Kévin Mayer
Kévin Mayer (s. 10. helmikuuta 1992) on ranskalainen moniottelija, kymmenottelun olympiamitalisti, maailmanmestari ja maailmanennätysmies.[1]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Kévin Mayer | |||
Maa:  Ranska
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Rio 2016 | kymmenottelu | |
| Hopeaa |
Tokio 2020 | kymmenottelu | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Lontoo 2017 | kymmenottelu | |
| Kultaa |
Eugene 2022 | kymmenottelu | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Birmingham 2018 | seitsenottelu | |
| EM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Zürich 2014 | kymmenottelu | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Belgrad 2017 | seitsenottelu | |
| Kultaa |
Toruń 2021 | seitsenottelu | |
| Kultaa |
Istanbul 2023 | seitsenottelu | |
| Hopeaa |
Göteborg 2013 | seitsenottelu | |
Mayer voitti kahdeksanottelun alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden vuonna 2009. Hän voitti kymmenottelun alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden vuonna 2010 ja saman ikäluokan Euroopan-mestaruuden vuonna 2011. Hän keskeytti kymmenottelun Helsingin Euroopan-mestaruuskilpailuissa vuonna 2012 ja oli viidestoista Lontoon olympialaisissa vuonna 2012.[2]
Mayer saavutti Göteborgin sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa vuonna 2013 hopeaa seitsenottelussa pistein 6 297.[3] Moskovan maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2013 hän sijoittui neljänneksi.[2] Zürichin Euroopan-mestaruuskisoissa vuonna 2014 hän oli toinen Ranskan alle 23-vuotiaiden uudella ennätyksellä 8 521.[4] Hän saavutti olympiahopeaa Rio de Janeirossa vuonna 2016 Ranskan-ennätyspisteillä 8 834. Hän teki hopeasarjassaan ennätyksensä viidessä kymmenottelun osalajissa. Hän voitti seitsenottelun sisäratojen Euroopan-mestaruuden Belgradissa vuonna 2017 Euroopan-ennätyspistein 6 479. Hän voitti kymmenottelun maailmanmestaruuden Lontoossa vuonna 2017 pistein 8 768. Hän voitti Birminghamin MM-hallikilpailuissa vuonna 2018 kultaa seitsenottelussa pistein 6 348.
Berliinin Euroopan-mestaruuskisoissa vuonna 2018 hän oli kymmenottelun avauslajissa, 100 metrin juoksussa, nopein ennätysajallaan 10,64 mutta jäi toisessa lajissa, pituushypyssä, ilman tulosta. Runsas viisi viikkoa myöhemmin Talencessa Mayer rikkoi kymmenottelun maailmanennätyksen. Hän otteli 9 126 pistettä ja ylitti Ashton Eatonin nimissä olleen ennätyksen 81 pisteellä. Mayerin pistemäärä molempina päivinä oli 4 563. Mayerin sarja oli: 100 metriä 10,55 s, pituus 780 cm, kuula 16,00 m, korkeus 205 cm, 400 metriä 48,42 s, 110 metrin aidat 13,75 s, kiekko 50,54 m, seiväs 545 cm, keihäs 71,90 m ja 1 500 metriä 4.36,11. Hän paransi lajiennätyksiään 100 metrillä, pituushypyssä, seiväshypyssä ja keihäänheitossa.[5][6]
Dohan maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2019 Mayer joutui keskeyttänään kymmenottelun loukkaantumisen vuoksi.[7] Hän voitti seitsenottelun sisäratojen Euroopan-mestaruuden Toruńissa vuonna 2021 pistein 6 392. Tokion olympialaisissa samana vuonna Mayer saavutti olympiahopeaa pistein 8 726. Eugenen maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2022 hän voitti maailmanmestaruuden 8 816 pisteen tuloksella.[2] Runsas kolme viikkoa myöhemmin Münchenin EM-kilpailuissa hän keskeytti kymmenottelun ensimmäisen lajin jälkeen.[8][2] Hän voitti seitsenottelun sisäratojen Euroopan-mestaruuden Istanbulissa 2023 pistein 6348. Saman vuoden Budapestin MM-kilpailuissa hän keskeytti kymmenottelun kahden lajin jälkeen.[2]
Henkilökohtaiset ennätykset muokkaa
Lähde: Tilastopaja[2]
Ulkoradat muokkaa
- 100 m 10,50 (vuonna 2019)
- 200 m 21,76 (2017)
- 400 m 48,26 (2017)
- 1 000 m 2.41,22 (2009)
- 1 500 m 4.18,04 (2012)
- 110 m aidat 13,54 (2020)
- Korkeushyppy 209 (2012)
- Seiväshyppy 545 (2018)
- Pituushyppy 780 (2018)
- Kolmiloikka 13,46 (2010)
- Kuulantyöntö 17,08 (2019)
- Kiekonheitto 52,38 (2018)
- Keihäänheitto 73,09 (2021)
- Kymmenottelu 9 126 (2018) (ME)
Sisäradat muokkaa
- 60 metrin juoksu 6,85 (vuonna 2018)
- 1 000 metrin juoksu 2.37,30 (2013)
- 60 metrin aidat 7,68 (2021)
- Korkeushyppy 210 (2010)
- Seiväshyppy 560 (2018)
- Pituushyppy 755 (2018)
- Kuulantyöntö 16,32 (2021)
- Seitsenottelu 6 479 (2017) (EE)
Yksityiselämä muokkaa
Mayerin saksankielinen sukunimi juontaa juurensa Mosellen alueelle Farschvillerin kylään, josta hänen isoisänsä on kotoisin.[9]
Lähteet muokkaa
- Kévin Mayer Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Kévin Mayer Olympedia. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Kévin Mayer Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). Viitattu 22.12.2020. (englanniksi)
- ↑ http://sports.espn.go.com/espn/wire?section=trackandfield&id=9010153
- ↑ Tammilehto, Teemu: Kymmenottelun kulta Valko-Venäjälle – muista sijoista hurja taistelu Yle Urheilu. 13.8.2014. Viitattu 14.8.2014.
- ↑ Mayer rikkoi kymmenottelun ME:n Talencessa, Eaton: Se oli huikea näytös Yleisurheilu.fi. 16.9.2018. Viitattu 16.9.2018.
- ↑ Guillon, Quentin: Mayer breaks decathlon world record in Talence with 9126 iaaf.org. 16.9.2018. Viitattu 16.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Karjalainen, Anssi: Dohassa nähtiin sokkipäätös – maailman ylivoimainen ykkönen jätti kisat kesken, murtui kyyneliin www.iltalehti.fi. 3.10.2019. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ Halonen, Mika: Yleisurheilun EM-avaus toi suomalaisonnistumisia ja kyyneleitä – Saga Anderssonille ja Alisa Vainiolle karu kohtalo, kymmenottelu sai dramaattisen alun Yle Urheilu. 15.8.2022. Viitattu 14.9.2022.
- ↑ sports médaille d’argent au décathlon à rio. Vice-champion olympique, Kevin Mayer a des racines à Farschviller www.republicain-lorrain.fr. Viitattu 15.8.2022. (ranskaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kévin Mayer Wikimedia Commonsissa
|
1983: Daley Thompson | 1987: Torsten Voss | 1991: Dan O’Brien | 1993: Dan O’Brien | 1995: Dan O’Brien | 1997: Tomáš Dvořák | 1999: Tomáš Dvořák | 2001: Tomáš Dvořák | 2003: Tom Pappas | 2005: Bryan Clay | 2007: Roman Šebrle | 2009: Trey Hardee | 2011: Trey Hardee | 2013: Ashton Eaton | 2015: Ashton Eaton | 2017: Kévin Mayer | 2019: Niklas Kaul | 2022: Kévin Mayer | 2023: Pierce LePage |