Keskustelu Wikipediasta:Wikimedia Suomi/Arkisto

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Yhdistyksen suunnittelu on siirtynyt tältä sivulta omaan wikiinsä. Kasaan lähipäivinä allaolevan sääntökeskustelun pohjalta luonnoksen säännöistä jatkoviilattavaksi tuonne ja arkistoin sivun, ellei joku vastusta tätä tai tee sitä ennen minua? –neurovelho 24. huhtikuuta 2009 kello 01.09 (EEST)

Ehdotuksia keskustelukäyttäytymiseen:

• Esitetään mielipiteet sen pykälän alle, jota asia koskee, mikäli se on mahdollista. Muussa tapauksessa avataan asiaa varten oma otsikko sääntöehdotuksen loppuun.
• Kommentoidaan yhtä asiaa kerrallaan, jotta keskustelua on helpompi seurata.
• Pykälien nimeäminen kannattaa tehdä (jos tehdään lainkaan) vasta sitten, kun itse pykälät on hiottu kuntoon
• Lopuksi, kun sisällöstä on päästy yksimielisyyteen, stilisoidaan säännöt mahdollisimman paljon PRH:n mallisääntöjä mukailevaksi.

--Isohead 10. toukokuuta 2008 kello 21.51 (UTC)

Keskustelu on hiljentynyt. Olisiko aika vetää lopulliset säännöt nyt kokoon? --Ras 26. toukokuuta 2008 kello 20.02 (UTC)

Joo'o. --Anr 16. kesäkuuta 2008 kello 03.19 (UTC)

Loppusyksystä tuli laitettua tältä sivulta säännöt ODT:ksi ja PDF:ksi, kun viimeksi Joonas yritti ajaa tätä yhdistysasiaa. Laitoin ne nyt: http://users.tkk.fi/~tajyrink/wikimedia/ --TJ 21. huhtikuuta 2009 kello 13.12 (EEST)

PDF antaa virheilmoituksen "There was an error processing a page. Invalid ColorSpace.". --Agony (403) 21. huhtikuuta 2009 kello 13.29 (EEST)

Täällä toimii, ehkä ongelma on esim. Adoben lukijan jos sellaista käytät; vaihtoehtojakin on. En muista millä tuon PDF:n aikoinaan tein, joten pyöräytin nyt uusiksi OpenOffice 3:lla. --TJ 21. huhtikuuta 2009 kello 15.18 (EEST)

Edelleen sama virhe, ja juu, käytän Adoben uusinta readeria. --Agony (403) 21. huhtikuuta 2009 kello 17.31 (EEST)

Ehdotus Suomen Wikimedia ry:n säännöiksi

Nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja kielet

1 §

Yhdistyksen nimi on suomeksi Suomen Wikimedia ry. ja ruotsiksi Finlands Wikimedia rf. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään epävirallista nimeä Wikimedia Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa.

Keskustelu nimestä ja kotipaikasta

• Suomen wikipedistit ry
  • Mahdollinen olisi myös esim. Suomenkielisen wikipedian kannatusyhdistys tms. --Höyhens 20. helmikuuta 2007 kello 21.03 (UTC)
    • Siis EI Suomenkielisen wikipedian kannatusyhdistys Höyhens ry. :P
      • Hmm. Lyhennys olisi ensimmäisessä SW ry tai SWP ry, ja toisessa esimerkiksi SKWPKY tah SWK tai jotain siitä väliltä. Lyhenne ei ole täysin merkityksetön. Tietysti joku SuWi toimisi sekin, jollei sen joku ole jo ominut. Tärkeä piirre tuossa muuten on se syntyisi vaikutelma että kyse olisi vain wikipediasta eikä yleisemmin wikimediasta. Monissa alajaostoissa joita Wikimedia säätiölle on luotu malli on ollut "Wikimedia Maannimi". Ei suinkaan kaikissa ja välttämättä ei edes enemmistössä, mutta monessa kuitenkin. Itse ehdottaisin vienosti WiMKY WiMKYS ry lyhenteen taakse piiloutuvaa nimeä Wikimedia-käyttäjäyhdistys Wikimedia-käyttäjäyhdistys Suomi; se painottaisi että jaosto ei ole pelkästään muokkaajia varten vaan kelle tahansa joka vaikka harvoin selailee sivujamme ja arvostaa tätä resurssia. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 21. helmikuuta 2007 kello 03.34 (UTC) -- <edit> -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 21. helmikuuta 2007 kello 03.39 (UTC)
        • Kuten tuolla alempana totean, se ei ole suomen kielen ohjeiden mukainen. Parempi olisi vaikkapa Suomen Wikimedian käyttäjäyhdistys ry. --Elena 11. maaliskuuta 2007 kello 21.54 (UTC)

Mielestäni nimi voisi olla yksinkertaisesti Wikimedia Suomi, nimittäin ovathan muutkin Wikimedian alajaostot tämän sivun mukaan yksinkertaisesti esim. "Wikimedia Polska", "Wikimedia Deutschland", "Wikimedia Italia" jne.

Olisi ainakin yksinkertainen ja helposti muistettavissa oleva. :)

Ehdottomasti tulisi ottaa mukaan myöskin muut projektit, kuten Wikisitaatit, Wikikirjasto jne. koska kysehän on Wikimedia-säätiön alajaostosta, ei vain pelkästään Wikipedian.

Itse kannatan yksikielisyyttä - yhdistyksen kieleksi suomi, Suomessa kun olemme.

Voisin itsekin olla kiinnostunut yhdistyksessä toimimisesta, kunhan vain olisi lisätietoa hieman - mitä, missä, milloin ja kuinka. Käännöstyötä olen tehnyt muutaman jutun verran Meta-Wikiin, aikaa kun ei mitenkään tahdo olla aina kaikkkeen, sillä olen viidessä Wikian projektissa aktiivinen, mutta koitan silti työni hoitaa huolella.

Myönnän, että kiinnostus heräsi tätä ideaa kohtaan. Mietinkin Meta-Wikiä lukiessani, että "miksei ole suomenkielistä alajaostoa" ja sivun lopusta löytyi linkki tänne. --Roosa _{(Keskustele kanssani)} 4. maaliskuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

Pointtina tähän, että yhdistys ei tulisi olemaan säätiön alajaos, vaan "liittoutumaton". --Agony (403) 4. maaliskuuta 2007 kello 15.57 (UTC)

Totta. Luin sen tuolta Meta-Wikistä, mutta se vain jotenkin meni ohi. Entäpä miten olisi oma domain tälle yhdistykselle? Vaikkapa wikimedia.fi ja sinne voisi asentaa sitten MediaWikin ja siellä voisi keskustella yhdistyksestä jne. samaan tyyliin mitä muillakin alajaostoilla ja säätiöllä on. Ehdotus kuitenkin, ja omasta mielestäni hyvä sellainen. :)

Entäs voisiko Meta-Wikiin luoda sen Wikimedia Finland-sivun ja pistää sinne jotain tietoa projektista ja kehen voi ottaa yhteyttä jne.?

Olisin mielelläni mukana yhdistyksessä sitten jos/kun se perustetaan. =) --Roosa _{(Keskustele kanssani)} 4. maaliskuuta 2007 kello 20.20 (UTC)

Hyviä kommentteja ja näitä varmaan pitää pohtia sitten kun yhdistys on perustettu. Yhdystyksen perustavasta kokouksesta varmasti informoidaan hyvissä ajoin etukäteen. --Joonasl (kerro) 4. maaliskuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Se ei ole suomen kielen nimistöohjeiden mukainen, mutta esim. Suomen Wikimedia olisi. Jos halutaan, niin yhdistykselle voidaan määritellä myös (epävirallinen) englanninkielinen nimi, joka voisi olla Wikimedia Finland (tms., en tunne niitä sääntöjä tarkemmin). --Elena 11. maaliskuuta 2007 kello 21.50 (UTC)

Kyseessähän on suositus, mutta kun asiaa tarkemmin mietin, Suomen Wikimedia sopii paremmin suomen kieleen. Esim. "Suomen Wikimedian jäsen", "Suomen Wikimedia tiedoitti..." jne.

Todella hyvä pointti. :) Mielestäni tästä pitäisi tehdä vaikkapa äänestys tahi jotakin, jotta saataisiin nimi kuntoon. Oma ääneni menisi siis nimelle "Suomen Wikimedia". --Roosa _{(Keskustele kanssani)} 13. maaliskuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

Wikimedia Suomi olisi mielestäni sopivin. Se merkityksellinen / erityisesti meitä kuvaava asia mainittaisiin ensiksi. Tuosta asusta kävisi myös hyvin ilmi, että Wikimedia n on yksi monista lokaaleista. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 19.41 (UTC)

Miten on, jos kotipaikka oliskin Tampere? Olisiko siitä käytännöllistä ja mahdollisesti taloudellista etua? Tästä esitettiin näkemyksiä Tampereen nettinysse-kokoontumisessa. --Alexius Manfelt 11. toukokuuta 2008 kello 19.29 (UTC)

Tampere on maantieteellisesti oiva paikka, mutta jos Tapaamissivun tiedot pitävät paikkaansa, Helsingissä kokoustettaessa pehvaansa joutuisi liikuttamaan 23 ihmistä, Tampereelle reilut kolmekymmentä. Kommentin jätti Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 10.52 (UTC)

Kiertävä kokous toisi puolestaan eniten mediajulkisuutta, kun kyseessä olisi "uusi, ainutlaatuinen tapaus" joka paikkakunnalla. --Ras 12. toukokuuta 2008 kello 11.10 (UTC)

Kotipaikka ei tosiaan määrittele sitä, missä yhdistyksen kokoukset tulee pitää. Itsekin kannatan kiertävää kokouspaikkaa. Kotipaikan valintaperusteena tulisikin olla mielestäni a) se paikka, jossa valtaosa toimijoista asustaa b) se paikka, mihin toimisto lykättäisiin, mikäli siihen olisi joskus resursseja ja tarvetta. Kotipaikan tarkoitus on olla "se paikka mistä yhdistyksen toimintaa johdetaan" ja se määrittelee, missä tuomioistuimessa käsitellään mm. yhdistyksen lakkauttamista koskeva kanne. YL 46 § --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 14.36 (UTC)

Rinnakkaisnimeksi harkitsisin kuitenkin vielä Wikipedia Suomea tms. koska Wikimediaa ei tunneta lähes ollenkaan. --Ras 13. toukokuuta 2008 kello 14.14 (UTC)

Aivan käytännön syistä ehdotan samaa, tai nimen vaihtoa Wikipediaan liittyväksi. Yhdistystä käsiteltäisiin mediassa joka tapauksessa Wikipedia-yhdistyksenä tms., Wikimedia-termi on tuntematon, enkä jaksa uskoa että joka jutussa asia viitsittäisiin selittää. Wikimediaan viittaaminen on mielestäni asian turhaa monimutkaistamista. Terv. Riisipuuro 22. huhtikuuta 2009 kello 08.31 (EEST)

Käsittääkseni yhdistys ei liittyisi Wikimediasäätiöön mitenkään, eli suosittelen nimen vaihtoa. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 01.07 (EEST)

2 §

Yhdistyksen kieli on suomi. Kokouksissa keskusteluun voi osallistua muillakin kielillä.

Keskustelu yhdistyksen kielestä
Yhdistys on mahdollista perustaa kaksikielisenä. Mitä mieltä olette, tulisiko yhdistyksen edustaa Wikipediaa Suomessa (kattaen myös muut kieliversiot, lähinnä sv-wikin) vai keskittyä ainoastaan fi-wikiin? Jos yhdistys rekisteröidään kaksikielisenä, sääntöjen käännös tulee olla virallisen kielenkääntäjän hyväksymä, mikä aiheuttaa todennäköisesti lisäkuluja. Täten itse kallistun näin alustavasti yksikielisen järjestön puoleen, muita mielipiteistä? --Jannex 20. helmikuuta 2007 kello 20.40 (UTC)

Jos yhdistyksen päämäärä on suomenkielisen Wikipedian edistämisessä (eikä tyyliin "Wikipedian edistämisessä Suomessa"), niin sen voinee luontevasti perustaa yksikielisenä. --ML 20. helmikuuta 2007 kello 20.56 (UTC)

Tämä onkin kai se kysymys, eli tehdäänkö yhdistys edistämään Wikipediaa Suomessa vai suomenkielistä Wikipediaa. Nyt mielestäni ansiokkaan sääntöehdotelman ensimmäinen lause kuuluu: "Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Wikipedian ja muiden Wikimedia-säätiön ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä Suomessa". Minusta kyllä voisi lähteä siitä työhypoteesista, että perustettaisiin yhdistys kaksikielisenä. Joku vapaaehtoinen (esim. jniemenmaa?) voisi sitten kääntää säännöt ruotsiksi ja jostain varmaan löydetään joku laillistettu kääntäjä, joka talkoina laittaisi leiman paperiin. Jos ei, niin ei se nyt mahdottomia voi maksaa (tämän mukaan kaksi (!) tai kymmenen euroa, jonka täten tarvittaessa lupaudun maksamaan vaikka omista rahoistani :). --Joonasl (kerro) 20. helmikuuta 2007 kello 21.01 (UTC)

Jep, Wikipedia Suomessa tuntuisi loppujen lopuksi fiksummalta. Erityisesti suomenkieliseen versioon rajautumisessa ei taida olla mitään hyötyä (vai onko?), vaan se pikemminkin saattaisi olla jossain tilanteissa ikävä rajoitus. Tällöin yhdistyksen kannattaa olla kaksikielinen, mutta kuten sanoit, tuskin siitä mitään suurta lisävaivaa tulisi. --ML 20. helmikuuta 2007 kello 21.09 (UTC)

Herää vain kysymys, onko tämä kaksikielisyys arkumentti sinulle vain periaatekysymys, kun jopa lupaudut maksamaan kaksikielisyydestä aiheutuvat kustannukset? Itse en ole vastaan, jos todellakin on kaksikielisyyteen on aihetta. Kuitenkin ne jotka suomenkielisessä wikipediassa tekee muokkaustyötä ovat sellaisia, jotka suomea osaavat, joten tällöin ruotsin kieli on vain lakikirjassa oleva kuriositeetti. Mutta jos todellakin on tarkoitus tehdä yhteistyötä ruotsinkielisen wikipedian kanssa ja siellä muokkaavien suomalaisten voi kaksikielisyydestä ehkä olla hyötyä. Mielestäni suomenkielisen wikipedian tulisi edistää pienten sukulaiskieliemme, joilla vielä ei ole omakielistä wikipediaa (karjalan, vepsän, vatjan) ja saamenwikipedian kanssa olevaa yhteistyötä. Siten Suomen wikipedistit järjestönä tulisikin olla monikielinen eikä vain kaksikielinen järjestö. Mutta tämä oli vain oma mielipiteeni. --Inzulac 20. helmikuuta 2007 kello 21.10 (UTC)

Ei tämä mikään varsinainen periaatekysymys ole, vaan perusteet tälle käytännön asialle esittelin jo yllä olevassa kommentissa. Maksusitoumuksen tarkoitus oli humoristisesti korostaa sitä tosiasiaa, ettei kaksikielisyydestä koituvat kustannukset varmastikaan ole järin suuret. Ja oli jonkun on joka tapauksessa jossain vaiheessa laitettava "omaa" rahaa likoon, että voidaan maksaa rekisteröitymishakememus PRH:een (kerätään kolehti perustamiskokouksessa?). Yhdistyslain 9§ mahdollistaa yhdistyksen nimeämisen suomeksi, ruotsiksi ja saameksi ja minusta sääntöihin pitää kirjata kaikki kolme. Yhdistyslaki ei mahdollista yhdistyksen perustamista esimerkiksi suomeksi ja vepsäksi, mutta tämä ei suinkaan sulje pois mahdollisuutta, että yhdistys pyrkisi avustamaan ja tukemaan näitä kieliryhmiä. --Joonasl (kerro) 20. helmikuuta 2007 kello 21.18 (UTC)

Ehdottomasti myös Saameksi. Se mitä muualla on korostettu käsittääkseni on että kyse on maantieteellisesti rajatusta toiminnasta. Tämä ei ole pienimerkityksellinen seikka. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 21. helmikuuta 2007 kello 03.49 (UTC)

Myös englanniksi. Suomesta tehdään enkkuwikiin luultavimmin enemmän kontribuutiota kuin sv:hen ja saamenkieliseen eikä kaikki Suomessa voihan täällä asua vain englanninkielisiä. --Zxc 21. helmikuuta 2007 kello 03.54 (UTC)

"Yhdistyslain 9§ mahdollistaa yhdistyksen nimeämisen suomeksi, ruotsiksi ja saameksi.". Asiasta toiseen, pöytäkirjat yms. pitäisi kai myös olla kaikilla kielillä? Tosin tuskin edes se muodostaisi ylitsemenemättömän kynnyksen. Käännösapua voisi kai pyytää saamenkielisestä wikipediasta tai ew:n suomensaamelaisilta --ML 21. helmikuuta 2007 kello 07.58 (UTC)

Käsittääkseni sääntöihin voidaan toki kirjata yhdistyksen nimen englanninkielinenkin käännös. Pöytäkirjoja ei ainakaan yhdistyslain perusteella tarvitse tehdä molemmilla kielillä, jompi kumpi käsittääkseni riittää. Näin on toimittu myös niissä muutamassa kaksikielisessä yhdistyksessä, jossa olen ollut jäsenenä. --Joonasl (kerro) 21. helmikuuta 2007 kello 08.15 (UTC)

Jees. Kokous- yms. toimintakieli voi olla yksi, vaikka yhdistys olisikin monikielinen. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 19.54 (UTC)

Yhdistyksen kieli on lain mukaan se (ne), millä kielellä yhdistyksen säännöt on laadittu perustamisilmoitus tehty PRH:lle. Tämä pykälä on siis turha. Samulili 11. toukokuuta 2008 kello 20.54 (UTC)

Poistetaan pykälä, kun periaatepäätös kieliasiassa on saatu tehtyä. --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 11.30 (UTC)

"Epävirallisen nimen" sijaan kannattanee käyttää muotoa "rinnakkaisnimi" (joka ei siis ole epävirallinen vaan rinnakkainen). --82.128.241.250 12. toukokuuta 2008 kello 13.48 (UTC)

Sopii minulle. Mainittakoon kuitenkin, että nimi on joka tapauksessa epävirallinen, sillä virallinen nimi voi yhdistyslain mukaisesti olla vain suomen, ruotsin ja/tai saamenkielinen. Epävirallinen nimi on myös yleisesti yhdistysten säännöissä käytetty termi. --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 15.29 (UTC)

Tarkoitus ja toiminnan laatu

3 §

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää Wikipedian sekä muiden Wikimedia-säätiön ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan toimimalla Wikipedian ja sen sisarhankkeiden käyttäjien yhdyssiteenä, järjestämällä esitelmä-, juhla- ym. tilaisuuksia, sekä edistämällä muillakin vastaavilla tavoilla tavoitteidensa toteutumiseen liittyviä toimintoja.

Keskustelu yhdistyksen tarkoituksesta

• Yritin mukailla toiminnan tarkoitukseksi Wikimedia-säätiön määrittelemää tarkoitusta. Mielestäni tuo määritelmä on riittävän vapaa kattaakseen aktiiviosallistujien tukemisen, palveluista tiedottamisen sekä yleisemmin Wikimedian hyväksi kokemien periaatteiden edistämisen. --Isohead 11. toukokuuta 2008 kello 15.52 (UTC)

Mielestäni yhdistyksen pitäisi ottaa mukaan muutkin suomenkieliset Wikimedian hankkeet (Wikisanakirja, Wikikirjasto jne.) --Hartz 23. helmikuuta 2007 kello 13.50 (UTC)

Sehän on jo tuolla sääntöluonnoksessa: "Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Wikipedian ja muiden Wikimedia-säätiön ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä Suomessa." --Joonasl (kerro) 23. helmikuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

4 §

Yhdistys voi kuulua jäsenenä kotimaisiin ja ulkomaisiin yhdistyksiin, joiden tarkoitus vastaa yhdistyksen tarkoitusta tai on sitä lähellä.

Keskustelu jäsenyydestä muihin yhdistyksiin

5 §

Toimintansa tukemiseksi yhdistys

• perii jäseniltänsä jäsenmaksuja,
• järjestää maksullisia seminaareja ja muita tilaisuuksia.
• järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia, keräyksiä ja huvitilaisuuksia,
• vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Keskustelu toiminnan rahoituksesta
Yksi keskeinen tarkoitus rekisteröidyn yhdistyksen perustamisessa on mielestäni se, että se mahdollistasi rahan keräämisen ja anomisen eri tahoilta ja tämän rahan käyttämisen esimerkiksi tämän kaltaiseen toimintaan. --Joonasl (kerro) 20. helmikuuta 2007 kello 17.47 (UTC)

Aatteellisen yhdistyksen tarkoitus ei voine olla rahankerääminen. Siihen pitäisi perustää yritys. Tarkoitustaan varten yhdistys voi kyllä kerätä rahaa. --Höyhens 21. helmikuuta 2007 kello 08.46 (UTC)

En tietenkään tarkoittanut itsetarkoituksellista rahan keräämistä, mutta tuota seminaaria organisoidessa on huomannut miten paljon helpompaa olisi, jos taustalla olisi yhdistys, jolla olisi muun muassa pankkitili. Kyllä yhdistykset keräävät rahaa, mutta vain aatteellisen toiminnan mahdollistamiseksi, ei itsetarkoituksellisesti. --Joonasl (kerro) 21. helmikuuta 2007 kello 08.51 (UTC)

Varmaan pitää myös sopia, esim. että jäsenrekisterin tietoja ei myydä kenellekään puhelinhäirikölle yms. helpon rahan perässä. Ehkä noihin rahoitusmuotoihin voisi kirjata jo varauksen omaisesti, että de.wikin kaltaisesti wikien sisältöä muissa formaateissa voisi halutessaan yhdistys kaupitella. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 19.54 (UTC)

Uusi ehdotus (ainakin ylläm. voi poistaa tuon "asianmukaisella luvalla" - turha lisäys)

1. järjestää kokouksia, huvi-, tiedotus- ja seminaaritilaisuuksia sekä muita tapahtumia
2. harjoittaa julkaisutoimintaa
3. perii jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä
4. voi pitää hallussaan arvopapereita, rahoittaa toimintaansa tilaisuuksilla sekä järjestää arpajaisia

--Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.08 (UTC)

Onko muuten muut chapterit lähteneet esim. wikipedia-logolla koristeltujen t-paitojen yms. tavaran myyntiin. Siinä olisi eräs konkreettinen rahoitusmahdollisuus. Kaupallisesti käytettävää mediaahan koko projekti on täynnä jos sille tielle lähtee. --Ras 12. toukokuuta 2008 kello 10.14 (UTC)

Jäsenet

6 §

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Keskustelu jäsenyyskelpoisuudesta

Muistakaa, että perustuslain mukaan sääntöihin ei voida kirjata, että kaikki jäsenyysehdot täyttävät otetaan automaattisesti jäseneksi --Isohead 11. toukokuuta 2008 kello 14.58 (UTC)

Tähän liittyen muokattu siten, että jäseneksi voi liittyä (eikä niin että jäseneksi liitetään). Samulili

Ehdotan lisättäväksi: Kannatusjäseneksi voi hallitus hyväksyä yksityisen henkilön, rekisteröidyn yhdistyksen tai muun oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.12 (UTC)

Kannatusjäsenyys ei yksityisten henkilöiden osalta ole tarpeellista, sillä varsinaista jäsenyyttä rajoittavia tekijöitä (ikä, tietyn ryhmän jäsenyys yms.) ei ole suunnitteilla. Koen yritysten sekä joidenkin yhdistysten kannatusjäsenyyden yhdistyksen tarkoituksen vastaiseksi. Kannatuksen voi hoitaa lahjoituksin. Näistä syistä en kannata kannatusjäsenyyttä. --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 11.19 (UTC)

Minusta siinä ei ole mitään tarkoituksen vastaista, jos joku haluaa maksaa siitä että saa esiintyä näkyvästi ko. liikkeen kannattajana. Näitä yhteyksiä tarvitaan kuitenkin jo uskottavuudenkin kannalta. Kannatusjäsenyys ei myöskään ole pelkkää rahaa, se on tuen osoittamista myös muilla tavoin. --Ras 12. toukokuuta 2008 kello 12.07 (UTC)

Mutta mikä se perustelu on, miksi yhdistykselle ja sen tarkoituksen edistämiselle olisi haitallista, että yhdistyksellä on kannatusjäseniä? Yleensä yhdistyksissä ei kannata lähteä siitä, että määrätään tapoja, jolla yhdistystä ei saa tukea ja siten suljetaan joitain sympatiseeraajia ulkopuolelle. Ennemminkin yhdistyksen tukemiseen kannattaa antaa erilaisia mahdollisuuksia. Samulili 12. toukokuuta 2008 kello 12.37 (UTC)

Tarkoitin, että sidosteisuus muihin yhteisöihin voi heikentää kuvaa puolueettomuudesta ja jopa ohjata meitä pahoille teille. Mielestäni sekä varainhankinta että omistuspolitiikka tulisi tehdä siten, ettei se aiheuta eturistiriitaa suhteessa olemassaolomme tarkoitukseen. Ihmettelen lausuntosi "yhdistyksissä ei kannata lähteä siitä, että määrätään tapoja, jolla yhdistystä ei saa tukea ja siten suljetaan joitain sympatiseeraajia ulkopuolelle". Eikö suljeta automaattisesti esim. rasistisia tai vastaavia yhteisöjä kannatusjäsenyyden ulkopuolelle? Jokaisen yhdistyksen tulee harkita, millaisia tahoja halutaan itseensä yhdistettävän. Puolueettomaan julkaisutoimintaan pyrkivillä orgaaneilla on erittäin yleistä kieltäytyä kaikesta ulkopuolisesta tuesta. Ja koska a) en usko että kannatusjäsenyys olisi merkittävä tulonlähde, jota ei voida muulla tavalla korvata, ja että b) rajanvetojen teko sopivien ja epäsopivien tukijoiden suhteen on vaikeaa, olisi tarkoituksenmukaista olla perustamatta kannatusjäsenyyttä lainkaan. Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

Katsotaanpa tarkemmin, mitä sanoin: "Yleensä yhdistyksissä ei kannata lähteä siitä, että määrätään tapoja, jolla yhdistystä ei saa tukea ja siten suljetaan joitain sympatiseeraajia ulkopuolelle" (korostus lisätty). Tämän perään sinä kysyt: "Eikö suljeta automaattisesti esim. rasistisia tai vastaavia yhteisöjä kannatusjäsenyyden ulkopuolelle?". Nyt minusta tuntuu, että on jotain, mitä et ole lukenut aivan tarkkaan, sillä minä kirjoitin siitä, että pitää olla erilaisia tapoja tukea Suomen Wikimedia-yhdistystä, kun taas sinä sanot, että rasistisia yhteisöjä ei pidä hyväksyä jäseneksi. Nämä kaksi asiaa voivat aivan hyvin elää rinta rinnan, joten argumenttisi ei voi olla vasta-argumentti. Samulili 12. toukokuuta 2008 kello 17.06 (UTC)

Lisäänpä: huoli siitä, että yleistä hyvää edistävä yhdistys leimautuisi johonkin huonoon tai jopa joutuisi jotain huonoa ideologiaa kannattavien henkilöiden valtaamaksi on erittäin ymmärrettävä huoli, jonka jaan, vaikka pidänkin riskiä hyvin pienenä. Esittämäsi keino tällaisen ikävän torjumiseksi ei kuitenkaan toimi. Samulili 12. toukokuuta 2008 kello 17.21 (UTC)

Sallinnet minun olla eri mieltä. Argumenttini on siis se, että yrityskannatusjäsenistä saatava taloudellinen hyöty on pienempi kuin niiden aiheuttamat haitat imagon ja ja potentiaalisen eturistiriidan suhteen.

Avoimuus ja läpinäkyvyys riittää perustaksi. Onhan se sanomatta selvää, että esim. rikollisjärjestöltä ei otettaisi tukea vastaan. Täysi riippumattomuus kaikesta ei ole kuitenkaan mahdollista. Voidaan olla ainoastaan sitoutumattomia. --Ras 12. toukokuuta 2008 kello 17.13 (UTC)

Lisäksi: Vaikka lahjoituksia voi antaa, niiden pyytäminen yleisöltä edellyttää rahankeräyslupaa. Tukijäsenten haaliminen ei keräyslupaa edellytä. Samulili 12. toukokuuta 2008 kello 13.08 (UTC)

Ja vastikkeellisuus/käsitteellisyys myy. Vrt. avustusjärjestöjen lampaiden ostaminen vs. kasvoton tilisiirto. --Ras 12. toukokuuta 2008 kello 17.13 (UTC)

7 §

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Keskustelu eroamis- ja erottamissäännöksista
Ehdotan lisättäväksi jotain vastaavaa: Jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallinen valitus hallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä. Jos yhdistyksen kokous kuultuaan hallitusta sekä erotettua jäsentä, ja hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset, hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti, muussa tapauksessa erottaminen raukeaa. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.12 (UTC)

Tämä olisi ongelmallinen, koska yhdistyksen kokousta ei saa helpolla kokoon. Mutta jokin valitusmenettely voisi olla tarpeen. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

Mikäli päätös ei perustu yhdistyksen sääntöihin, hallituksen päätöksestä voi valittaa oikeuteen (YhidistysL 32 §). Laittomia/sääntöjen vastaisia erottamisia on Suomen oikeuslaitos käsitellytkin. Yhdistyksen omiin sääntöihin ei näin ollen ole tarpeellista lisätä valittamispykäliä. Samulili 11. toukokuuta 2008 kello 20.50 (UTC)

Mielestäni tuohon jäsenmaksun maksamattomuuteen pitäisi laittaa tarkennus tai muutos. Vaikka seuraava: Jäsenyys lakkaa automaattisesti, ellei jäsen ole suorittanut jäsenmaksua kahdelta peräkkäiseltä jäsenmaksukaudelta. Yksi vuosi on kuitenkin liian lyhyt (jos yksi maksu jää maksamatta, ei se liene tämmöisessä kauhean vakavaa eikä sitä kannata alkaa juuri perimään), ja tuo erottaminen kuulostaa huonolta. Tässähän asia tapahtuisi niin, että maksamaton jäsen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli jäsenmaksua ei ole maksettu. --Juha.EBT 12. toukokuuta 2008 kello 14.57 (UTC)

Kannatan.--Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 15.09 (UTC)

8 §

Vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen kokous.

Keskustelu jäsenmaksusta

Alhaisen liittymiskynnyksen takaamiseksi vastustan liittymismaksua. Eli pelkkä jäsenmaksu riittää. (muistakaa, että esim. puhelinoperaattorit tekevät tappiota asiakashankinnassa - tulot saadaan säännöllisestä kuukausilaskutuksesta, --Isohead 11. toukokuuta 2008 kello 14.58 (UTC)

En itsekkään kannata mitään liittymismaksuja. --Eetvartti ^(Kerro) 11. toukokuuta 2008 kello 17.22 (UTC)

Joo... vanhalle yhtä kallista kuin uudelle, eli pelkkä jäsenmaksu. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 19.54 (UTC)

Liitten kohdan 6 ehdotukseen: Kannatusjäsenen on vuosittain suoritettava yhdistykselle kannatusmaksu, jonka suuruuden vuosikokous vahvistaa. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.12 (UTC)

Jäsenmaksun maksamattomuuden yhteys erottamiseen yhdistetty eroamista ja erottamista käsittelevään kappaleeseen (sellaisena kuin se on useiden muiden yhdistysten säännöissä). Se, että jäsenmaksujen määräämisestä päättää yhdistyksen kokous, lisätty omaksi pykäläkseen (vrt. PRH:n mallisäännöt). Samulili 11. toukokuuta 2008 kello 21.07 (UTC)

Maininta kannatusjäsenmaksusta poistettu, kunnes pääsemme yhteisymmärrykseen kannatusjäsenyydestä. --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 11.19 (UTC)

Tuohon voisi lisätä: ....syyskokous hallituksen esityksestä. Varmistetaan, ettei asiaa aleta vatvoa enää yleiskokouksessa. --Juha.EBT 12. toukokuuta 2008 kello 14.57 (UTC)

Yhdistyksen kokoukset

9 §

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-joulukuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään tarvittaessa, jos hallitus niin päättää tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä sitä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Keskustelu varsinaisesta kokouksesta / kokouksista
Koska pääasiallisena tarkoituksena on tehdä Wikipediaa eikä pyörittää yhdistystä, kannattaa pyrkiä mahdollisimman kevyeeseen byrokratiaan. Silloin kannattaa harkita, josko yhden vuosikokouksen malli olisi parempi. Silloin kannattaa ajoittaa toiminnan alkaminen vuoden alkuun, jotta tilikausi (kalenterivuosi) ja vuosikokous osuisivat sopivasti lähekkäin. Samoin koska uusi tilintarkastuslaki ei velvoita pieniä yhdistyksiä valitsemaan tilintarkastajia, kannattaisi muuttaa sääntöjä siten, että tilintarkastajat valitaan vain kokouksen niin halutessa. Nikke 23. maaliskuuta 2007 kello 09.32 (UTC)

• Kannatan yhden kokouksen mallia, jotta pakollista byrokratiaa olisi vähemmän. Varsinaisen kokouksen lisäksi voidaan kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia aina tarvittaessa. Kahden kokouksen malli kannattaa ottaa käyttöön mielestäni vasta siinä vaiheessa, kun:
  • toiminnan laajuus on taloudellisesti merkittävää
  • ylimääräisen kokouksen koollekutsuminen on suuren jäsenmäärän takia työläs toimenpide.

--Isohead 11. toukokuuta 2008 kello 15.57 (UTC)

PRH:n mallisäännöissä ja sitä kautta varmaan monien yhdistysten säännöissä on, että ylimääräinen kokous pidetään kun vähintään 1/10 jäsenistä sitä vaatii. Kiinteä 10 jäsenen vaatimus olisi hassu sekä yhdistyksen jäsenmäärän ollessa pieni että sen ollessa suuri. Ehdotan tämän kohdan muuttamista. Samulili 11. toukokuuta 2008 kello 21.16 (UTC)

Kiinteä luku on osuutta parempi, koska silloin ylimääräistä kokousta haluava tietää tarkalleen vaatimukset kokouksen järjestämiseksi. Jäsenrekisterit ja jäsenmäärät eivät usein ole julkista tietoa edes jäsenille, ja validin jäsenmäärän laskeminen voi olla joillekin hyvin vaikeaa. Yksi vaihtoehto olisi, että vuosikokous vahvistaa vuosittain kiinteän lukumäärän, joka ei saa ylittää 1/10 jäsenmäärästä. --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 11.04 (UTC)

Yhdistyksen jäsenmäärä on tieto, joka jäsenellä on lain mukaan oikeus saada (YhdistysL 11 §). Lisäksi kiinteä 10 jäsenen vaatimus on laiton (YhdistysL 20 § 2 mom). Samulili 12. toukokuuta 2008 kello 12.31 (UTC)

Muutettu muotoon 1/10 jäsenistä. --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 13.10 (UTC)

Kiinteä tai kymmenesosasta poikkeava vaatimus ei ole laiton. Mainitsemaasi lainkohtaa tulkitaan käsittääkseni siten, että vaatimus ei saa ylittää 1/10 osaa jäsenmäärästä. --Isohead

YL 20§: Jos yhdistyksen jäseninä sääntöjen mukaan voi olla vain yhdistyksiä tai yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä, voidaan säännöissä määrätä, että vähemmistö, joka voi vaatia ylimääräisen kokouksen pitämistä, on pienempi tai suurempi kuin yksi kymmenesosa. Muun yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä vain pienemmästä vähemmistöstä. --Isohead 14. toukokuuta 2008 kello 11.47 (UTC)

Tässä ei tainnut olla yhdistysjäseniä, eli 1/10 ei saisi ylittyä. Käsittääkseni tuolloin perustamiskokouksessa jossa säännöt hyväksytään tulisi olla vähintään 100 jäsentä, mikäli tuo 10 hengen raja halutaan kirjata. Mahdollisesti riittäisi että 100 henkeä olisi todistetusti jäsenenä rekisteröinnin käsittelyvaiheessa. Joka tapauksessa varmempi lienee kirjata alussa 1/10 ja muuttaa tuo yhdistyksen kasvaessa kiinteäksi sääntömuutoksella. Terv. --Riisipuuro 22. huhtikuuta 2009 kello 22.14 (EEST)--

10 §

Yhdistyksen vuosikokouksessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Keskustelu yhdistyksen varsinaisen kokouksen asialistasta
Jos idea kannatusjäsenyydestä hyväksytään, ym. muutettava ja jäsenmaksujen suuruus tms. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.17 (UTC)

Tekstin kohta "niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun." on vaarallinen koska se aiheuttaa tulkintaa, josta voi aiheutua närää. Tähän on kaksi ratkaisua. Lisätään määre esim. viikkoa ennen tai listään listaan kohta muut esille tulevat asiat.Pulkka 12. toukokuuta 2008 kello 14.09 (UTC)

Ehdotan, että vuosikokous olisi alkuvuodesta, kannattaisin helmikuuta. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 17.11 (EEST)

Jos hallitus valitaan syksyllä ja tilintarkastus on keväällä, niin eikö olisi myöhäistä myöntää tili- ja vastuuvapautta vanhalle hallitukselle, joka ei ole ollut puoleen vuoteen vallassa? Tästä syystä ehdotan edelleen, että vuosikokous on keväällä. lisäksi tällä mallilla ei tarvitsisi järjestää kahta kokousta, mikä aiheuttaa vähemmän byrokratiaa. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 20.23 (EEST)

Olen itse ollut yhdistyksessä, joka piti kokouksen kerran vuodessa marraskuussa. Marraskuussa valittiin hallitus, jonka toimikausi oli kalenterivuosi, joka oli myös tilikausi. Keväisin hallitus laati tilinpäätöksen edellisestä vuodesta ja toimitti tilinpäätöksen tilintarkastajille, jotka antoivat siitä lausuntonsa. Tällainen tilinpäätös kelpaa viranomaisille. Hallitus sai vastuuvapauden vasta toimintavuottaan seuraavan vuoden marraskuussa, mutta sinänsähän se ei ole ongelma hallitukselle, jos se on hoitanut tehtävänsä säädösten ja sääntöjen mukaan, eikä yhdistykselle, joka kyllä ehtii nostaa kanteen, jos hallitus on töppäillyt hyvin pahasti. Samulili 22. huhtikuuta 2009 kello 20.35 (EEST)

Ymmärrän kyllä. Koen vain oman ehdotukseni jotenkin turvallisemmaksi. Joka tapauksessa asia voi olla näinkin. Toisaalta esimerkiksi Suomen nuorisovaltuustojen liitto - NUVA ry:n hallitus valitaan aina syksyisin, ja samassa kokouksessa tilintarkastaja ehdottaa vapauksien myöntämistä vanhalle hallitukselle. Mutta asia voi nyt tässä yhdistyksessä olla esitetyssä muodossa, vaikka henk. koht. pidänkin sitä outona. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 21.18 (EEST)

Jos oikein ymmärsin, tuo NUVAn malli on se, mitä itsekin yritin kuvata (jossa siis vuoden 2009 syyskokouksessa esitetään vastuuvapauden myöntämistä vuoden 2008 hallitukselle tilikaudesta 2008). Samulili 22. huhtikuuta 2009 kello 21.23 (EEST)

NUVAn sääntöjen mukaan liittokokouksessa:

- käsitellään ja vahvistetaan toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta

- käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös - päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille - käsitellään liittohallituksen selonteko toiminnastaan kuluvalla toimikaudella - käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma - määrätään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus - käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio - valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat - valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi - valitaan liittohallituksen kaksi (2) varapuheenjohtajaa seuraavaksi kalenterivuodeksi

- valitaan liittohallitukseen 2-8 muuta jäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi

eli taidat tosiaan olla oikeassa. Pahoittelen, jos jankkasin turhaan asiasta. Asia on nyt selvä. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 21.32 (EEST)

Yhdistyksen hallitus

xx §

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja täytäntöönpanovaltaa yhdistyksen hallitus, joka myös kantaa ja vastaa yhdistyksen puolesta.

Keskustelu päätösvallasta

Tästä ei liene olennaista edes keskustella. --Isohead 11. toukokuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

Hallitus varmaan voi järjestellä myös joitakin tehtäviä puheenjohtajistolle, jos näin katsotaan. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 19.54 (UTC)

, joka myös kantaa ja vastaa yhdistyksen puolesta. tämä on outo lisäys, mitä se tarkoittaa? --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.14 (UTC)

Tämä kappale voitaneen poistaa. Hallituksesta riittää alempana oleva maininta "Yhdistyksen asioita hoitaa.." --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 11.25 (UTC)

11 §

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta joko henkilökohtaisesti jäsenille sähköpostilla tai jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen postitetulla kirjeellä sekä ilmoittamalla siitä suomenkielisen Wikipedian Wikipedia:Yhdistys-sivulla.

Keskustelu yhdistysten kokouksen koollekutsumisesta
Mitä tarkoitetaan seuraavalla: ”sekä ilmoittamalla siitä suomenkielisen Wikipedian Yhdistys”? — str4nd ☕ 11. toukokuuta 2008 kello 16.24 (UTC)

Tarkoittanee suomenkielisen Wikipedian sivua Wikipedia:Yhdistys, mutta mielestäni yhdistyksellä tulisi olla nettisivut ja muoto vaihdettava seuraavaksi: ”sekä ilmoittamalla siitä yhdistyksen Internet-sivuilla”. — str4nd ☕ 11. toukokuuta 2008 kello 16.33 (UTC)

Idea on kannatettava. Muutos kannattaa tehdä heti, kun domain on varattu ja sivu on pystyssä. --Isohead 11. toukokuuta 2008 kello 16.59 (UTC)

Nykymaailmassa sähköpostilla ilmoittamisen pitäisi riittää. Wikipedian käyttäminen voi olla toivottavaa, mutta koska yhdistys ei voi siitä määrätä, sitä ei kannata mainita säännöissä edellytyksenä hallituksen kokouksen pitämiselle. Samulili 11. toukokuuta 2008 kello 21.19 (UTC)

Lisäksi tämän voisi yhdistää pykälään 14 (hallituksen kokoontumisesta ja päätösvaltaisuudesta). Samulili 12. toukokuuta 2008 kello 12.41 (UTC)

Kannatan ajatusta. --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 22.41 (UTC)

Ainakin vielä parisen vuotta sitten PRH hyväksyi mailikutsut vain toissijaisena, eli on mainittava keino kutsua koolle ne jäsenet jotka eivät ilmoita mailiosoiteittaan. Mitä muuten tuo yhdistäminen hallituksen kokoontumiseen oikein tarkoittaa, tässähän puhutaan yhdistyksen kokouksista, ei hallituksen kokouksista. --Riisipuuro 15. toukokuuta 2008 kello 14.25 (UTC)--

Hyvä huomio yhdistämisestä. Omalta osaltani oli kyse puhtaasti huolimattomuudesta.--Isohead 15. toukokuuta 2008 kello 17.33 (UTC)

PRH ei näytä hyväksyvän suullista kutsua, joten esimerkiksi sähköinen postituslista voisi olla järkevä tapa kutsulle. — str4nd ⇌ 5. tammikuuta 2009 kello 13.06 (EET)

12 §

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 7 muuta varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä asettaa tarpeelliset toimikunnat kaikki seuraavaan varsinaiseen kokoukseen asti. Hallitukseen voidaan valita neljäksi vuodeksi peräkkäin.

Keskustelu hallituksen kokoonpanosta

Kannatan 8 henkistä hallitusta seuraavista syistä:

• Tiimin koon kasvaessa isommaksi vapaamatkustajaongelma alkaa ilmetä.
• Päätösvaltaisuus vaatii 4 jäsentä, joka on mielestäni riittävä, ja 4 on helpompi saada kasaan kahdeksasta kuin seitsemästä --Isohead 11. toukokuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

Ei missään nimessä ainakaan isompi --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.17 (UTC)

siis korkeintaan neljäksi vuodeksi peräkkäin? Sanottava selkeästi niin kuin on, ettei jää tulkinnan varaa. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Esitän tuohon, että hallituksen jäsenten toimikausi olisi kaksi vuotta ts puolet jäsenistä vaihtuu vuosittain sekä puheenjohtajan toimikaudeksi kolme vuotta. Tai sitten niin, että toimikaudet ovat kaksi ja yksi vuotta. Varsinkin ensimmäisessä vaihtoehdossa saataisiin hallituksen toiminnalle jatkuvuus varmistettua eikä koko hallitus vaihtuisi kerralla. --Juha.EBT 12. toukokuuta 2008 kello 14.57 (UTC)

Minusta hallitus valitaan vuosittain kuten lähes kaikissa yhdistyksissä tehdään ja ei mitään rajoituksia puheenjohtajan ja jäsenten tomikausien määrälle. Muuten tulee kikkailua kuin Venäjän presidentin tehtävästä. --Alexius Manfelt 11. huhtikuuta 2009 kello 21.54 (EEST)

13 §

Hallituksen tehtävänä on:

• johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisesti sekä toteuttaa päätökset
• tehdä aloitteita ja esityksiä yhdistyksen päämäärien saavuttamiseksi
• päättää jäseneksi hyväksymisestä, eron myöntämisestä ja jäsenten erottamisesta
• valmistaa ja esittää yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat sekä kutsua kokoukset koolle
• pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä, hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta
• ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt sekä päättää näiden palkoista talousarvion puitteissa
• päättää kaikista yhdistyksen juoksevista asioista, jotka eivät kuulu yhdistyksen kokoukselle

Keskustelu hallituksen tehtävistä

• lisäys: edustaa yhdistystä ja käyttää sen puolesta puhevaltaa
• korjaus: ...palkoista ja palkkioista (tarpeeksi lavea ilmaisu haettava) talousarvion puitteissa --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Tässä on tärkeää mainita tuo palkkio, koska palkka on aina veronalaista tuloa. Sen sijaan palkkio voi joissakin tilanteissa on verotonta. Näin on esimerkiksi tasavallan presidentillä ja kansanedustajilla. Palkkiona voisi olla esimerkiksi tietty summa puhelinkuluihin kuukaudessa tai jonkin projektin aiheuttamiin menoihin (ns kulukorvaus). Sen sijaan toimihenkilöille ei kannata maksaa palkkaa ja tositteiden perusteella puhelinkulujen korvaaminen olisi turhan hankalaa. --Juha.EBT 14. toukokuuta 2008 kello 20.18 (UTC)

14 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksissa on kaikilla yhdistyksen jäsenillä puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Keskustelu hallituksen kokouksista

Ehdotan, että lisätään seuraava teksti: Hallituksen kokouksissa on kaikilla yhdistyksen jäsenillä puheoikeus. Äänestystilanteissa kuitenkin vain hallituksen jäsenillä on äänioikeus. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 01.13 (EEST)

EDIT: puhe- ja läsnäolo-oikeus 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 01.14 (EEST)

XX §

Hallitus on vastuussa asioiden hoidosta, kunnes vastuuvapaus on myönnetty. Hallituksen jäsen, joka poissaolevana ei ole ottanut osaa päätöksen tekoon taikka joka pöytäkirjaan on ilmoittanut eriävän mielipiteensä, on vastuusta vapaa.

Keskustelu vastuuvapauden myöntämisestä

Tämä pykälä pitäisi poistaa, koska asiasta ei voi säännöissä määrätä. Samulili 11. toukokuuta 2008 kello 21.21 (UTC)

Poistetaan muutaman päivän jälkeen, mikäli kukaan ei vastusta. --Isohead 12. toukokuuta 2008 kello 11.25 (UTC)

15 §

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

Keskustelu yhdistyksen nimenkirjoitusoikeudesta

Tässä kohtaa pitää muistaa riski siitä että jos sihteeri valitaan hallituksen ulkopuolelta niin nimenkirjoitus oikeus siirtyy vastuualueen sisältä. Pulkka 12. toukokuuta 2008 kello 14.28 (UTC)

Se, että sihteeri (tai muu toimihenkilö) ei ole hallituksen jäsen, ei poista henkilön vastuuta tekemisistään. Mitään riskiä ei asiaan oikeastaan liity. Käytännössä pienen yhdistyksen ei kannata ainakaan sihteeriä valita hallituksen ulkopuolelta (se on järkevää vain yhdistykselle, jolla on työntekijä). Rahastonhoitaja sitä vastoin saatetaan useinkin valita hallituksen ulkopuolelta. Samulili 12. toukokuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Tilikausi ja tilintarkastus

16 §

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille helmikuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.

Keskustelu tilikaudesta Toimisiko sellainen, että tilikausi olisi vuosikokousväli? Ehdotan tätä. 101090ABC 21. huhtikuuta 2009 kello 21.51 (EEST)

Ei onnistu: tilikauden päättymisen ja tilinpäätöksen teon jälkeen tilit voitaisiin vahvistaa vasta seuraavassa vuosikokouksessa, vuosi tilikauden päättymisen jälkeen. Terv. --Riisipuuro 22. huhtikuuta 2009 kello 08.22 (EEST)--

Entä jos vuosikokous järjestettäisiin niin, että tilit voitaisiin vahvistaa siinä, siis ennen helmikuun 15:ttä ? 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 17.07 (EEST)

Koskien sekä vuosikokousta että tilikautta:

• Tilikauden ja hallituksen toimikauden kannattaa olla yhtenevät, jotta vastuuasiat ovat selviä.
• Hallitus valitaan yleensä vuosikokouksessa jonkin verran ennen edellisen hallituksen kauden päättymistä.
• Kun hallituksen kausi ja tilikausi ovat yhtenevät, tilinpäätös laaditaan tilikauden ja edellisen hallituksen kauden päättymisen jälkeen.
• Tästä tietenkin seuraa (yhden vuosikokouksen mallissa) että tilinpäätöksen valmistumisen ja vastuuvapauden myöntämisen välille jää noin puolen vuoden aukko. Tästä ei kuitenkaan ole mitään erityistä haittaa. Samulili 22. huhtikuuta 2009 kello 18.31 (EEST)

Ehdotan edelleen, että vuosikokous olisi helmikuussa niin ettei jäisi tuota aukkoa. kokouksessa valittu uusi hallitus voisi sitten ensi töikseen ehdottaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä vanhalle hallitukselle ja myös ehdottaa tilinpäätöksen hyväksymistä. Tämä on käsittääkseni melko yleinen menettelytapa yhdistyksissä. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 18.58 (EEST)

Hallitus (edes seuraava) ei voi myöntää vastuuvapautta eikä edes ehdottaa sitä. Ehdottaminen - jos on toimittu hyvin - on tilintarkastajien tehtävä. Ainoastaan yhdistyksen kokous voi myöntää vastuuvapauden. Samulili 22. huhtikuuta 2009 kello 19.10 (EEST)

Joka tapauksessa ehdotan edelleen vuosikokouksen ajaksi helmikuuta. Ilmeisesti oppilaskunnan hallituksen tili-/vastuuvapaus hoidetaan meidän lukiossa eri lailla - tosin se ei ole rekisteröity yhdistys. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 19.45 (EEST)

Samulili kokeena koukoustajana on todella oikeassa. Syksyllä vuosikokous, jossa valitaan tulevan vuoden hallitus ja keväällä, aikaisintaan maaliskuussa, että tilit saadan tehdyiksi ja tarkastaa, on toinen vuosikokous (kevätkokous), jossa edellisen vuoden tileitä ja vastuista päätetään. Helmikuu on liian tiukka aikataulutus! --Alexius Manfelt 22. huhtikuuta 2009 kello 19.55 (EEST)

Nyt tarkemmin miettineenä asia on todellakin näin. Koin tällaisen tilanteen Suomen nuorisovaltuustojen liiton vuosikokouksessa. Muistin siis väärin. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 20.12 (EEST)

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

17 §

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Keskustelu sääntöjen muuttamisesta

18 §

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Yhdistyksen purkamispäätös on tehtävä kahdessa yhdistyksen kokouksessa vähintään 4/5 äänten enemmistöllä ja on kokousten välillä oltava vähintään kuukauden aika. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

Keskustelu yhdistyksen purkautumisesta

19 §

Muissa suhteissa noudatetaan voimassaolevaa yhdistyslakia.

Kysymykset koskien mahdollista yhdistystä

Mielenkiintoinen idea, mutta muutama asia mietityttää: 1. Jos hallituksen puheenjohtaja ja rahastonhoitaja sijoittaa yhdistyksen kaikki rahat Adihas-piraattitossuihin, ja yhdistys jää kiinni piraattituotteiden jälleenmyynnistä, kuka on rikosoikeudellisesti vastuussa? 2. Onko Wikipedia-yhdistystoiminnasta kokemusta muista maista, vai oltaisiinko me tien raivaajia? 3. Mitä yhdistys tarjoaisi jäsenille? Entä tulisiko mukaan kannatusjäsenyys? Mitä yhdistyksellä olisi tarjota 120e / vuosi kannatusjäsenyydestä maksavalle Tepon pelti ja lumilinkous Ky:lle? 4. Mikä olisi yhdistyksen ensisijainen tavoite? Lisätä kansalaisten Wikipedia-tietoutta? 5. Miten Wikimedia Foundation suhtautuu tilanteeseen jossa toinen, Foundationiin kytkeytymätön yhdistys rahastaa heidän brandillaan? 6. Kuuluisiko yhdistykseen vain suomenkielinen Wikipedia, vai tulisiko mukaan kertaheitolla myös pienemmät, suomenkieliset projektit? Tuossahan noita olisi alkuun... --Agony (403) 20. helmikuuta 2007 kello 19.59 (UTC)

Hyviä kysymyksiä, laitan tässä muutaman mielipiteeni. 1. Vastuussa on yhdistyksen hallitus. 2. Monissa maissa on olemassa jo Wikimedia-säätiön alajaoksia. Saksassa paikallinen Wikimedia-säätiö joutui jo oikeuteen vastaamaan Wikipedian artikkeleista. Tämä on yksi syy, minkä takia tapaamisessa ei haluttu muodostaa alajaosta ainakaan aluksi. 4. Lisäsin oman ehdotukseni ylläolevaan sääntörunkoon, tietouden ja käytön lisääminen tuli siis minulle mieleen. Muista en osaa tähän hätään vastata, jatketaan keskustelua. --Jannex 20. helmikuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Tässä jotain vastauksia:

1) Yhdistyksen hallitus on vastuussa tekemistään päätöksistä siihen asti kunnes yhdisyksen vuosikokous myöntää heille vastuuvapauden. Tämän jälkeen yhdistys on käsittääkseni vastuussa kollektiivisesti. Yhdistyksen jäsenet, jotka eivät ole olleet mukana päätöksenteossa eivät ole vastuussa muiden päätöksistä. Rikollisesta toiminnasta luonnollisesti jokainen henkilö vastaa itse.

2) Ei oltaisi tienraivaajia, kts. Local Chapters. Vastaavalla tavalla Suomessa on lukuisia Linux User Grouppeja yhdistyksinä.

3) Yhdistys tarjoaisi sitä mitä yhdistyksessä päätetään jäsenien kesken tehdä. Monien asioiden (varsinkin rahan) kannalta yhdistysmuoto vaan helpottaa tekemistä. Kannatusjäsenyyden idea lienee luonnollisesti kannattaa ja tukea tiettyä toimintaa ei niinkään hyödyn tavoittelu.

4) Tuo on mielestäni yksi oleellinen seikka. Muitakin tavoitteita voidaan kirjata sääntöihin.

5) Yhdistykset ovat jo lain mukaan voittoatavoittelemattomia joten "rahastuksesta" ei missään nimessä voi olla kyse. Muuten katso kohta 2.

6) Tämä riippuu aivan siitä mitä yhdistyksen sääntöihin kirjataan. Minusta mukaan voisi ottaa kaikki Suomessa tapahtuva Wikimedian projektien eteen tehty työ eli myös esim. suomenruotsalaisen kansanosan vapaaehtoistyö sv-wikissä.

Toivottavasti nämä avasivat asiaa jollain tavoin. --Joonasl (kerro) 20. helmikuuta 2007 kello 20.52 (UTC)

Lisäisin joonaksen kommentteihin liittyen kohtaan 5. että luonnollisesti toimisimme normaalimenettelytavan mukaan, ja hakisimme Wikimedia-säätiöltä (siis jo ennen perustamiskokousta sekä yhdistysrekisteriin hakeutumista) tunnustuksen että meidän suunnitellut sääntömme ovat sopusoinnussa säätiön tavoitteiden kanssa ja pyytäisimme luvan käyttää Wikimedian hyvää nimeä ja Logoja jne. toiminnassamme. Käytännössä tämä on lähinnä muodollisuus. On mahdollista että säätiö pyytää jotain hienosäätöä pykäliimme, mutta luonnollisesti ei mitään sellaista jota emme itsekin olisi järkevästi ajatellen tehneet. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 21. helmikuuta 2007 kello 06.22 (UTC)

Kohtaan 1: Kun hallitukselle myöönetään vastuuvapaus, yhdistykseltä menee oikeus nostaa toiminutta hallitusta vastaan kanne niiden toimien perusteella, joista yhdistys on vastuuvapauden myöntäessään ollut tietoinen. Vastuuvapauden myöntäminen ei suojaa ulkopuolisten vahingonkorvausvaatimuksilta eikä yhdistyksen jäsen ei ole koskaan vastuussa yhdistyksen toiminnasta. Samulili 21. helmikuuta 2007 kello 07.37 (UTC)

Kontrolloidaanko mm. varainkäyttöä nimenkirjoitusoikeudella, esim. sen osittaisella hallituksensisäisellä kollektiivisuudella? --Crash 11. toukokuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

Oletetaan, että kiinnostus yhdistystä kohtaan on valtava. Mitä muita osallistumismuotoja hallituksen ohella tulisi tarjota? Erityishuomiona se, että hallitus on lain mukaan "k-18" - ja meillä on esim. useita ylläpitäjiä, jotka eivät täytä tätä edellytystä. --Ras 11. toukokuuta 2008 kello 20.41 (UTC)

Hallitus on k-15. Vain puheenjohtajalta vaaditaan 18 vuoden ikää. Samulili 11. toukokuuta 2008 kello 20.44 (UTC)

Myös nimenkirjoittajiksi valittavien henkilöiden on oltava 18 vuotiaita. Sillä yhdistyslaissa mainitaan että vajaavaltainen ei voi toimia yhdistyksen edustajana eikä nimenkirjoittajana.Pulkka 12. toukokuuta 2008 kello 14.23 (UTC)

Nettisivu

Hieman liian aikaisin, mutta kuitenkin varmastikin tärkeä asia sitten myöhemmin.

Eli, yhdistyksen nettisivusta olisi kyse. Tehtäsiinkö siitä myöskin wiki, aivan niinkuin Wikimedia-säätiön ja alajaostojen sivut? Mielestäni se olisi hyvä idea, kuten myöskin rekisteröitymisten rajoittaminen. Foundation-wikiinhän saa tunnuksen vain anomalla sitä Meta-Wikistä, ja sittenkin vain jos on oikein pätevä syy. Noin kahdellasadalla käyttäjällä on tunnukset sinne, lähinnä henkilökunnalla ja muutamilla rivijäsenillä, kuten erikielisten Wikipedioiden ylläpitäjillä. Se voisi olla hyvä idea, että tunnuksen saa vain täältä pyytämällä (jollakin erillisellä sivulla) ja yhdistyksen henkilökunnalla ja jäsenillä olisi tunnukset. Eipähän olisi vandalismiongelmaa.

Entäpä domain? Olisiko yksinkertainen wikimedia.fi hyvä? Vai haettaisiinko sitä sivutilaa Wikimedialta? Esim. puolankielisellä Wikimedian alajaostolla on kotisivu osoitteessa pl.wikimedia.org ja samalla esim. kaikki Wikimedian wikien lisäosat. Itse kannatan kylläkin omaa domainia ja sinne se wiki sitten ja tietenkin muutamat lisäosat (Renameuser ainakin).

Ja sisältö. Ainakin säännöt ja jotain hallituksesta on must-have sinne wikiin. Wikimedia-säätiön toiminnasta Suomessa ja muualla maailmassa voisi olla myös juttua ja vaikkapa sitten jostakin kaikki projektit kattavista jutuista, kuten ylivalvojista (Steward), Wikimedia-säätiön (wikimediafoundation.org) johtokunnan vaaleista, sen johtokunnasta ja päätöksistä yms.

Myönnän, olen hieman liian aikaisin liikkeellä tämän suhteen, mutta hyvähän se olisi saada jotain keskustelua aikaiseksi, että sittemmin syksyllä olisi suurin osa asioista valmiina. Vähentää ainakin hieman työtä, eikö vain?

--Roosa _{(Keskustele kanssani)} 9. maaliskuuta 2007 kello 14.23 (UTC)

Yhdistyksen tarkoitus on käsittääkseni olla Wikimediasta erillinen, eli kannattaisin muotoa www.wikipediansuomalaisetkannattajat.fi tms. Mitä sivujen sisältöön tulee, ehdotan jotain tämän lempiyhdistykseni tyylistä sisältöä, jos vain mahdollista. 101090ABC 21. huhtikuuta 2009 kello 22.02 (EEST)

Tapaaminen

Skrivasin lyhyen ehdotuksen Keskustelu Wikipediasta:Tapaaminen sivulle. Kommentoikaa siellä tai täällä... Sovitaan jotain, mieluummin pian kuin vasta myöhään. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 6. heinäkuuta 2007 kello 08.20 (UTC)

Juridiset toimenpiteet

Mainiota, mikä on tilanne tällä hetkellä? Yhdistys voisi puuttua rikollisiin toimiin juridisena henkilönä. Kts. [1] Yleishyödyllinen yhdistys voi anoa tukea valtiolta kokouspalkkioihin ja matkakuluihin. --88.114.67.212 15. huhtikuuta 2008 kello 16.38 (UTC)

Wikimedia Sverige

You might add that m:Wikimedia Sverige was founded in October 2007 and you're welcome to copy bylaws and other ideas from us. --LA2 29. huhtikuuta 2008 kello 16.33 (UTC)

Sääntöluonnos

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS SÄÄNTÖMALLI III

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on XXXXXXXXXXXX ja sen kotipaikka on XXXXXXXXXXX

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Wikipedian ja muiden Wikimedia-säätiön ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä Suomessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• järjestää kokouksia, juhlia, esitelmä- ja muita valistustilaisuuksia
• levittää Wikipediaa esittelevää aineistoa
• harjoittaa tiedotustoimintaa
• järjestää jäsenilleen tutustumistapahtumia

Toimintansa tukemiseksi yhdistys

• ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
• omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä
• toimeenpanna asiaomaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä, arpajaisia ja huvitilaisuuksia.
• järjestää maksullisia seminaareja ja muita tilaisuuksia

Yhdistys voi kuulua jäsenenä kotimaisiin ja ulkomaisiin yhdistyksiin, joiden tarkoitus vastaa yhdistyksen tarkoitusta tai on sitä lähellä.

3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja .... muuta varsinaista jäsentä sekä ..... varajäsentä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta joko henkilökohtaisesti jäsenille sähköpostilla tai jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen postitetulla kirjeellä.

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Toimintasuunnitelma

Jos tämä nyt etenee "finaaliin", mitä toiminta olisi aluksi, eli mitä toimintasuunnitelmassa voisi olla? --Harriv 12. toukokuuta 2008 kello 14.27 (UTC)

• Hankitaan wikimedialle PR:ää, eli itse projektille julkisuutta / tekijöitä
• Edistetään tietoisuutta (yhdistyksen asiantuntemus/tuntijat) wm:ien soveltamisesta esim. koulutukseen, jotta muut voisivat hyötyä niistä uusilla tavoilla
• Tehdään suunnitelmat, miten hankitaan lisää mediaa kotimaisista tietokannoista. Joillakin on käsissä hiljalleen happanevia aarteita, joita ei ole itse aikaa esim. inventoida, mitä voisi wikiyhteisö hyvinkin tehdä.
• Kv-yhteydet eli WMF ja naapurichapterit

--Ras 12. toukokuuta 2008 kello 17.23 (UTC)

• Käsitellään kysymys tekijänoikeuksien eroavaisuuksista - pitääkö meidän hankkia pitkällä tähtäimellä oma kotimainen mediapalvelin, että PD-50 Finland yms. mahdollisuuksia pystytään jatkossakin hyödyntämään (viite: keskustelu).
• Muut varasuunnitelmat fi.wikin tietojen pelastamiseksi in case of emergency

--Ras 12. toukokuuta 2008 kello 17.28 (UTC)

Wikipedia Academy

Next week, on November 12-13, 2008, the Swedish chapter will organize the first "Wikipedia Academy" event in Northern Europe. This is supposed to be an annual event, and a good thing for a new chapter to do. I hope that Wikimedia Norway and Wikimedia Sverige will organize one in 2009, and perhaps Finland too? To begin with, you could translate en:Wikipedia:Academy to Finnish, and ask around if anybody is interested in doing this in Finland. --LA2 5. marraskuuta 2008 kello 10.28 (EET)

Yhteistyö

Tuolla aiemmin käyttäjä Ras esitti kysymyksen että mitä muuta toimintaa yhdistyksen hallitus voisi tarjota? Tietenkään hallitus ei tarjoa mitään, vaan jäsenet päättävät toimintansa ja sen puitteet. Tampereella Nettinyssessä pohdimme tuolloin eräitä toimintamalleja ja toiminnan suuntaviivoja. Koulutustilaisuudet eri paikkakunnilla olisivat oiva tehtäväkenttä ja tapa tuoda eri Wikiprojekteja esille. Esim. OAJ:n kanssa voisi aloittaa eri paikkakuntien opettajien koulutuksen ja opastuksen. Varmasti jos meillä olisi antaa henkilöt tuohon koulutukseen, niin OAJ saattaisi innostua rahoittamaan toiminnan omiensa joukoissa. Korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut olisivat eräs toimintakohde, eri asteen koulut myös. Ja miksikäs ei erilaiset kesäyliopistojen koulutustilaisuudet. Eli mahdollisuuksia on paljon ja eri puolilla Suomea. Koko kansan pittä kaikkea harrastaman ja erityisesti Wikiprojekteja. Toivoisin keskustelua tavoitteita sääntökeskustelun lisäksi. --Alexius Manfelt 11. huhtikuuta 2009 kello 22.06 (EEST)

Voisi olla aiheellista tutkia, mihin muualle perustetut Wikichapterit ovat kyenneet. Erityisesti Saksa - kuitenkaan ottamatta paineita siitä, että meillä pitäisi kyetä samanlaajuiseen toimintaan. --Ras 15. huhtikuuta 2009 kello 17.24 (EEST)

Jos

Jos laittaa nimen listaan, mihin käytännössä sitoutuu? 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 01.58 (EEST)

Ei käytännössä mihinkään. Lista on mielenkiinnon osoitus. Terv. --Riisipuuro 22. huhtikuuta 2009 kello 08.24 (EEST)--

ok, kiitos. 101090ABC 22. huhtikuuta 2009 kello 15.47 (EEST)

Logo

Kohdassa "Yhdistyksen nimi ja kotipaikka" (vai mikä se nyt oli) on todettu, ettei wikimedian mainitseminen ole paras mahdollinen vaihtoehto. Toivoisinkin, että logossa ei olisi wikimediasäätiön logoa käytössä, vaan joku kehittäisi uuden ja ainutlaatuisen logon perustettavalle yhdistykselle. 101090ABC 23. huhtikuuta 2009 kello 22.09 (EEST)

Muistakaa nyt ihmeessä, että säännäistä ja logosta, nimestä ym. tehdään päätös perustavassa kokouksessa. Jos ei siihen osallistu, niin tavallaan ei ole sananvaltaa koko asiassa. Eikös se mene Suomen yhdistyslain mukaisella tavalla. Tietenkin täällä voidaan keskustella ja vaihtaa mielipiteitä, ja hyvä niin.... --Alexius Manfelt 23. huhtikuuta 2009 kello 22.12 (EEST)

Juuri tuosta syystä nostinkin asian esille. Yhdistyksen tämänhetkisillä sivuilla on asiasta keskustelua ja lisätietoa. 101090ABC 23. huhtikuuta 2009 kello 22.14 (EEST)