Kiprian (apulaispiispa)
Piispa Kiprian (siviilinimeltään Aleksei Jakolevitsh Šnitnikov; 1879–1914) oli venäläinen pappismunkki ja vuosina 1913–1914 Sortavalan piispa.
| Sortavalan piispa Kiprian | |
|---|---|
.jpg) Sortavalan piispa Kiprian vuonna 1913 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi |
Алексей Яковлевич Шнитников Aleksei Jakolevitsh Šnitnikov |
| Syntynyt | 16. tammikuuta 1879 Ostaškov, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 18. kesäkuuta 1914 (35 vuotta) Pietari, Venäjän keisarikunta |
| Kansalaisuus |
 Venäjän keisarikunta |
Siviilinimeltään Aleksei Jakolevitsh Snitnikov syntyi 16. tammikuuta 1879 Tverin kuvernementin Ostaškovissa. Munkiksi hänet vihittiin jo vuonna 1902 eli harvinaisen nuorena.
Hän tuli Suomeen vuonna 1905 synodaalisaarnaajaksi arkkipiispa Sergij'n kutsusta ja opetteli perusteellisesti suomen kielen, josta häntä ortodoksisessa Karjalassa arvostettiin [1]. Hän oli tullessaan pappismunkki, mutta sai arkkimandriitan arvon jo neljä vuotta myöhemmin.
Isä Kiprian toimi aktiivisesti kirkon pyhimpien aarteiden tuomiseksi tavallisen kansan ulottuville; tärkeimmät tällaiset olivat vuonna 1909 toteutettu ihmeitätekevän Konevitsan Jumalanäidin ikonin ristisaatto Laatokan Karjalassa sekä vuotta myöhemmin Orusjärven kirkon vihkiäisiin Valamosta tuotu palanen Kristuksen ristinpuuta.
Isä Kiprian oli ortodoksisen uskon puolustaja.[2] Karjala oli isä Kiprianille ortodoksisuuden pyhää maata.[3]
Isä Kiprian vihittiin Sortavalan apulaispiispaksi Iisakin kirkossa Pietarissa 10. maaliskuuta 1913, mutta jo 18. kesäkuuta 1914 hän menehtyi väärin hoidettuun umpilisäkkeen tulehdukseen vain 35 vuoden iässä.
Hänen hautansa on Laatokan Valamossa.
LähteetMuokkaa
- Loima, Jyrki: Esipaimen siunaa. Suomen ortodoksiset piispat; Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, Kuopio 1999.