Kirjoitustulkkaus
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kirjoitustulkkaus on tulkkausmenetelmä huonokuuloisille ja kuuroutuneille henkilöille, jotka eivät kuule tai saa selvää puheesta. Yleensä kirjoitustulkkausta tehdään kielensisäisesti eli tulkataan esimerkiksi puhuttua suomea kirjoitetuksi suomeksi. Kirjoitustulkkausta voidaan käyttää missä tahansa elämän alueella, esimerkiksi opiskelussa, kokouksissa, kerhoissa, lääkärissä, yleisötilaisuuksissa tai virastokäynneillä.
Kirjoitustulkki kirjoittaa yleensä puheen kannettavalle tietokoneelle. Asiakas seuraa tulkkausta joko tulkn näytöltä tai omalta laitteeltaan tai teksti voidaan näyttää televisiossa tai heijastaa valkokankaalle, jos tulkkausta tarvitsevia asiakkaita on tilaisuudessa useampia. Tarvittaessa kirjoitustulkkaus voi tapahtua myös käsin kirjoittamalla.
Yhdelle henkilölle tehtävä tulkkaus tapahtuu yleensä vain yhteen suuntaan, ja kuuroutunut/huonokuuloinen asiakas osallistuu itse puhumalla, mutta jos kirjoitustulkkausta seuraa useita ihmisiä, kaikki puhuttu tietysti tulkataan.
Pidemmissä tilaisuuksissa tulkkeja on usein kaksi, jotka vuorottelevat kirjoitusvuorossa ja tukivuorossa. Tukivuorossa oleva tulkki varmistaa tulkkauksen laadun mm. kirjoittamalla paperille tai kuiskaamalla kirjoitusvuorossa olevalle vuosilukuja, nimiä ja vierasperäisiä sanoja.
Katso myös
muokkaaKirjallisuutta
muokkaa- Kallio, Jenni & Ojala, Stina: ”Tunneilmaisusta tulkatuksi tekstiksi”. Teoksessa Haapaniemi, Riku & Ivaska, Laura & Katajamäki, Sakari (toim.): Tekstit ympärillämme: Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä, s. 112–119. Tampere: Tampereen yliopisto, 2024. ISBN 978-952-03-3465-9 Vapaasti luettavissa