Kinkaju
Kinkaju eli kierteishäntäkarhu (Potos flavus) on Keski- ja Etelä-Amerikan sademetsissä elävä puolikarhulaji.[5] Laji on joskusmilloin? luokiteltu virheellisesti puoliapinaksi tai sivettieläimeksi.[6]
| Kinkaju | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Alalahko: | Caniformia |
| Heimo: | Puolikarhut Procyonidae[2] |
| Suku: |
Potos E. Geoffroy Saint-Hilaire & F. G. Cuvier, 1795[3] |
| Laji: | flavus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Potos flavus |
|
 Kinkajun levinneisyys. |
|
| Alalajit [4] | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kinkajut painavat täysikasvuisina 2–4,6 kiloa. Niillä on paksu hunajanruskea turkki, josta tosin eri alueilla voi olla eri värimuotoja. Karva on lyhyttä.[5] Ruumis on pitkähkö ja jalat ovat lyhyet. Pyöreässä päässä ovat suuret silmät, pyöreät korvat ja pieni kuono. Sukupuolet ovat lähes samannäköiset.[6] Ruumiin pituus on 42–57 cm ja hännän pituus 40–56 cm.[5] Kinkajusta tunnetaan seitsemän alalajia[4].
Laji sijoitettiin aiemmin kädellisiin ja luokiteltiin nimellä Lemur flavus ominaisuuksiensa pohjalta. Se elää puissa ja sillä on paljon kädellisille ominaisia piirteitä, kuten pitkä häntä, kynnelliset sormet ja täysin kääntyvät takajalat. Kinkajut ovat hyviä kiipeilijöitä, jotka hyödyntävät raajojensa liikkuvuutta hankkiessaan ruokaa oksistosta. Lajin keho joustaa 180° lantion ja pään välillä, mikä erottaa sen lähimmistä sukulaisistaan, koateista ja pesukarhuista.[6]
Levinneisyys muokkaa
Kinkajun levinneisyysalue yltää pohjoisessa Meksikossa eteläisen Tamaulipasin neotrooppisista metsistä aina eteläisen Brasilian ja Bolivian sademetsiin saakka.[1][6]
Elinympäristö ja ravinto muokkaa
Kinkaju elää erilaisissa metsissä, kuten kuivissa trooppisissa metsissä, hakatuissa metsissä, Amazonasin sademetsissä, Atlantin rannikkometsissä, trooppisissa ikivihreissä metsissä ja Surinamen savannialueen metsissä. Elinympäristövaatimuksia ei ole täysin tutkittu.[6]
Laji syö useita kasvi- ja hedelmälajeja. Tärkein yksittäinen ravinnonlähde on viikuna, joka voi kattaa jopa puolet ruokavaliosta. Kinkajulla on pitkä kieli, minkä perusteella lajin arvellaan syövän myös pieniä hyönteisiä, kasvien mettä ja kukkia. Muurahaiset muodostavat kausittain tärkeän ravinnonlähteen.[6]
Lisääntyminen muokkaa
Kiima-aika kestää noin 17 päivää, josta 2 päivää on paritteluaikaa. Tyypillisesti naaraat pariutuvat kahden tai useamman koiraan kanssa. Lisääntymiskausi vaihtelee alueittain. Naaras synnyttää 1–2 pentua, jotka painavat keskimäärin 175 grammaa. Pennuista pitää huolen pääasiassa naaras. Kantoaika on 98–120 päivää, keskimäärin 109 päivää. Imetysaika on kahdeksan viikkoa ja pentu vieroitetaan noin 4 kuukauden ikäisenä. Naaras saavuttaa sukukypsyyden 820 päivän, koiras 550 päivän ikäisenä.[6] Kinkaju voi elää tarhaoloissa jopa 23-vuotiaaksi[5].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kays, R., Reid, F., Schipper, J. & Helgen, K.: Potos flavus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.7.2014. (englanniksi)
- ↑ VESA - Verkkosanasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ ITIS: Potos flavus (englanniksi)
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Potos flavus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 6.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 90–99. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
- ↑ a b c d e f g Rehder, D. and L. Olson: Potos flavus Animal Diversity Web. 2007. Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Kierteishäntäkarhu nalle.fi -sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)