Kilikian armenialaiskuningaskunta

muinainen valtakunta Vähä-Aasiassa

Kilikian armenialaiskuningaskunta (arm. Կիլիկիայի հայկական թագավորություն) oli muinainen kuningaskunta Vähässä-Aasiassa.[1].

Kilikian armenialaiskuningaskunta
Կիլիկյան Հայաստան
Giligyan Hayastan
1080–1375
Rubenid Flag.svg Armoiries Héthoumides.svg
lippu vaakuna

Cilician Armenia-en.svg
Kilikian armenialaisvaltio ja sen pääkaupunki Sis.

Valtiomuoto Monarkia
Pääkaupunki Sis
Uskonnot Kristinusko
Edeltäjät Armenia osana Bysanttia
Seuraaja Mamelukkien sulttaanikunta

Valtakunta sai alkunsa noin vuonna 1080 Rubenid-dynastiana, ja sitä hallitsi Bagratidin perhe, joka eri aikoina hallitsi Armenian ja Georgian valtaistuimia. Heidän pääkaupunkinsa oli alun perin Tarsus, jonka nimeksi sittemmin tuli Sis (nykyinen Kozan). Kilikia oli vahva Euroopan ristiretkeläisten liittolainen, ja se piti itseään kristikunnan linnakkeena idässä. Mongolit valloittivat samaan aikaan suuria alueita Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä, joten armenialaiset Het'um-suvun ja Het'umid-suvun hallitsijat pyrkivät luomaan armenialaisten ja mongolien liittouman vastustamaan ​​yhteisiä muslimivihollisia, varsinkin mamelukkeja ja paikallisesti danishmendejä. Ristiretkivaltiot hajosivat 1200–1300-luvulla ja mongolit kääntyivät islamiin, jolloin Armenian kuningaskunta jäi ilman alueellisia liittolaisia. Kun mamelukkien säälimättömät hyökkäykset jatkuivat Egyptissä 1300-luvulla, Kilikian Armenian Lusignanin dynastia ajautui sisäiseen uskonnolliseen konfliktiin ja lopulta hajosi vuonna 1375.[1]

Kaupallinen ja sotilaallinen vuorovaikutus eurooppalaisten kanssa toi uusia länsimaisia vaikutteita Kilikian asukkaiden elämään. Aatelisto omaksui Euroopasta muun muassa ritarilaitoksen, pukumuodin ja ranskankielisten arvonimien ja nimien käytön sekä ranskan puhekielenä. Lisäksi Kilikian yhteiskunta siirtyi perinteisestä järjestelmästä lähemmäksi länsimaista feodalismia. Ristiretkeläiset puolestaan veivät takaisin Eurooppaan armenialaista osaamista, kuten vaikutteita armenialaisesta linna- ja kirkkoarkkitehtuurista. Kilikian Armenia menestyi taloudellisesti, ja Ayasin satama toimi idän ja lännen välisen kaupan keskuksena.lähde?

LähteetMuokkaa

  1. a b The Kingdom of Cilician Armenia. Teoksessa Wolff, R. L. & Hazard, H. W. (toim.): The later Crusades, 1189-1311. Philadelphia: University of Pennsylvania Press, 1962. Sivut 630–631, 649–659. Teoksen verkkoversio. Myös PDF. Viitattu 15.11.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.