Ketjuuntuminen
Ketjuuntuminen on joukkoliikenteen ilmiö, jossa useampi samaa linjaa liikennöivä juna tai linja-auto päätyy ajamaan ketjussa peräkkäin tarkoitetun vuorovälin sijasta.[1][2] Tällöin asemalla tai pysäkillä odottavien matkustajien keskimääräinen odotusaika pitkittyy.[2]
Ketjuuntumisilmiö johtuu pitkälti myöhästyneelle kulkuvälineelle tulevasta suuremmasta matkustajamäärästä. Junan tai linja-auton mistä tahansa syystä myöhästyessä sen edessä olevalle linjaosuudelle ehtii kertyä tavanomaista enemmän odottavia matkustajia, mikä hidastaa asiointia asemilla tai pysäkeillä. Seuraavan linjaa liikennöivän kulkuneuvon edessä olevalle osuudelle puolestaan kertyy tavanomaista vähemmän matkustajia, sillä edeltävä myöhästynyt kulkuneuvo on poiminut mukaansa niitäkin matkustajia, jotka eivät olisi ehtineet ajoissa olleeseen vuoroon. Myöhästyneen junan tai linja-auton hidastuminen ja sen perässä tulevien kulkuneuvojen nopeutuminen saavat kulkuneuvot lähestymään toisiaan aiheuttaen ketjuuntumisen.[2]
Ketjuuntumista voidaan välttää pitämällä liikennevälineiden vuorovälit tasaisina pakottamalla ne viipymään asemilla tai pysäkeillä aina määrätyn ajan matkustajien määrästä riippumatta.[2] Pysäkkejä, joilla liikenneväline viipyy ketjuuntumisen välttämiseksi, kutsutaan ajantasauspysäkeiksi.[3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Salmela, Marja: Onko tässä Helsingin ruuhkaisin bussilinja? Helsingin Sanomat. 20.10.2015. Viitattu 24.4.2016.
- ↑ a b c d MacKenzie, Debora: Why three buses come at once, and how to avoid it New Scientist. 29.10.2009. Viitattu 24.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Mikseivät bussit noudata pysäkillä olevia aikatauluja? Turun seudun joukkoliikenne. Viitattu 29.11.2022.
- ↑ HSL varoittaa: Bussit saattavat olla etuajassa 12.5.2020. Länsiväylä. Viitattu 29.11.2022.