Keskustelu ohjeesta:Artikkelin nimi

Arkistoidut keskustelut

• Arkisto 1 (2005–2006 keskustelut)

Musiikin nimistölähde.

Ehdotan, että YSA:n lisäksi suomenkieliseen Wikipediaan otetaan musiikkisanaston osalta käyttöön musiikin asiasanasto MUSA. --Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2007 kello 06.21 (UTC)

Vaikuttaa pätevältä lähteeltä. Ristiriitoja tulee jonkin verran Kielitoimiston suositusten kanssa. Esimerkiksi puhallinsoitin (MUSA), puhallussoitin tai puhallin (Kielitoimiston sanakirja). --Taulapaa 14. maaliskuuta 2007 kello 09.32 (UTC)

Täytyy sanoa, että puhallinsoitin tai [puu/vaski]puhallin on kyllä se vakiintunut ja käytössä oleva muoto. Kaikki Kielitoimiston suositukset eivät aina vakiinnu käyttöön. --Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2007 kello 14.34 (UTC)

Lisäsin tämän kun vastalauseita ei kuulunut. --Joonasl (kerro) 29. maaliskuuta 2007 kello 05.23 (UTC)

Karjala: Autoilijan tiekartta 1:800000

Ehdotan, että Karjala: Autoilijan tiekartta 1:800000 otetaan mukaan erääksi nimistölähteeksi, kun on kyse Karjalan tasavallan ja Kuolan niemimaan osalta. Kartta on varsin yleinen ja tunnetuin karttateos kyseiseltä alueelta. Nykyinen EKI (Viron nimistökeskus) on hyvä auktoriteetti, kun kyse on Viron lähellä olevista alueista (Viro, Inkerinmaa, Vepsänmaa jne..), mutta esimerkiksi Karjalan Tasavallan saati Kuolan tietämys on tietokannassa heikompi, johtuen virolaisista intresseistä. http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=F125587 --Inzulac 4. toukokuuta 2007 kello 18.03 (UTC)

Vastustan. nykyinen käytäntö toimii aivan tarpeeksi hyvin. Pääasia on, että on jokin yhteinen käytäntö jota noudatetaan. Lisäksi samalla pitäisi päättää miten toimitaan tilanteessa, jossa autoilijan tiekartta ja nykyinen käytäntö ovat ristiriidassa (ja tällaista ei ole ehdotettu).--Joonasl (kerro) 4. toukokuuta 2007 kello 18.05 (UTC)

Ristiriitatilanteessa tulisikin ottaa se nimi käytäntöön, joka on jommassa kummassa lähteessä mainittu suomenkieliseksi nimeksi. Lupasit henkilökohtaisessa keskustelussa, ettet olisi tätä vastaan. --Inzulac 4. toukokuuta 2007 kello 18.29 (UTC)

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että käytäntöä muutetaan, mutta minusta ei ole hyödyllistä muuttaa käytäntöä sellaiseksi, että lukuisista lähteistä valitaan vain "mieluisin" tai "suomenkielinen" (mitä sitten tehtäisiin, jos eri lähteet ilmoittaisivat eri nimet "suomenkielisiksi"?). Paikannimistöjen jaottelu "suomalaisiin" ja muihin on epä-älyllistä. Paikannimistössä löytyy useita eri alaryhmiä, joista kaikki ovat lähtökohtaisesti yhtä "suomalaisia": on suoria sitaattilainoja (esimerkiksi "New York", "Göteborg"), perinteisiä sovinnaisnimiä ("Tukholma", "Viro", "Lontoo"), Karjalasta ja muilta lähialueilta löytyviä historiallisia vanhoja nimiä (esim. "Enso" vrs. "Svetogorsk", "Terijoki" vrs. "Zelenogorsk") ja vieraista kielistä suomeksi käännettyjä nimiä ("Etelä-Afrikka", "Pohjois-Amerikan yhdysvallat"). Mielestäni nimistön lähteenä pitäisi olla jokin yksi ja ainoa lähde, jota sitten pyrittäisiin noudatettamaan. Mitä nykyisen nimistölähteen hyvyyteen tai huonouteen tulee, todettakoon, että EKI:n tietokannasta löytyy yhdelle Murmanskin alueella sijaitsevalle järvelle nimi neljästä eri venäläisestä, ruotsalaisesta ja suomalaisesta kartta-aineistosta ([1]). Ei se nyt niin kovin huonosti ole. --Joonasl (kerro) 5. toukokuuta 2007 kello 12.40 (UTC)

Edelleenkin karsastaa korvaani suomenkieltä halveksuva toimintatapa, jossa suomenkielistä nimeä ei hyväksytä, vaikka sellainen olisikin olemassa ja jota käytetään mm. uusimmissa autoilijan tiekartoissa. --Inzulac 8. toukokuuta 2007 kello 10.39 (UTC)

Ulkomaisten puolueiden nimet

Tietääkseni ei ole tehty vielä päätöstä siitä, millä nimellä ulkomaisten puolueiden pitäisi olla suomenkielisessä Wikipediassa. Ilmeisesti niille ei ole olemassa mitään erityistä nimiauktoriteettia, mutta minusta yleinen suuntaus niiden käytössä on niin tiedotusvälineissä kuin yleisessä kielenkäytössäkin niiden suomentaminen, ja tätä pitäisin järkevänä Wikipediassakin. Olen pannut merkille, että ainakin Euroopan unionin sivuilla suurempien jäsenmaiden puolueista käytetään suomeksi yhdenmukaisia nimiä (Googlessa voi kokeilla esimerkiksi puolueen nimellä ja hakusanalla site:www.europarl.europa.eu ja etsiä käytyjä keskusteluja). Esimerkiksi Labour-puolue on siellä käytetty muoto. Toiseksi suurlähetystöt ja edustustot ovat mielestäni melko luotettavia nimilähteitä. Joskus vakiintunut muoto voi olla lyhenne (mahdollisesti esim. Saksan CDU, josta Saksassakin käytetään varsin usein vain lyhennettä). Viime kädessä nimi voitaisiin suomentaa alkukielestä. Kommentoikaa! --Tero V. 19. toukokuuta 2007 kello 09.46 (UTC)

Asiaan tarvittaisiin todellakin jonkinlainen linja. Viime aikoina puolueiden nimeäminen on noussut esiin esimerkiksi täällä, täällä ja täällä. Nimien suomentaminen tuntuisi periaatteelta, jota voitaisiin johdonmukaisesti noudattaa. Vieraskielisten nimien ongelmat korostuvat ehkä parhaiten järjestöissä, jotka toimivat alueilla, joilla ei käytetä latinalaista aakkostoa. Suomentamisessa kannattaa kuitenkin olla varovainen. Jokainen tapaus on arvioitava erikseen. Jotkut lyhenteet (Frelimo) tai vieraskieliset sanat (Likud) ovat niin vakiintuneita ja tunnistettavia, että niiden käyttö on perusteltua. Toisaalta jonkun CDU:n voisi kyllä kääntää. Isolla kirjoitettavat lyhenteet eivät toimi artikkeleiden niminä, vaikka näitä lyhenteitä voi tietenkin käyttää itse artikkelissa. Ongelmana on toki aina se, mikä suomennoksista valitaan, jos niitä on olemassa useita. Jos mikään suomennoksista ei ole erityisen vakiintunut (tai käännöstä ei ole), pitäisi mielestäni käyttää muotoa, joka on mahdollisimman uskollinen alkuperäiskielen tarkoittamalle.--Ap4k 28. heinäkuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

Tarkemmin katsottuna huomaan, että EU-sivuilla eivät sittenkään ole puolueen nimet aina yhtenäisesti kirjoitettu, ja se onkin ymmärrettävää: käännöksiä tekevät useat eri henkilöt, monesti kiireessä. Lisäksi monet niistä on todennäköisesti käännetty englannista. Kuitenkin myös EU-sivut kannattaisi ottaa huomioon puolueen nimeä ratkaistaessa. --Tero V. 20. toukokuuta 2007 kello 19.24 (UTC)

Ajankohtaisten uutismaisten artikkeleiden nimeäminen

Olisiko hyvä luoda nimikäytäntö uutismaisille artikkeleille? Kysymys on pyörinyt pitkään, mutta nyt asian voisi kirjoittaa selkeäksi säännöksi. Tiettyjä aikaa koskevia artikkeleita ovat muun muassa Viron patsaskiista 2007, Vuoden 2009 sikainfluenssaepidemia, Vuoden 1101 ristiretki jne. Tulisiko nämä artikkelit olla lyhyimmässä muodossaan ja mikäli samantapaisia tapahtumia on eri vuosina, niin perään vuosiluku suluissa. Ehdotukseni olisi, että artikkeleiden nimet olisivat Viron patsaskiista, Sikainfluenssaepidemia, Ristiretki (1101). --Peltimikko 2. toukokuuta 2009 kello 14.23 (EEST)

Tuo äsken tekemäsi siirto Vuoden 2009 sikainfluenssaepidemia → Sikainfluenssaepidemia vaikuttaa kummalliselta. Minusta tämän vuoden 2009 ihmisissä leviävän taudin saama mediahuomio on yksinään aika painava peruste omalle artikkelille aiheesta, eikä tuota tulisi siis mielestäni muuttaa sikainfluenssaepidemioista yleensä kertovaksi artikkeliksi (kuten tuon nimenmuutoksen myötä tulisi tehdä). Taudin yleisestä esiintymisestä ja merkittävimmistä tähänastisista epidemioista eläimissä ja ihmisissä voisi sen sijaan olla lista Sikainfluenssa-artikkelissa, kuten en-wikin Swine influenza -artikkelin History-osiossa. –neurovelho 12. toukokuuta 2009 kello 17.31 (EEST)

Käytännön täydentäminen

Kirjasin selvyyden vuoksi käytäntöön de facto -käytännön, joka on kirjattu muun muassa artikkelien Uppsala, uskomuslääkintä ja pizza keskustelusivuille. --Joonasl (kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 18.19 (EEST)

Käy minulle. Vähentää ehkä tarpeettomien äänestysten määrää. --Pentti Repo 17. joulukuuta 2009 kello 14.57 (EET)

Yritys- ja yhteisöartikkelien nimeäminen

Kahvihuonekeskustelussa ollaan päästy aika lailla konsensukseen ohjeen tulkinnasta. Uusi muotoilu olisi tällainen: "Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti." Jisis ehdotti, että eBay-tyyppiset pitäisi mainita erikseen, samoin yritykset, joiden logossa yrityksen nimi on kokonaan versaaleilla. Mielestäni ohje kattaa jo sellaiset tapaukset. Nykyohjeessa on eri kohdassa puhuttu artikkelin nimen kirjainkoosta ja eri kohdassa taas yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisestä. Selvyyden vuoksi nämä yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämistä koskevat ohjeet tulisi niputtaa yhden alaotsikon alle: Yritys- ja yhteisöartikkelin nimeäminen. Toisin sanoen nykyohjeeesta voitaisiin poistaa kokonaan osuus "Vaikka yrityksen nimi ja tavaramerkki tms. olisivat sen logossa kokonaan versaalilla eli isoilla kirjaimilla, Wikipediassa kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen kirjain sekä artikkelin otsikossa että itse tekstissä. Poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa voidaan selvyyden vuoksi noudattaa yrityksen omaa käytäntöä." Samoin voidaan poistaa viittaus Kielitoimiston ohjeeseen yritysten nimistä. --Maradona 23. tammikuuta 2011 kello 13.22 (EET)

VERSAALEJA EI HYVÄKSYTÄ. Muutenkin tässä ajetaan käärmettä pyssyyn ja omia mielipiteitä ikään kuin olisi kyse wiki-harrastajien päätösvallasta. --Ulrika 23. tammikuuta 2011 kello 13.25 (EET)

Missä luotettavissa lähteissä kirjoitetaan yritysten nimiä versaaleilla? Voihan sen siinä ohjeessa erikseen mainita, mutta mielestäni se on turhaa. --Maradona 23. tammikuuta 2011 kello 13.29 (EET)

Useat lähteet, esimerkiksi useimmat sanomalehdet, listaavat säännönmukaisesti pörssi- tms. tietoja, joissa käytettäneen kaupparekisterinimiä. Vaikka lähde käyttäisi artikkelitekstissä järjestelmällisesti yleiskielistä nimeä, löytyy firma kuin firma pörssilistauksista lukumääräisesti huomattavasti useammin. Tämä tarkoittaisi että pörssiyhtiöissä about aina artikkelin nimi olisi kaupparekisterinimi, käyttivät lähteet firmasta kirjoittaessaan mitä muotoa hyvänsä. Terv. --Riisipuuro 23. tammikuuta 2011 kello 17.44 (EET)-- Erikoismuodoista olen samalla kannalla kuin Jisis ja Ulrika. Ainakaan versaaleja ei tulisi sallia, ja asia on syytä mainita. Terv. --Riisipuuro 23. tammikuuta 2011 kello 17.57 (EET)--

Uusi ehdotus: "Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti. Artikkelin nimeä ei kirjoiteta kokonaan isoilla kirjaimilla. Artikkelin nimi alkaa tavallisesti isolla kirjaimella, mutta poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa käytetään yrityksen omaa nimeämiskäytäntöä." Kommentteja myös ohjesivun muokkausehdotuksista. --Maradona 24. tammikuuta 2011 kello 08.22 (EET)

Tuota, minusta tämä vaikuttaa vain hieman jatketulta mielipidetiedustelun vaihtoehto 10:ltä. Jotta voidaan puhua konsensuksesta, tässä pitäisi näkyä myös kannatusta saaneiden vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutus (eli ohjetta ei muuteta ja nimeksi tulee yrityksen virallinen nimi ilman loppuosaa)? --Care 25. tammikuuta 2011 kello 23.03 (EET)

En näe perustetta sille että omituisia kirjoitusmuotoja harrastavien firmojen artikkelit (kuten eBay) nimettäisiin juuri siten kuten firma haluaa, yleiskielestä tai kieliopista välittämättä, mutta muiden firmojen artikkelit nimettäisiin sen mukaan mitä lähteet käyttävät. Miksei eBay tyyppisiä yritysartikkeleja nimettäisi luotettavien lähteiden käyttämän muodon mukaan? Terv. --Riisipuuro 26. tammikuuta 2011 kello 00.29 (EET)--

"Erikoismuodoista olen samalla kannalla kuin Jisis ja Ulrika.", kirjoitti Riisipuuro edellisessä kommentissaan. --Maradona 26. tammikuuta 2011 kello 09.18 (EET)

Niin? Huomaa että kysymyksellä miksei eBay tyyppisiä yritysartikkeleja nimettäisi luotettavien lähteiden käyttämän muodon mukaan ajan takaa esityksesi logiikkaa. Terv. --Riisipuuro 3. helmikuuta 2011 kello 10.17 (EET)--

Itsehän en olisi maininnut erikseen edes isoilla kirjaimilla kirjoittamista, koska sekin ongelma poistuu luotettavien lähteiden ansiosta. Enemmistö kuitenkin päättää. --Maradona 3. helmikuuta 2011 kello 10.20 (EET)

Uusin ehdotus: "Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset. Yrityksen tai yhteisön nimeen ei kuitenkaan liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry. Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti. Artikkelin nimeä ei kirjoiteta kokonaan isoilla kirjaimilla. Artikkelin nimi alkaa tavallisesti isolla kirjaimella, mutta poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa käytetään selvyyden vuoksi yrityksen omaa nimeämiskäytäntöä." --Maradona 28. tammikuuta 2011 kello 12.24 (EET)

En kannata eBay-poikkeusta. --Esamatti1 28. tammikuuta 2011 kello 12.43 (EET)

Aivan uteliaisuudesta, eroaako eBay jotenkin iPhonesta kirjoitusasunsa suhteen (ilman että itselläni on mitään mielipidettä asiaan)? Lähinnä sillä, että nuo molemmathan on nyt kirjoitettu artikkeleihin niinkuin ehdotelmassa lukee. --Care 28. tammikuuta 2011 kello 12.49 (EET)

Kannatan asian mainitsemista ja tekstin muotoa, poikkeushan eBay ei taida olla, koska noin yritystä yleisesti luotettavissa lähteissä kutsutaan.--Opa 28. tammikuuta 2011 kello 12.52 (EET)

Toistaiseksi kannatusta on tullut tuolle ohjeelle ja saman ohjeen eBayttomalle muodolle. Järjestetäänkö näiden kahden ohjeen kesken jonkinlainen mielipidetiedustelu vai miten tulisi edetä? --Maradona 7. helmikuuta 2011 kello 10.43 (EET)

Voisiko Maradona perustella tekemänsä muutoksen: asiaa on myös vastustettu enkä kyllä näe mitään konsensusta syntyneen. Terv. --Riisipuuro 3. helmikuuta 2011 kello 10.27 (EET)--

No ei sataprosenttista kannatusta ole millekään ohjeelle saavutettu, mutta ei tuota nyt erityisesti ole vastustettukaan kuin joidenkin yksittäisten muotoilujen osalta. Nuo muotoilut ovat lisäksi sellaisia, että ne eivät käytännön tasolla vaikuta artikkelien nimiin (esim. eBay-poikkeus). --Maradona 3. helmikuuta 2011 kello 10.54 (EET)

Vaikka minulla ei nyt mitään erityistä uutta muotoilua vastaan olekaan, konsensuksesta puhuminen on hieman asioiden edelle menemistä. Yllä olevan perusteella päälimmäiseksi jää tunne, että pitäisi palata siihen alkuperäisen mielipidetiedustelun jatkoksi suunniteltuun äänestykseen. --Care 3. helmikuuta 2011 kello 11.20 (EET)

Jos uusi äänestys vielä järjestetään, äänestää tulisi näistä valmiista, lopullisista sanamuodoista. Toivoisin nyt jo kuitenkin vaihtoehtoisia sanamuotoja tähän maradonan tapaan, ettei toistuvia äänestyksiä tarvitsisi jatkuvasti järjestää. Äänestykset eivät käsittääkseni ole se suositelluin ristiriitojen ratkaisutapa. --Opa 3. helmikuuta 2011 kello 11.27 (EET)

Olisi toki mahtavaa, jos ei tarvitsisi enää äänestykseen mennä. Jos ohjeeseen tekemää muokkaustani nyt kovasti vastustetaan, niin se lienee sitten ainut mahdollisuus. Tosiaanko sitten äänestettäisiin eBayllisesta ja eBayttomasta ohjeesta ynnä muista pikkuseikoista? --Maradona 3. helmikuuta 2011 kello 11.35 (EET)

Ei kai se nyt mikään ainoa mahdollisuus ole, se äänestys? Muokkauksesi peruminen ja keskustelun jatkaminen tuli ensimmäisenä vaihtoehtona mieleen. Asia nyt vain on niin että sellaisista seikoista joista yhteisöllä on voimakkaita eriäviä mielipiteitä on hyvin vaikea saada konsensusta, eikä se äänestäminenkään niissä tapauksissa kovin järkevää ole: jos asia on käyttäjille tärkrä joku tuo sen pian uudestaan esille ja lopputulos saattaa olla eri. JOnkinlainen laihakin kompromissi joka saadaan käytäntöihin asti on parempi kuin ei mitään. Vaikeita asioita jotka kuitenkin on jossain muodossa jo saatu ylös kirjattua kannattaa hämmennellä hitaasti ja varovaisesti. Terv. --Riisipuuro 3. helmikuuta 2011 kello 14.36 (EET)--

Onhan tässä keskustelijoita kuunneltu aika pitkään. Aika harvaa näyttää kiinnostavan keskusteluun osallistuminen. Miten tässä sitten pitäisi edetä? --Maradona 3. helmikuuta 2011 kello 14.42 (EET)

Lähinnä tarkoitin sitä että tämän tyyppisissä asioissa joissa mielipiteet jakautuvat - olkoonkin sinänsä pienimerkityksinen asia- on hankalaa tehdä ylipäänsä minkäänlaisia muutoksia käytäntöihin. Enkä kyllä tiedä miten edetä, tai pitäisikö edetä, putosin kärryiltä joskus jonkun monimutkaisen mielipidekyselyn aikaan. Voisin kallistua vaikka esityksen kannallekin, jos ymmärtäisin miten tilanne sillä paranisi. Terv. --Riisipuuro 3. helmikuuta 2011 kello 17.12 (EET)--

Tilanne paranisi ainakin sillä tavalla, että uusi ohje lopettaisi jatkuvan kiistelyn erinäisten artikkelien nimien kirjoitusasusta. Nykyohjetta kun voi tulkita kukin miten haluaa. Se ei siis ole yksiselitteinen. Mielestäni aiemmin tänään ohjeeseen editoimani kohta olisi huomattavasi parempi, ja mikä tärkeintä - yksiselitteinen. Se voisi olla vaikka sitten väliaikaisratkaisu. Ehkä jollakulla muulla riittäisi mielenkiintoa jopa ohjeen jatkokehittelyyn? --Maradona 3. helmikuuta 2011 kello 18.31 (EET)

Kaikki kunnioitus Maradonalle, että jaksaa pitää tämän keskustelun hengissä, kun näyttää siltä, että fundamentalistit yrittävät väsyttämällä haudata tämän ongelman. Keskustelijoita ei hirveästi innoita puhua fundamentalisteille, joiden ainoa argumentti on ollut, että kielitoimisto määrää. Tämä yritysten nimien tahallinen väärinkirjoittaminen on hyvin noloa Wikipedialle. Ohjeessa ei pitäisi olla tekstiä, että epäselvissä tapauksissa sovitaan tapauskohtaisesti. Sopua ei kuitenkaan synny, joten ohjeessa pitää lukea, että epäselvissä nimityskäytännöissä, kuten Sampo Pankki, nimi kirjoitetaan kaupparekisteriin merkityllä tavalla. vilkapi 7. helmikuuta 2011 kello 18.40 (EET)

Tuollaisia epäselviä (50-50) tapauksia ei tule nyt yhtään mieleen. Sampo Pankki ei sellainen ole, sillä luotettavien lähteiden enemmistö käyttää Sampo Pankkia. --Maradona 7. helmikuuta 2011 kello 19.26 (EET)

Kaupparekisterin nostamisessa ratkaisijaksi on se ongelma, että kaupparekisteriin merkitty nimi ei ollenkaan välttämättä ole kumpikaan tai edes mikään yleisesti käytetty muoto. Esimerkiksi Lautapelit.fi:n kaupparekisteriin merkitty nimi on "lautapelit piste fi oy", tällaista muotoa en ole missään muualla nähnyt. Tuosta nimivalinnasta saa muuten sellaisen vaikutelman, että kaupparekisterillä on joitakin omia kummallisia sääntöjä sen suhteen mitä nimi saa ja ei saa sisältää, enkä oikeastaan näe mitään syytä nostaa kaupparekisteriä esimerkiksi kielioppisääntöjen tai yrityksen oman viestinnän edelle. Se on kuitenkin vain rekisteri. -- Piisamson 9. helmikuuta 2011 kello 03.55 (EET)

Aina voi löytyä joitakin ongelmatapauksia, mutta silti pitäisin kaupparekisteriä selvimpänä ohjeena riitatilanteissa. Tuosta Lautapelit.fi-nimestä voisi sanoa, että se muoto on varmaan käytetyin ja siitä tulisi artikkelin nimi. Epäselvät tapaukset ovat niitä, joissa ei löydy yleisintä käytäntöä. Kaupparekisterillä on ohjeensa nimien suhteen siitä, millaisia nimiä hyväksytään ja minusta niillä on enemmän painoa kuin Kielitoimiston epäselvillä ja kysyjän mukaan tulkatuilla ohjeilla. vilkapi 12. helmikuuta 2011 kello 13.31 (EET)

Vielä ei ole muuten tullut esiin yhtään nimeä, jonka kohdalla tulisi epäselvyyksiä, kun luotettavien lähteiden käyttämiin muotoihin turvaudutaan. Lautapelit.fi ei tosiaan sellainen ole. --Maradona 12. helmikuuta 2011 kello 13.34 (EET)

Vaihtoehtoja äänestykseen

Koska tekemääni muutosta ohjeeseen ei hyväksytty, eikä konsensusta hyväksytä, vaikka vastustajia on vain muutama, niin äänestykseen on kaiketi mentävä. Kerätään tähän vaihtoehtoisia sanamuotoja. Vaatimuksena on se, että ohjetekstin on oltava yksiselitteinen.

Tästä alkuosasta on käsittääkseni konsensus: Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset. Yrityksen tai yhteisön nimeen ei kuitenkaan liitetä loppuosia kuten Oy, Oyj tai ry.

Sen jälkeen jatkuva tekstiosuus on herättänyt erilaisia mielipiteitä, joten äänestys koskisi lähinnä niitä. Toki on mahdollista keksiä kokonaan uusikin sanamuoto, mutta vain aikaisemmassa mielipidetiedustelussa eniten ääniä saaneisiin vaihtoehtoihin pohjautuen.

Mahdolliset jatkotekstit:

1) Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti.

2) Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti. Artikkelin nimeä ei kirjoiteta kokonaan isoilla kirjaimilla.

3) Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimestä päätetään tapauskohtaisesti. Artikkelin nimeä ei kirjoiteta kokonaan isoilla kirjaimilla. Artikkelin nimi alkaa tavallisesti isolla kirjaimella, mutta poikkeuksen muodostavat eBay-tyyppiset nimet, joissa käytetään selvyyden vuoksi yrityksen omaa nimeämiskäytäntöä.

4) Jos lähteissä käytetään tasavertaisesti kahta tai useampaa muotoa, niin artikkelin nimeksi tulee Kaupparekisterissä oleva muoto. --Maradona 10. helmikuuta 2011 kello 10.26 (EET)

Jospa annetaan viikko aikaa keksiä vaihtoehtoisia sanamuotoja, ja sitten laitetaan äänestys käyntiin? Eli aikaa kehitellä vaihtoehtoisia sanamuotoja äänestykseen on 24.2.2011 klo 12 asti. --Maradona 17. helmikuuta 2011 kello 08.46 (EET)

Vielä olisi aikaa kehitellä äänestysvaihtoehtoja. Toivon ettei kukaan tule äänestyksen jo alettua itkemään, kun sitä ja sitä vaihtoehtoa ei ole tarjolla, kun tässä on kaikilla ollut mahdollisuus niitä vaihtoehtoja esittää. --Maradona 23. helmikuuta 2011 kello 10.54 (EET)

Äänestys on nyt käynnistetty. --Maradona 24. helmikuuta 2011 kello 14.00 (EET)

Nyt äänestetään uuden nimeämisohjeen käyttöönöotosta. --Maradona 11. maaliskuuta 2011 kello 07.52 (EET)

Vastustan

Vastustan tällaisia harrastajavoimin käynnistettyjä kielenrapauttamisäänestyksiä. Suomessa on Kielitoimisto, joka säätelee kielen käyttöön liittyviä ohjeita, ja se on myös Wikipediassa elin johon vedotaan. On huvittavaa että yksi käyttäjä pyrkii kaikin keinoin (ilmeisesti on pyrkinyt jo kuukausien ajan) ajamaan Kielitoimistoa nurin ja nostamaan omat näkemyksensä sen asiantuntemuksen yläpuolelle ohjeiksi, jotka sivuuttavat lakisääteisen elimen. Kielitoimisto on itseään korjaava elin, mutta käyttäjätunnus Maradona ajaa henkilökohtaisia näkemyksiään betoniin valetuksi ohjeeksi. Voiko millään muulla alalla harrastelijan, Wikipedian nimimerkkikirjoittelijan, mielipide sivuuttaa asiantuntijanäkemyksen? --Ulrika 11. maaliskuuta 2011 kello 09.48 (EET)

Ainakin kaikissa tietosanakirjoissa noudatetaan "ajamaani" linjaa. Ja tämä ei edelleenkään liity kieleen (tämä siis viittaa tuohon sanaan kielenrapauttamisäänestys), sillä kyse on erisnimien kirjoittamisesta. --Maradona 11. maaliskuuta 2011 kello 10.27 (EET)

Täytyy vielä todeta, että harrastamasi asioiden vääristely on varsin ikävää toimintaa Wikipedian kannalta. Lähentelee jo HH:ta? Kuten varsin hyvin tiedät, niin minä olen ainoastaan hoitanut käytännön toteutuksen koskien nimeämisohjeen muuttamista. Nyt ehdolla oleva ohje on monen Wikipedian käyttäjän pitkällisen keskustelun tulos. Mielipidetiedusteluun ja erinäisiin keskusteluihin on osallistunut suuri joukko käyttäjiä. --Maradona 11. maaliskuuta 2011 kello 11.47 (EET)

Artikkelin nimen muuttaminen

Tuleekohan tämä kysymys nyt oikeaan paikkaan? Haluaisin muuttaa artikkelin pääotsikon sivuun jonka hiljakkoin loin, miten tämä tapahtuu?--MarinaKatariina 25. marraskuuta 2011 kello 12.14 (EET)

Artikkelien nimen voi muuttaa siirrä työkalulla. Eli menet siirrettävälle sivulle ja valitset ylävalikosta siirrä jolla voit sitten asettaa uuden nimen. (eli ylävalikko on se tarkkailulistan tähden vieressä olevan kolmion alta löytyvä valikko). --Zache 25. marraskuuta 2011 kello 12.47 (EET)

Vaihtoehtoiset termit "artikkelin yhteenvedossa"?

Luin ohjetta ja tein pienen kielen huollon. Silmä jäi kiinni termiin "artikkelin yhteenveto". Sillä tarkoitettaneen muokkausyhteenvetoa ja ilmeisesti erityisesti yhteenvetoa artikkelin luomisen yhteydessä. Onkohan tuo enää hyvä ohje? Ensinnäkin monet eivät osaa kirjoittaa yhteenvetoa tai tarpeeksi informatiivista yhteenvetoa. Lisäksi monet artikkelit käännetään muista Wikipedioista Käännösapuohjelmalla (engl. Content translation), joka tuottaa automaattisesti oman yhteenvetonsa, jonka sisältö on vakiomuotoinen. Minusta parempi paikka informaatiolle olisi artikkelin keskustelusivu tai jopa itse artikkeliteksti. Tavallinen tiedonhakija lukee aina artikkelin uusimman version eli sen, joka puhelimen ruutuun kulloinkin googlahtaa. Hän ei käy historiasta lukemassa yhteenvetoja. Jos käy niin, että tosiaan yksittäinen Wikipedisti on itse suomentanut käsitteen eli keksinyt suomennoksen itse, tästä pitäisi mainita avoimesti lukijalle. Tiedon pitäisi olla esillä aina, kun artikkeli avataan. Olisiko syytä siirtyä tietolaatikko-tyyppiseen tiedonvälitykseen, missä kerrottaisiin, että artikkelin nimelle ei ole vakuuttavia lähteitä eikä suomenkielinen termi ole vakiintunut kieleen? --Pxos (keskustelu) 7. helmikuuta 2022 kello 20.08 (EET)

Epäselvä ohje. Mä olisin jopa tulkinnut, että tuossa tarkoitetaan artikkelin johdantomääritelmää, jossa kai on noin yleisesti hyvä joka tapauksessa kertoa aiheesta käytetyt termit. Mutta voi viitata tosiaan myös muokkausyhteenvetoon, joka on, kuten sanoit, väärä paikka pitää noita yllä (toki sielläkin on ihan hyvä asiasta mainita, jotta näkyy tuoreissa muutoksissa kauniisti). --PtG (keskustelu) 10. helmikuuta 2022 kello 13.32 (EET)

Minusta artikkelin yhteenveto tarkoittaa tuossa selvästi artikkelin johdantoa. Siinähän ne rinnakkaisnimet kuuluukin antaa. --Savir (keskustelu) 10. helmikuuta 2022 kello 14.15 (EET)

Olen pyörinyt Wikipedian astioilla yli kymmenen vuotta enkä näköjään kyennyt ymmärtämään lukemaani ohjetta. Tässä on uusi todiste siitä, että Wikipedian muokkausohjeita ei oikeastaan kannata lukea. --Pxos (keskustelu) 11. helmikuuta 2022 kello 12.38 (EET)