. Keskiosan itäisen Pien-Saimaan rannat liittyvät etelässä Vehkasalonselkään, jonka takana näkyy Vehkasalo. Keskiosan edustalla on pieninä saarina Vasainsaaret, Karjalainen, Hirvisaari ja Kiimaluodot. Pohjoisessa erottuu suojainen Ukkorannanlahti. Jauhialan kylä sijaitsee keskiosan pohjoispäässä lähellä saaria yhdistäviä kannaksia. Saimaanharjun taajama-alue vie vähintään kolmasosan keskiosan pinta-alasta. Se on 1 800 asukkaallaan myös Taipalsaaren väkirikkain taajama. Siellä sijaitsee Saimaanharjun koulu ja kunnan kirjasto.

Saaren itäinen osan itärannan ja mantereen välissä sijaitsee 70–400 metriä leveä salmi, jonka pohjoinen suu on Kopinsalmi. Salmi aukeaa Maavedenpuolelle, jonne työntyy itäisestä saarenosasta kaksi niemeä Ahdinpuunniemi ja Kurenniemi. Niemien väliin jää Turkinlahti ja Kureniemen länsipuolelle Ahoniemenselkä, joka laajenee etelässä Mankaseläksi. Mankaselän saaret lueteltiin edellä. Kureniemen edustalla sijaitsevat Kokkosaari, Heinäsaari ja Vitsasluoto, ja Ahdinpuunniemen edustalla Ruokoluodot ja Rajaluoto. Itäisessä osassa on kaksi kylää: Paakkola ja Ahokkala.

Kirkkosaaren tärkein tie on seututie 408, joka alkaa Lappeenrannan keskustasta ja yhdistää Kuivaketveleen, Saimanharjun ja kirkonkylän toisiinsa. Se ylittää myös Leväsensalmen saaren pohjoispäässä ja menee Savitaipaleen kirkonkylälle. Saimaanharjun vanha yhdystie 14708 kiertää Syvälahdenselän ja yhtyy yhdystiehen 14799, joka vie pohjoiseen Kopinsalmen ylitse ja Suur-Saimaan rannikolle. Toijansalmessa on pitkä silta, jonka oikotie yhdystie 14813 johtaa Vehkataipaleen kautta Lauritsilaan. Kirkkosaaren eteläpuolelle on merkitty 1,8 metrin veneväylä, joka alkaa Lappeenrannasta ja päättyy Jokilahden perällä Rovonlahdella. Siitä haarautuu kirkonkylälle saman syvyinen lähestymisväylä.

• 
  Taipalsaaren kirkko
• 
  Uimakoppeja kirkonkylän uimarannalla
• 
  Toijasalmi
• 
  Pikku-Punkaharurjun tiheikköä

Virkistysmahdollisuuksia

Saimaanharjun osassa saarta sijaitsee Jauhialan kylässä Pikku Punkaharju. Sen muodostaa harjujen ja suppien vaihteleva maasto, jossa risteilee kävelypolkuja.

Historiaa

Esihistoriaa

Kirkkosaari on ollut kivikaudella ja varhaismetallikaudella suosittu asuinpaikka, vaikka eri asuinpaikat voivat olla eriaikaisiakin. Otollisimmat paikat kalastuksen kannalta ovat olleet Pinnakassa ja Käkeläntaipaleessa sijaitsevat pitkäaikaiset asuinpaikat. Erityisen arvokas tieteellisesti on Vaaterannan asuinpaikka , jossa on ollut myös punamultahautoja. Saimaanharjun länsipuolella Konstunkankaalla on asuinpaikalla myös asumusten painanteita . Kivi- tai varhaismetallikauteen ajoitetaan myös Kannuksen linnavuoren kalliomaalaus .

Samalla mäellä sijaitsee myös Kannuksen linnavuori, joka on lähes hehtaarin kokoinen. Rautakauteen sijoittuu pieni Mammonniemen polttokenttäkalmisto . Kurelahdessa on Marjalan rautakautinen tai keskiaikainen asuinpaikka Hirviniemessä sijaitseva mahdollinen jatulintarha voi olla keskiaikainen .

Moderni aika

Vuonna 1928 julkaistussa Lappeenrannan seudun taloudellisessa kartassa on Kirkkosaaren viljelymaat suuremmat kuin nykyään. Paljon peltoalaa puuttuu Heikkolan ja kirkonkylän väliltä, samoin Vitsailta ja Hovinmäeltä, mutta lisää on raivattu Telkkälässä. Leväsensalmella oli jo maantiesilta, mutta esimerkiksi Syvänlahdenselkä oli vielä pengertiestä vapaa.

Vuonna 1971 julkaistussa peruskartassa erottuu selvästi tasaisena hiekkakankaana laaja Heinniemenkangas ja Konstunkangas, jonne oli rakennettu Kirjamoniemen lähelle sairaala. Tälle tasaiselle alueelle rakennetaan myöhemmin Saimaanharju, joka oli lähes valmiiksi rakennettu vuoden 1983 kartassa. Sairaalan vierestä kulki vuonna 1971 oikaisutie Syvänlahdenselän lahdensuun saarien kautta. Vuosina 1983–1997 rakennettiin myös Konstunkankaalle asuinaluetta.

Katso myös

• Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista